Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa eikä sitä ole vielä myöskään tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Kansalliskirjaston kokoelmiinkaan sitä ei ole vielä saatu. Voitte halutessanne jättää Helsingin kaupunginkirjastolle hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp.
Tuo asiasana 'Siperia' epäilemättä antaa jo aika kattavan tuloksen saatavasta kirjallisuudesta. Muita asiasanoja joita voi suositella ovat esim. Altai, Keski-Aasia, Itä-Aasia, Kaukoitä, Amurinmaa, Kaukasus, samojedit, tutkimusmatkat, tutkimusmatkailijat,löytöretket, ulkosuomalaiset, Venäjä, suomalais-ugrilaiset kansat, arktiset kulttuurit, kielitieteilijät, kansatieteilijät. Näillä ei kuitenkaan löydy ruotsinkielistä kirjallisuutta, vaan sen hakuun pitää käyttää ruotsinkielisiä vastineita, esim. Sibirien, Asien, Östasien jne. Mainitsen erikseen pari tärkeää teosta:
/// Max Engman: Suomalaiset Venäjällä, lähdeopas. - 2004/// ja ///Max Engman: Suureen itään, suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. - 2005 ///. Jälkimmäisessä on laaja...
Kotimaisen nykykirjallisuuden tietokantaan Sanojen aikaan on listattu jokaisen Liksomin teoksen kohdalle keskeiset arvostelut ja muut lähteet. Arvosteluita ei ole kuitenkaan mahdollista lukea Sanojen ajan kautta. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset Sanojan ajasta: http://www.sanojenaika.fi/
Viitetietoja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista löytyy myös mm. Arto- ja Aleksi-tietokannoista, jotka ovat käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Sanomalehtien arvosteluita löytyy jonkin verran verkosta, mutta niiden lukeminen on usein maksullista. Monet kirjastot ovat ostaneet asiakkailleen mahdollisuuden selailla näitä arkistoja. Helsingin kaupunginkirjasto on hankkinut oikeudet mm. Helsingin Sanomien arkistoon. Todennäköisesti joudut...
Hyviä vinkkejä lasten loruleikkeihin saa teoksesta:
Karvonen, Pirkko & Rikkola, Leena: Lukuleikkitaikoja. Tammi 2006.
Tekijänoikeudellisia esteitä runojen ei-kaupalliseen käyttöön ei
ole, mutta kirjailija pitää aina mainita. Perinteisillä lastenloruilla (esim. Kuukernuppi: vanhoja ja uusia lastenrunoja)ei ole
tunnettuja tekijöitä, joten käyttö on vapaata.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa ei mainita Ivonen-nimeä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Ivonen-nimi on 34 henkilöllä nykyisenä nimenä.
50-vuotista taivaltaan juhliva puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki dokumentoi jo 1960-luvulla myös sotaharjoituksia.
Syksyn 1963 numeroiden mukaan Lounais-Suomessa Rauman seudulla järjestettiin syys-lokakuun vaihteessa suuri syyssotaharjoitus silloisen 2.Divisioonan komentajan, kenraaliluutnantti Adolf Ehrnroothin johdolla. Kyseisestä harjoituksesta on kerrottu erityisesti Ruotuväen vuoden 1963 numeroissa 16-17.
Lisäksi syyskuussa 1963 järjestettiin harjoituksia/leirejä muun muassa 16.-21.9. Raasissa, Syndalenissa ja Porkkalassa, 21.-25.9. Pahkajärvellä sekä 16.-29.9. Lohtajalla. (Ruotuväen nro 15)
Koska sota- ja kertausharjoituksia järjestettiin tuolloinkin kymmeniä vuosittain, ei niitä ole dokumentoitu juurikaan kirjallisuuteen -...
Tällainen mahdollisuus on lähiaikoina tulossa Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolle, luultavasti jo tammikuun aikana.
Kun palvelu on tarjolla, siitä tiedotetaan osaston kotisivulla http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/musiikki sekä Oulun musiikkikirjasto -Facebook-sivulla (linkki löytyy kotisivulta).
Kaivattu 70-luvulla ilmestynyt majanrakennuskirja lienee Michel ja Annie Politzerin Rakennetaan maja (Otava, 1974). Sitä on edelleen lainattavissa useista kirjastoista, eli se on saatavissanne ainakin kaukolainana, mikäli oman kirjastonne kokoelmasta sitä ei enää löydy.
Aiheesta on suomeksi saatavilla myös uudempi ranskalaiskirja, vuonna 2010 Nemon kustantamana ilmestynyt Louis Espinassous'n Rakennetaan maja!
Kirjastokortti on aina ilmainen ja sellaisen voi saada itselleen mistä tahansa kunnan- tai kaupunginkirjastosta rekisteröitymällä kyseisen kirjaston asiakkaaksi. Lahden kaupunginkirjaston e-kirjoihin pääsee käsiksi rekisteröitymällä Lahden kirjaston asiakkaaksi kirjastossa paikan päällä. Mukaan tulee varata kuvallinen henkilöllisyystodistus. Ilmoittautuessasi Lahden kirjaston asiakkaaksi voit aktivoida Asikkalan kirjastokortin toimimaan Lahden kirjastoissa, jolloin voit yhdellä ja samalla kortilla asioida sekä Asikkalassa että Lahdessa. Sinun tulee siis kertaalleen asioida Lahden kaupunginkirjaston jossakin toimipisteessa, jolloin saat tarvitsemasi kirjastokortin numeron ja pin-koodin. Kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla pääset...
Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Biblical_maps löytyy koko joukko tekijänoikeuksista vapaita Raamattuun liittyviä karttoja. Osa on julkaistu vapaasti käytettävillä lisensseillä, osa taas niin vanhoja, että tekijänoikeuden suoja on päättynyt. Kannattaa kuitenkin vielä katsoa, että lisenssit ovat niissä kunnossa, koska Commonsiin saatetaan joskus ujuttaa myös tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa.
Osoitteista http://www.biblesnet.com/maps.html, http://www.preceptaustin.org/biblical_maps.htm ja http://www.godweb.org/atlasindex.htm löytyy linkkejä muihin vapaasti käytettäviin karttoihin.
Lisäksi kirjastosta saattaa löytyä vanhoja kirjoja, joissa olevien karttojen tekijänoikeudet ovat rauenneet, mutta...
Monikielisen kirjaston kokoelmissa oli vuonna 2014 213 darinkielistä kirjaa. Monikielinen kirjasto sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Sieltä lähetetään kuntien kirjastoihin eri puolille Suomea kirjoja ja muuta lainattavaa kirjastojen toiveiden ja kokoelman riittävyyden mukaan.
Kirjastoilla on maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Yksi suosittu tapahtuma ovat monissa kirjastoissa järjestettävät kielikahvilat, joihin ovat tervetulleita kaikenkieliset keskustelemaan suomen kielellä:
http://www.kirjastot.fi/fi/node/1194#.Vm_NCPM8KUk
Alla olevien linkkien kautta löydät tietoa Monikielisestä kirjastosta ja esimerkinomaisesti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyvää...
Valitettavasti avoimien ovien tapahtumaa ei tänä keväänä tai kesänä enää talleilla järjestetä. Suunnitteilla on, että ovet aukeaisivat jälleen ensi syksynä, mutta tarkkoja päivämääriä ei ole vielä päätetty. Voit seurata tilannetta kirjaston verkkosivuilta (https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto) löytyvän tapahtumakalenterin kautta.
Kirjasta Evergreen eli Ikivihreä on tehty kolmiosainen minisarja vuonna 1985 mutta sitä ei ole tällä hetkellä saatavilla suomenkielisellä tekstityksellä. Myös ulkomaisissa nettikaupoissa sen saatavuus on melko huono.
Käytettävissä olevista tiedonlähteistä (esim. Suomen kansallisbibliografia, eri kirjastojen luettelot ja Kustannus Oy Taifuunin netti-sivut) en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseesi. Kirjan lopussa olevasta kääntäjän kirjoituksesta on pääteltävissä, että ko. teos on käännetty käsikirjoituksesta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä kustantajalta (taifuuni@dlc.fi) tai suoraan suomentajalta Jukka Malliselta.
Breakdance -kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista, mutta näyttää siltä että ne ovat 80-luvulta. Esimerkiksi: Alford & al Breakdancing (1984) tai William H. Watkins Breakdance (1984). Yksi videokin osui haaviin: Firstenberg Breakdance 2: Electric booga loo (1990). Kysy kirjojen saatavuutta ja kaukolainamahdollisuuksia lähikirjastostasi.
Akateemisesta kirjakaupasta asiaa tiedustellessamme vastattiin, että breakdancesta ei ole (ei hankita myyntiin? ) kirjoja, koska laji on niin muunteluille altis ja "ei sitä voi oikein kirjoista opettaa".
Jos ei kirjoja aiheesta löydykään, niin netissä on jos jonkinlaisia breakdance -sivuja. Löydät niitä parhaiten käyttämällä Internetin hakupalveluja, jotka puolestaan kätevimmin löytyvät sivulta http://...
Kyllä, työkalut ovat lainattavissa Tapiolan kirjastosta.
Tässä tapauksessa Rakenneilmaisin vain oli jo lainassa eli sitä saattoi lainata vain Ison omenan kirjastosta.
Linkin kautta Helmet-hakuun hypätessä täytyy vielä klikata kohtaa "Näytä lisää niteitä tai hae tietty lehden numero" http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/.b2230157/.b2230157/1,1,1,B/holdings~2230157&FF=&1,0,
Silloin kaikki lainattavissa olevat esineet ja sijainnit saadaan näkyviin.
Tavallisen Helmet-haun kautta asia on ehkä helpommin havaittavissa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2230157__Srakenneilmaisin__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b2230157
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen verkkotietopalvelu, jossa kymmenet kunnankirjastot, erikoiskirjastot ja tietopalvelut ympäri Suomen vastaavat asiakkaiden kysymyksiin. Kysyjä ilmoittaa sähköpostiosoitteensa, johon saa vastauksen. Halutessaan hän voi pyytää, että vastausta ei julkaista julkisessa arkistossa. Asiakkaat voivat kommentoida vastauksia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä tiedonhakijalle. Vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto hänen löytämistään tiedonlähteistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy
Kysy.fi on Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä maksuton verkkotietopalvelu. Kysymyksiin vastaavat Helsingin kaupunginkirjaston kirjastovirkailijat...
Souvarien ja Eero Avenin levytyksistä tuttu Kylmän kukkia löytyy säveltäjänsä Leo Siirtolan julkaisemasta nuottikokoelmasta Hetki kuin timantti.
Nuottia on ainakin Lahden, Turun ja Lapin kirjastoissa. Kannattaa tiedustella kaukolainausmahdollisuutta oman kunnan kirjastosta.
Isorotta eli rotta (rattus norvegicus) on kaikkiruokainen ja erittäin sopeutuva ravintonsa suhteen. Ravinto on pääosin kasvispohjaista, mutta se vaihtelee sen mukaan mitä on tarjolla. Rotat saattavat syödä linnunmunia ja -poikasia sekä pieniä nisäkkäitä.
Yleensä rotat eivät saalista aikuisia lintuja. Linnut varovat nisäkkäitä ja suurin osa linnuista on liian suuria ja vahvoja, jotta rotat voisivat ne kukistaa. Rotat kuitenkin syövät kuolleita ja vahingoittuneita lintuja. Voidaankin olettaa, että videon kyyhkynen on vahingoittunut tavalla, joka estää sitä pakenemasta rottaa. Avokaatopaikkojen väheneminen ja ihmisen elinympäristön parantaminen kaventaa rottien elinmahdollisuuksia. Tämä voi johtaa siihen, että rotat joutuvat tekemään enemmän...
ReettaNoomiElina blogi tietää kertoa:" Hiimailu on ystäväni sanojen mukaan joutilasta nurkissa pyöriskelyä, oleilua ja kaiken vähäisenkin siirtämistä huomiseen ja tekemisen välttelyä, pientä kehää, omaa suppeuttakin... Täytänkö moiset hiimailun kriteerit? Olen näitäkin, mutta tietoisesti myös yritän opetella hiimailua, chillaaminen lie suhteellisen sama asia. "http://reettanoomielina.blogspot.com/2014/02/hiimailua.html
