Teoksia ei saa lainaan kirjastoista. Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
HAMK:n kirjoja ei voi tilata Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon eikä niitä voi lainata kaupunginkirjaston toimipisteistä. Voit kuitenkin hankkia kirjastokortin HAMK:n kirjastosta ja lainata aineistoa sieltä, vaikka et olekaan HAMK:n opiskelija.
Hypnoosi on tajunnan tilaan liittyvä ilmiö, jonka syistä ja luonteesta ollaan tutkijoiden piirissä edelleen voimakkaasti montaa eri mieltä. Koska laajasti hyväksyttyä tieteellistä hypnoosin selitystä ei ole, on kenenkään vaikea ottaa perusteltua kantaa kysymykseen siitä, voiko ihmisen pakottaa hypnoosissa toimimaan vastoin voimakkaita periaatteitaan.
Suomenkielisen Wikipedia-artikkelin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hypnoosi) teksti antaa suppean yleiskuvan hypnoosiin liittyvistä erilaisista näkemyksistä. Koska hypnoosia pidetään sosiaalisena vuorovaikutustilana, hypnotisoijan ja hypnotisoitavan välinen suhde määrittänee pitkälle sen, kuinka voimakkaasti ihmisen aivot alistuvat suggestioon. Erilaisissa näytöksissä on ollut tapauksia, joissa...
Jos kysyjä tarkoittaa Unto Monosen säveltämää "Muistojen jenkkaa", se löytyy ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Pekka Himanka: "20 suosikkia - Maailman valot" (1997)
Reijo Taipale: Parhaat vuosilta 1962-1996 (Valitut Palat 1997)
Kappale löytyy myös muutamalta harvinaisemmalta äänitteeltä, joita ei yleisissä kirjastoissa välttämättä ole. Tuo Himangan levy löytyy ainakin HelMet-kirjastoista. Taipaleen levyä ei ainakaan maakuntakirjastoista näytä löytyvän.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Astrid Lindgrenin Eemeli sai monenlaisia rangaistuksia isältään, esim. Eemelin kootut metkut, Se Eemeli, Se Eemeli.
Jöröjukassa on kovaa kuria lapsille, mm. peukalonimijä menettää peukalonsa ”riks ja raks”, kun räätäli leikkaa poikki ja murjaania pilkkaavat lapset upotetaan mustepulloon. Kuvat näkyvät täällä, http://www.gutenberg.org/files/12116/12116-h/12116-h.htm
Väkivaltaisin lienee kuitenkin kahden pahankurisen pikkupojan Maxin ja Moritzin kohtalo, heidät jauhetaan lopulta myllyssä ja syötetään kanoille. Wilhelm Buschin Max ja Moritz löytyy myös digitoituna versiona, http://www.gutenberg.org/files/17161/17161-h/17161-h.htm
Tässä joitakin kotimaisia nuortenkirjoja, joissa teksti- ja sähköpostiviestit, keskustelupalstat, chattaily tai some-päivitykset ovat osa kerrontaa.
Bagge, Tapani & Hämäläinen, Karo: Julma kuukausi (Tammi, 2002); Marrasblues (Tammi, 2003); Helmi kuukausi (Tammi, 2004); Juhannusblues (Tammi, 2005); Karu kuukausi (Tammi, 2007)
Ellilä, Kirsti: Emma ja Kapteeni Nemo (Karisto, 2004)
Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (Karisto, 2007)
Myllylahti, Laura: Enemmän kuin kymppi (Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 2011)
Mäki, Harri István: Sata makeaa suudelmaa (WSOY, 2001)
Nyman, Stefan: Anna online (Teos ; Söderströms, 2008)
Ojala, Anu: Pommi (Otava, 2014)
Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (Otava, 2011)
Tiainen, Marja-Leena...
Hiirenvirna-runon kirjoittaja on Tuula Korolainen, ja se löytyy Korolaisen lastenrunokirjasta Kuono kohti tähteä.
Kissankello-runon tekijäksi on eräällä nettisivulla merkitty Aaro T.K. Kyseessä on todennäköisesti harrastelijakirjoittaja.
Kansainvälistä miestenpäivää on vietetty 19.11. vuodesta 1999 alkaen. Sitä on ehdotettu vietettäväksi jo ainakin vuodesta 1960, ja vietettykin, mutta aiemmin eri päivinä eri maissa.
Ilmeisesti ajatus ja tarve tämän juhlapäivän viettämiseen on tullut monilta tahoilta, ja nykyään tätä tapahtumaa juhlitaan lukuisissa järjestöissä kaikissa maanosissa ja YK:ssa. Suomessa miestenpäivää ei ole merkitty kalenteriin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_miestenp%C3%A4iv%C3%A4
Miestenpäivän juhlistamiseen sopivia runoja voisi löytyä vaikka näistä runokokoelmista:
- Pimeän kirkkaus : runoja / Claes Andersson
- Meren poika, joen poika / Jani Nieminen
- Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja / toimittanut Salme...
Kellomies-sivustolla on lyhyt maininta rannekellojen suomalaisista nimistä. Yhtenä nimenä mainitaan Kowe, josta kerrotaan näin:
"Kelloseppä-lehti mainostaa 1930-luvun puolivälissä ”hyvä rannekello – sopivalla hinnalla, double – hopea tai kromikuorissa.” Kelloa mainosti kelloalan tukkuliike Konrad Wolf, josta nimestä kellomerkki on lyhenne. Tukkuliike toimi tuolloin Helsingissä Heikinkatu 16:ssa."
http://www.kellomies.fi/?p=6120
Valitettavasti juuri muuta emme hänestä onnistuneet löytämään. Hän oli ilmeisesti tosiaan kellojen ja korujen tukkukauppias.
Konrad Wolfia ei mainita ainakaan Jouko Kokkosen kirjassa Sata vuotta ajan tasalla : Suomen kelloseppäliitto 1906-2006 (2006) eikä Kellomiesten kirjassa (Suomen kelloseppäliiton 25-...
Valitettavasti Hyrynsalmen ala-asteella ei näytä olevan internetissä kotisivuja, mutta ehkä voit ottaa yhteyttä kuntaan ja kysyä asiaa sieltä. Kunnan kotisivut löytyvät osoitteessa: http://www.hyrynsalmi.fi
En löytänyt runoa kokonaisuudessaan tällaisena. Runon eri osia löytyy Suomen kansan vanhoista runoista. SKVR-tietokannasta voit hakea eri hakusanoilla runoja. Ks https://skvr.fi/
Tällä tavalla löytyi Karjalan Raudusta ja Sakkolasta kerättyjä runoja kuten Umpi Ympyrläinen ja Hämähäkin häät, jotka molemmat sisältyvät murteellisina Suomen kansan vanhoihin runoihin. Ja sisältyvät myös kysymääsi runoon.
Katsoin runot myös Joensuun pääkirjaston painetuista Suomen kansan vanhat runot XIII, 2 -osasta:
Tikam poika tilkkutankki, laitto heat ja pit pitoiset, tikka nai neijo ihanan... runo 6641
Hämähäkki häihin kutsui, kuts kuren ja kuts kären, tarkoin tarhapöllönkii... runo 5995
Kyseessä on siis kansanruno, joka on luokiteltu lastenrunoksi ja...
Lokan tekoallasta alettiin täyttää vuonna 1967 ja peruskartta 1:20 000 alueesta tehtiin vasta 1975. Allasta edeltävältä ajalta Lokan alueelta löytyy Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1943, mittakaavassa 1:100 000.
Maanmittauslaitoksen arkistosta voit tilata Lokan tekoaltaan alle jääneen alueen kartan tiedostona. Lokan tekoaltaan alle jäänyt alue löytyy Suomen taloudellisen kartta lehtijakonumerolla 3741.
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Pergamoidi tai pegamoidi on nitroselluloosalla käsiteltyä kangasta, joka muistuttaa nahkaa, eli se on eräänlaista tekonahkaa. (Lähde)
Finna.fi palvelussa löytyy kuvia erilaisista esineistä, joissa sitä on käytetty, kun kirjoittaa hakuun pegamoidi tai pergamoidi.
Vailtua merkityksessä 'vähetä hitaasti; puuttua, olla vailla' pohjautuu sanoihin vailla ('ilman, paitsi') ja vaille (ilmaisee, että jostakin puuttuu jokin määrä tai osa). Sana esiintyy eri puolilla Suomea hieman eri muodossa, esimerkiksi vailleta, vaillentua ja vailtaa.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Ymmärtänen, että tarkoitat tilannetta, jossa ruoka tarjoillaan noutopöydästä, josta vieraat voivat itse hakea tarjottavia nautittavakseen. Tai, että ruoka on katettu pöytään, jonka ääressä ruokaillaan - eli puhutaan tilanteesta, jossa ei ole tarjoilijoita tarjoilemassa ruokaa juhlavieraille.
Ruokatieto-sivusto sanoo, että tarjoilu aloitetaan aina pöydän arvokkaimmasta henkilöstä, joka voi olla juhlapäivän sankari, pöydän vanhin henkilö tai kotiin kutsuttu vieras.
Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat -kirja (WSOY 2005; s. 264) sanoo samaa: Isäntä tai emäntä voi johdattaa juhlan kunniavieraan tai iäkkäämmät jäsenet pöydän ääreen, ja kehottaa muita sitten seuraamaan perässä.
Esittelemässäsi tapauksessa (lakkiaiset l. ylioppilasjuhlat)...
Kyseessä on varmaankin Järvenpäässä sijainnut Fauni-Peikkometsä. Peikkometsä avattiin 1960-luvulla ja se suljettiin 1971.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää tietoa Peikkometsästä. Niistä löydät myös kuvia ja esimerkiksi Googlen kuvahaulla (Peikkometsä Järvenpää) löytyy paljon lisää kuvia.
https://www.huvipuisto.net/peikkometsa.html
https://www.rantapallo.fi/tastytravelissimo/2020/05/13/tarinoita-tuusul…
