Souvarien ja Eero Avenin levytyksistä tuttu Kylmän kukkia löytyy säveltäjänsä Leo Siirtolan julkaisemasta nuottikokoelmasta Hetki kuin timantti.
Nuottia on ainakin Lahden, Turun ja Lapin kirjastoissa. Kannattaa tiedustella kaukolainausmahdollisuutta oman kunnan kirjastosta.
Isorotta eli rotta (rattus norvegicus) on kaikkiruokainen ja erittäin sopeutuva ravintonsa suhteen. Ravinto on pääosin kasvispohjaista, mutta se vaihtelee sen mukaan mitä on tarjolla. Rotat saattavat syödä linnunmunia ja -poikasia sekä pieniä nisäkkäitä.
Yleensä rotat eivät saalista aikuisia lintuja. Linnut varovat nisäkkäitä ja suurin osa linnuista on liian suuria ja vahvoja, jotta rotat voisivat ne kukistaa. Rotat kuitenkin syövät kuolleita ja vahingoittuneita lintuja. Voidaankin olettaa, että videon kyyhkynen on vahingoittunut tavalla, joka estää sitä pakenemasta rottaa. Avokaatopaikkojen väheneminen ja ihmisen elinympäristön parantaminen kaventaa rottien elinmahdollisuuksia. Tämä voi johtaa siihen, että rotat joutuvat tekemään enemmän...
Asiasanalla pyörätuolit löytyy Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta teos: Sähköpyörätuoli apuvälineenä, 1992, Sosiaali- ja terveyshallitus. Asiasanalla apuvälineet viitteitä saa huomattavasti enemmän, esim. Apuvälinekirja, 2003 (sisältää mm. artikkelin Liikkua: liikkumisen apuvälineiden tehtävät ja valinta).
Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First : Esteittä tasa-arvoon : kartoitus pyörätuolilla liikkuvan mahdollisuuksista asioida julkisissa palvelupisteissä Savonlinnassa ja Kerimäellä/Minna Ahonen...et al., Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2001. Hieman uudempi julkaisu löytyi Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta: Jaana Kivilahti: Sopiva pyörätuoli, Suomen MS-liitto, 2003....
Kirjastoissa on paljon hevosen hoitoa ja koulutusta käsitteleviä kirjoja. Niitä löytyy sekä lasten- että aikuistenosastoilta. Esimerkiksi Soini Talaskiven Suomalaisessa hevoskirjassa kerrotaan mitä pitää ottaa huomioon, jos/kun aikoo hankkia hevosen. Siinä käsitellään laajasti hevosen ylläpitoon, hoitoon ja koulutukseen liittyviä asioita.
Laukan opettamista entiselle ravurille neuvotaan esimerkiksi kirjassa Hevosen käytös ja käyttäytyminen (toimittanut Virpi Nieminen). Sieltä löytyy luku Ravurista ratsuksi.
Gorkin runosta löytyi kaksi suomennosta, jotka ovat keskenään aika erilaisia. Kirjassa ”Valittuja: novelleja ja runoja” on suomennos ”Myrskylintu”, jonka on tehnyt Lauri Kemiläinen. Kirjassa ”Ihmisen synty” on suomennos ”Laulu myrskylinnusta”. Tämä suomennos on tehty alun perin Petroskoissa, ja kääntäjä on nimeltään Kerttu Kyhälä-Juntunen.
Molemmat kirjat ovat olemassa Helsingin keskuskirjavarastossa, joka sijaitsee Pasilan kirjastossa. Tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
”Ihmisen syntyä” on myös muutamilla muilla kirjastoilla. Helmet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi ) näet tarkkaan kirjojen saatavuuden.
Vaasan oopperan Internet-sivuilta löytyvät Vaasan oopperan vuosiohjelmat, http://www1.vaasa.fi/ooppera/. Niissä mainitaan, että vuonna 1987 Vaasan ooppeera esitti yhteistyössä Vaasan kaupunginteatterin kanssa teoksen Kuula 1918. Esitys oli kantaesitys.
Ikävä kyllä en löytänyt nimen Saaka alkuperästä tietoa kirjastossamme olevista nimikirjoista enkä myöskään internetistä.
Nimestä Saaga sen sijaan löytyy tietoa, mikäli Saaka on muunnos siitä. Esimerkiksi Anne Saarikallen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007) sanotaan mm., että "Saaga on suomalainen muunnos nimestä Saga, joka löytyy Suomen ruotsinkielisestä almanakasta 17.10." Kirjan mukaan nimien alkuperästä on kahdenlaista tulkintaa: skandinaavisessa mytologiassa nimeä muistuttaa nimi Sága, jonka on esitetty merkitsevän mm. ennustajanaista. Tämän lisäksi Sagalla on nykyisin yhteys ruotsin sanaan saga ('satu, tarina').
Susanna Haavistolta ei löydy omaa nuottikokoelmaa, mutta yksittäisiä lauluja toki löytyy nuottinakin eri kokoelmista. Populaarimusiikin nuottikokoelmissa esittäjä on harvoin luetteloitu hakuehdoksi, joten nämä nuotit löytyvät laulun nimellä hakemalla, esim. Odotusta Pariisissa tiedonhakusivun Nimeke-kenttään, ruksi kohtaan Nuotti aineistolajivalikossa ja Hae. Jos Susanna Haaviston esittämien laulujen nimet ovat hakusessa, kannattaa joko katsoa kirjastossa olevien Haaviston levyjen Osakohteet-luetteloita tai käväistä Suomen äänitearkiston sivuilla osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/index.php Äänitearkistosta löytyy Haaviston tuotanto vuoteen 1999 saakka. Mm. Tyttö ja tanssiva karhu, Kanssasi on niin hyvä olla, Joka pojalla on...
Kaukolainaa ko. teos täyttämällä lomake omassa kirjastossasi tai netissä tämän linkin kautta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Kaukolaina toimitetaan kotikirjastoosi ja se maksaa 4 euroa /teos. Maksu maksetaan kun teos noudetaan lainattavaksi.
Vaihtoehtoja on varmaan moniakin, esim.
Visne? = Haluatko?
Jos kysymysmerkki tulee kaiverrukseen, ei tarvita kysymysliitettä -ne (-ko/-kö) eli
Vis? = Haluatko?
Vis tu? = Haluatko sinä?
Tänä keväänä Cooksonilta tulossa vain uusi painos (5.p.) Mallenin tytöstä. Cookson oli tuottelias kirjailija ja on vielä paljon suomentamattomia teoksia ks. esim. http://www.fantasticfiction.co.uk/c/catherine-cookson/ . Cooksonin suomalainen kustantaja on Gummerus. Sieltä kannattaa kysyä suomennossuunnitelmia http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac… .
Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
Teit aivan oikein. Paras tapa saada muiden kirjastojen kirjoja omaan lähikirjastoon on tehdä varaus Helmetin kautta. Kirjojen kuljetukseen kirjastosta toiseen kuluu muutama päivä. Toinen tapa saada muiden kirjastojen kirjoja on tehdä puhelinvaraus, jolloin asiakas soittaa siihen kirjastoon, jossa kirja on hyllyssä. Henkilökunta hakee kirjan hyllystä ja varaa sen asiakkaalle. Tässä tapauksessa asiakkaan on kuitenkin itse haettava kirja toisesta kirjastosta. Tämä voi olla nopeampi tapa saada kirja, jos lähtee heti hakemaan sitä. Mutta jos haluaa kirjat omaan kirjastoonsa, paras tapa on varaus Helmetin kautta.
Kortti on laitettu lainauskieltoon ja huomautuksiin lisätty, että kortti on kadonnut. Uuden kortin voi noutaa kirjastosta. Uusi kirjastokortti kadonneen tilalle maksaa 2 euroa.
Olisiko järjestelmässä ollut hetkellinen häiriö, kun varaaminen ei onnistunut.
Kaksi nidettä näyttää tosiaan olevan hyllyssä; toinen on Tapanilan kirjastossa, joka on remontin takia kiinni ja toinen Espoon kotipalvelun kokoelmassa, joka on suljettu kokoelma. Näitä niteitä ei ikävä kyllä saada varausjonoja purkamaan.
Keplo Leutokalman viidennen osan piti tosiaan ilmestyä jo tämän vuoden puolella suomeksi, mutta ilmestyminen on siirtynyt vuoden 2013 alkuun. Kirjan suomenkielinen nimi tulee ilmeisesti olemaan Jäänteiset.
Lähteet:
http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0
https://www.facebook.com/pages/TAMMI/182101125174279?fref=ts (Espoon Fantasian kysymys)
Kysymiäsi teoksia ei valitettavasti löydy Suomen kirjastojen
tietokannoista. Ulkomaisisten kirjastojen tietokantoja on osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/.
Verkosta löytyy vapaa digitoitu versio teoksesta vuodelta 1853. http://archive.org/stream/gliecatommiti00unkngoog#page/n7/mode/1up
Ja kirja löytyy WorldCat -luettelosta:
Hecatommithi, overo Cento Novelle.
by Giovanni Battista Giraldi Cinthio
Book, Language: Italian, Publisher: Venetia, 1608.
Sijainti: National Library of Scotland
University of Cambridge
University of Edinburgh, Main Library
Aurinkokunnan kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa. Näin ollen Jupiterin katoaminen ja sen painovoiman häviäminen ei vaikuttaisi sanottavasti muiden planeettojen kiertoratoihin, koska Auringon painovoima on määräävin tekijä.
Jupiterin kuiden uusien ratojen laskeminen vaatisi huomattavasti matemaattisia kaavoja ja laskutehoa. Jupiterin koko kuujärjestelmä (67 kuuta) kiertää yhdessä Jupiterin kanssa Aurinkoa ja lisäksi kuut kiertävät Jupiteria.
Jupiterin uloimmat kuut jatkaisivat Auringon kiertämistä suunnilleen samalla etäisyydellä Auringosta kuin ennenkin.
Sisemmät kuut lähtisivät uusille radoille aurinkokuntaan.
