Porin kaupunginkirjastossa on kolme teosta, jotka käsittelevät Ypäjän historiaa:
Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia 1978;
Laakso, Veikko: Suur-Loimaan historia 1 1986
sekä Pohjakallio, Lauri: Lounais-Hämeen esihistoria.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi viisi viittausta hakusanalla Ypäjä; tietokantaa voit käyttää kirjastossa.
Ypäjän kunnan nettisivuilla osoitteessa http://www.ypaja.fi on ajantasaista tietoa kunnasta.
Uusin Karvis-pokkari on jo ilmestynyt. Jos omaan kirjastoosi on nämä pokkarit yleensä hankittu, voit varmaan hyvin pian (ellei jo nyt) lukea sen kirjastossasi.
Jos olet ensin varannut ja sitten lainannut kirjan, voit uusia lainasi, jos muita varaajia ei ole. Se, ettei varattua aineistoa voi uusia, tarkoittaa sitä, että jos sinun jälkeesi joku muu on tehnyt kirjaan (tai muuhun aineistoon) varauksen, et voi uusia lainaasi.
Uuusin ja kattavin Suomen kirjallisuudenhistoria on Yrjö Varpion toimittama kolmeosainen Suomen kirjallisuushistoria. Sen kolmas osa (ilmestynyt v. 1999) ulottuu 1990-luvulle.
Kai Laitisen Suomen kirjallsuuden historia -teoksen uusin painos on ilmestynyt 1997 ja siinä on jonkin verran 1990-luvun tapahtumia.
Turun kaupunginkirjastosta kokoelmista löydät lisää tämänaiheisia teoksia yhdistämällä asiasanat kirjallisuudenhistoria ja Suomi ja 1900-luku.
Susanna Haavistolta ei löydy omaa nuottikokoelmaa, mutta yksittäisiä lauluja toki löytyy nuottinakin eri kokoelmista. Populaarimusiikin nuottikokoelmissa esittäjä on harvoin luetteloitu hakuehdoksi, joten nämä nuotit löytyvät laulun nimellä hakemalla, esim. Odotusta Pariisissa tiedonhakusivun Nimeke-kenttään, ruksi kohtaan Nuotti aineistolajivalikossa ja Hae. Jos Susanna Haaviston esittämien laulujen nimet ovat hakusessa, kannattaa joko katsoa kirjastossa olevien Haaviston levyjen Osakohteet-luetteloita tai käväistä Suomen äänitearkiston sivuilla osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/index.php Äänitearkistosta löytyy Haaviston tuotanto vuoteen 1999 saakka. Mm. Tyttö ja tanssiva karhu, Kanssasi on niin hyvä olla, Joka pojalla on...
Kiitos ehdotuksesta! Katsoin internetistä tarkemmin teoksen tietoja; kyseessä taitaa olla Sanna Sjöswärdin "Min mamma är en persisk prinsessa" vuodelta 2009. Tein hankintaehdotuksen meille Helsingin kaupunginkirjastolle ja nimenomaan pääkirjasto Pasilalle.
Asiakas voi tehdä hankintaehdotuksen verkossa helposti itsekin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilla osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
eli etusivu > aineisto ja tietokannat > hankintaehdotus.
Tässä vielä linkki löytämälleni sivulle, jossa kirjasta kerrotaan:
http://www.bokia.se/min-mamma-ar-en-persisk-prinsessa-sanna-sjosward-91…
Kymenlaaksossa alueen Kyyti-kirjastojen kirjastokortilla voi lainata myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (Kyamk) kirjastosta aineistoa, jos on käynyt rekisteröimässä kirjastokortin jossakin Kyamkin kirjastopisteessä. Varauksen tekeminen internetissä ei vielä onnistu Kyamkin aineistosta, mutta palvelu on tulossa käyttöön lähiaikoina.
Kaupunginkirjastoissa on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö, jolloin kirja tilataan jostain muualta Suomesta, esim. maakuntakirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista tai yliopistokirjastoista. Kaukolainaus on maksullista ja laina-ajan määrittelee lähettäjäkirjasto.
Etsitty kirja on mitä todennäköisimmin Karttakeskuksen Suomen 100 -sarjassa vuonna 2008 julkaistu Aimo Kejosen Kansantarinat. Se esittelee maakunnittain sata kansantarinoiden paikkaa. Kustakin paikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja listataan muita samantyyppisiä kertomuksia. Mukaan mahtuu kertomuksia tontuista ja haltioista, kummituksista ja jättiläisistä, noidista ja eläimistä, mutta myös elävistä ihmisistä.
Maan alla kasvavien sienten kaivaminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.
Niiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
http://www.ess.fi/?article=249385
Hollo, Erkki: Johdatus ympäristöoikeuteen 2009 s.289-293
Helmet-kirjastoihin on tulossa kolmekin suomenkielistä ohjekirjaa Window 8 -käyttöjärjestelmästä. Kahdessa tekijänä on Jyrki Kivimäki ja kolmannessa Reima Flyktman. Kirjojen tiedot näkyvät jo Helmet-tietokannan kautta, ja niitä voi varata, mutta vielä nämä uudet kirjat eivät ole kirjastoihin saapuneet.
http://www.helmet.fi/fi-FI
David Foster Wallacelta on suomennettu teos "Hauskaa, mutta ei koskaan enää : esseitä" (Siltala, 2012). Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on ennakkotiedot Wallacen teoksesta "Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja" (Brief Interviews with Hideous Men). Suomennoksen ilmestymisvuodeksi on merkitty 2014. Tarkkaa ilmestymisajankohtaa ei ole mainittu.
Wallacen suomennosten kustantajalta Siltalalta kerrottiin, että toistaiseksi uusia käännössopimuksia ei ole tehty.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/fi
Hei,
Salasanan vaihtamisen pitäisi onnistua juuri niin kuin olet toiminut.
Kannattaa tarkistaa aluksi sähköpostisi roskapostikansio tai vastaavat, esim. tarjouskansiot. Sähköpostiohjelmasi on saattanut heittää postin niihin oudomman lähettäjäosoitteen vuoksi.
Todennäköisesti sieltä pitäisi löytyä sähköposti, jonka otsikkona on ”RBdigital Account Reset”. Lähettäjänä on HelMet-kirjasto / rbsso@rbdigital.onmicrosoft.com
Sähköpostissa on linkki, jonka kautta pääset valitsemaan uuden salasanan.
Palveluntuottajan ohjesivuilla huomautetaan vielä, että salasanaa vaihtaessa käyttäjän tullee sallia tietokoneen selaimessa pop-up ilmoitukset eli ponnahdusikkunat https://www.rbdigital.com/help/zinio-faq
Mikäli et löydä roskapostikansioista yms....
Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka.
"On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38)
James Joycen Ulysses-romaani on suomennettu kahdesti, Pentti Saarikosken suomennos Odysseus on vuodelta 1964 ja Leevi Lehdon suomennos Ulysses vuodelta 2012. Kumpaakaan ei ole luettu äänikirjaksi.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa CD-tallenteena äänikirja BBC:n tuottamasta dramatisoidusta alkukielisestä Ulysses-teoksesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2041995__Sulysses%20joyce…
Naxos Spoken World LIbraryssa Joycen Ulysses on kuultavissa alkukielisenä yhden lukijan lukemana äänikirjana sekä lyhennettynä että lyhentämättömänä.
http://helsinkilib.naxosspokenwordlibrary.com/home.asp
Sarjakuvapiirtäjä R.C. Harvey käsittelee asiaa laajassa artikkelissaan Chic's Blondie (Blondie on Touhulan perhe- sarjakuvan alkuperäinen englanninkielinen nimi) The Comics Journal -julkaisussa. Hänen mukaansa omituinen soikio on todellakin nappi, ja se juontaa juurensa sarjakuvan alkuaikohin 1930-luvulle, jolloin Akselin hahmo oli rikkaan perheen perijä ja liikkui paljon erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Ensin suuri nappi esiintyi vain Akselin käyttäessä smokkia, mutta lopulta se sarjakuvan sulavoituessa ja löytäessä nykyisin tunnistettavan muotonsa ilmestyi myös nappirivin tilalle Akselin työpuvun paitaan. Harvey arvelee tämän erikoisen napin olleen alkujaan kalvosinnapin tapainen koristeellinen smokin paidan irtonappi...
Koska Alaskan taivaan alla ja Kylmä saari ovat romaaneja, niin ilmeisesti toivoisit lähinnä kaunokirjallisuutta Alaskasta. Tässä joitakin romaaneja, jotka kertovat Alaskasta tai tapahtuvat ainakin osittain Alaskassa:
Boyle, T. Coraghessan: Hatka City
Doerr, Anthony: Davidin uni
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Ivey, Eowyn: Maailman kirkkaalle laidalle
Lupton, Rosamund: Hiljaisuuteen hävinneet
McGrath, M. J.: Lumipoika
Roberts, Nora: Revontulet
Wallis, Velma: Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
Pirjo Tuomisen historialliset romaanit Villit vedet ja Ylpeät purjeet tapahtuvat 1800-luvun alkupuolen Alaskassa, joka silloin kuului Venäjälle. Osittain Alaskassa tapahtuu myös Erik Wahlströmin romaani Tanssiva pappi, joka käsittelee Uno...
Käypähoito sivustolta löytyy taulukko Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä päihdekäytön varhaisvaiheessa https://www.kaypahoito.fi/nix00461
Kannabis ja stimulantit aiheuttavat kiihtymystä ja puheliaisuutta eli puhenopeuden nousua ja varmaan myös äänen voimakkuuden kasvua.
Opioidit taas hidastavat toimintaa, myös puhetta, ja aiheuttavat välinpitämättömyyttä.
Teoksessa Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti / Terttu Mämmelä (Suomen Urheilumuseo, 2012) kerrotaan paikkakuntaisin tekstein olympiakesän 1952 soihtuviestistä.
Kirjassa mainitaan nimeltä monia soihtuviestiin osallistuneita olympiasoidun kantajia, mutta ei kaikkia. Kyyjärven juoksijoiden jälkeen saavuttiin Karstulan urheilukentälle 14.7.1952. Matka jatkui kohti Saarijärveä.
"Äänekosken kauppalan rajalla viestivuorossa oli Äänekosken Palloseuran joukkue, jolla oli yksi osuus. Äänekosken Huimalla oli neljä osuutta ja Äänekosken Urheilijoilla kolme." Kirjan valokuvassa on Äänekosken Huiman juoksijoita: Elis Salmelin soihdunkantajana saattueenaan Vilho Kokki ja Vihtori Melasalmi. He toivat soihdun...
Suomeen tuli ensimmäinen sukunimilaki vuonna 1921, tätä ennen sukunimien antaminen oli melko villiä. Sukunimi tuli pakolliseksi samassa yhteydessä vuonna 1921. Snellmanin 100-vuotisjuhlaan liitettiin nimien suomalaistamiskamppanja ja vuonna 1906 Snellmanin päivänä nimensä vaihtoi 25 000 henkilöä. Huomattavasti suurempiakin lukuja on esitetty. Tämä johtuu siitä, että nimenmuutokset hoidettiin vielä tuolloin lehti-ilmoituksella, joissa usein ilmenee ainoastaan perheen pää "perheineen".Lähteet:Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: https://keski.finna.fi/Record/keski.276664?sid=4818540080https://375humanistia.helsinki.fi/johan-vilhelm-snellman/suurnimenmuutto-snellmanin-paivana-1906https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/...
