Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
HSL:n matkakortilla voi lainata aineisto joissakin HelMet-kirjastoissa Espoossa (Tapiola ja Sello), mutta tällöin lainaaminen edellyttää sitä, että matkakortin tiedot on merkitty lainaajarekisteriin.
Helsingissä ainoastaan Suomenlinnan kirjastossa voi lainata HSL:n matkakortilla, mikäli kortin omistaja on merkitty omatoimikirjaston käyttäjärekisteriin. Omatoimikirjastoa voivat käyttää Suomenlinnan asukkaat.
HSL:n matkakortin käyttöä kirjaston aineiston lainaamiseen kokeiltiin vuonna 2013 Kallion kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä. Käyttöä ei kuitenkaan jatkettu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastokort…
Sinuhe Egyptiläisestä löytyy paljon kirjoituksia ja analyyseja. Hyvä Waltari-tutkija on Ritva Haavikko, joka on kirjoittanut runsaasti Mika Waltarista ja hänen kirjoistaan. Teoksessa Historiallisen romaanin teoriaa ja käytäntöä Georg Lukácsista Umberto Ecoon (toim. Markku Ihonen ja Liisa Saariluoma, 1986) on myös Ritva Haavikon artikkeli: Sinuhe Egyptiläinen Mika Waltarin historiallisten romaanien perustyyppinä. Artikkeli on kyllä pitempi kuin 1 tai 2 sivua, mutta mielenkiintoinen. Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla voi löytää lisää mielenkiintoisia kirjoituksia Sinuhesta.
Internetissä osoitteessa http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/sinuhe/index.htm on Sinuhesta kertovat hyvät ja ytimekkäät verkkosivut.
Kirjasto 10 Helsingin keskustassa suljetaan 30.9.2018. Kaupunkiverstaan palveluita ei siirretä väliaikaisesti mihinkään ennen Oodin avaamista joulukuun alkupuolella.
Vinyylileikkuria voi tuona aikana käyttää Vuosaaren kirjastossa. 3D-tulostin ja studiopalvelut ovat käytettävissä Myllypuron mediakirjastossa. Ompelukone on mm. Etelä-Haagan, Pasilan, Kontulan ja Töölön kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjasto 10
En löytänyt tuota jälkimmäistä suomennettuna, mutta Kouvolan kirjastoissa ei ole vuonna 2009 ilmestynyttä teosta Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009). Sen sijaan ensimmäisestä löytyy meidän kokoelmista kaksikin käännöstä. Teoksessa Valitsee sielu seuransa: EmilyDickinsonin runojen suomennoksia (1983) on sekä Sirkka Heiskanen- Mäkelän suomennos:
En ole kukaan - sinäkään
et ole? Sittenhän
meitä on kaksi: vaiti - muutoin
pois vain ajavat!
Typerä olla joku - julkkis-
lailla sammakon
alati laulaa nimeään
huviksi lammikon.
Ja kaarina Halosen suomennos:
Olen Ei-kukaan! Oletko
Ei-kukaan sinäkin?
Älä kerro, muuten ajavat maanpakoon kummankin!
Ikävää olla joku ja julistaa nimeään
kuin suolla...
Valitut novellit I-II (suomentanut Juhani Konkka, WSOY) on hyvä lähtökohta Tsehov-kokoelmalle.
https://www.finna.fi/Record/heili.599521
https://www.finna.fi/Record/heili.599522
Valitut novellit -kokoelmaa täydentää hyvin Mestarinovelleja I-II -kokoelma (suomentaneet Ulla-Liisa Heino ja Marja koskinen, Otava)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3503102
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.561297
Valitut novellit I-II ja Mestarinovellit I-II sisältävät suuren osan Tsehovin keskeisistä novelleista. Näitä ovat esimerkiksi Sali n:o 6, Nainen ja sylikoira, Ikävä tarina, Aro, Sotamies Gusev ja Suudelma. Mutta koska ei ole olemassa Tsehovin novellien koottua laitosta, myös moni tärkeä novelli...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hanninen on yksi niistä sukunimistä, jotka pohjautuvat kristillisen Johannes-nimen lukuisiin muunnoksiin.
Johannes oli jo keskiajalla maamme suosituimpia ristimänimiä. Siitä on kehittynyt lukematon määrä erilaisia muunnoksia, joista monet muuten hävinneet ovat säilyneet sukunimissä. Nimen alkuosan heityttyä ovat kehittyneet mm. Hanni, Hanno, Hannu, Hannikka, Hannus, Hanska, Hanski, Hantu ja Hanttu. Todennäköisesti monille näistä on ollut valmis malli saksalaisessa ja ruotsalaisessa puhuttelunimistössä. Syntyneet sukunimet perustuvat joko suoraan isännimeen tai talonnimeen, joka on perustunut isännän nimeen.
Johanneksen muunnoksista nykyisessä asutus- ja sukunimistössämme...
Flight engineer -ammattinimeke suomeksi siinä mielessä kuin sitä venäläisissä ohjaamomiehistöissä käytetään lienee lentomekaanikko, tai mekaanikko.
Suomessa lentomekaanikkojen ammattia ei esim. Aerolla/Finnairilla varsinaisesti ollut, vaan konetyypeissä joissa vaadittiin 3 hengen ohjaamomiehistöä kaikilla oli myös lentäjäkoulutus. Nykyisissä liikennelentokoneissa lentomekaanikko on tarpeeton pitkälle kehittyneiden lasiohjaamojen ja elektronisten järjestelmien ansiosta.
Yksinkertaistetusti lentomekaanikon tehtäviin kuuluu lentokoneen erilaisten teknisten järjestelmien ohjaaminen yhteistyössä konetta ohjaavien lentäjien kanssa. Lentomekaanikkoja käytetään edelleen joissakin suurissa kiinteäsiipisissä lentokoneissa ja helikoptereissa....
Wikipedia kertoo, että kyseessä on irlantilainen kansansävelmä Londonderry Air, joka tunnetaan myös nimellä Danny Boy. Kappale on suomennettu ainakin kolme kertaa.
Kysymäsi suomennosversio on nimeltään Danny Boy, ja sen on suomentanut Chrisse Johansson. Sanoilla: ”On hiljainen maa jälkeen sodan turhuuden” -alkavan tekstin on levyttänyt Tapio Heinonen vuonna 1970.
Valitettavasti näyttäisi siltä, että kyseistä sanoitusta ei löydy esim. painetuista nuottikirjoista, eikä myöskään internetin syövereistä.
Tapio Heinosen Danny Boy -levytys löytyy useammalta hänen äänitejulkaisultaan, esim.:
Tapio Heinonen (1970)
Julian Grimau (1971)
Eilen kun mä tiennyt en : 40 rakastetuinta laulua (2001)
En kadu mitään : kaikki levytykset 1968 - 1973 (...
Vanamokirjastoista löytyvät nämä Itavallan keisarinna Sisistä kertovat kirjat:
Haslip, Joan.
Keisarinnan yksinäisyys : Itävallan keisarinna Elisabetin elämäkerta / Joan Haslip. - The lonely empress - Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ; Helsinki : 1970. - 443 s. : kuv.
Krohn, Helmi.
Elämäkerrallisia kuvia nuorisolle. 3 sarja / Helmi Krohn. - Otava, Helsinki : 1920. - 251, [1] s.
Kirjan saa luettavaksi Hämeenlinnan pääkirjastossa. Sitä ei lainata kotiin.
Barth, Reinhard.
Historian suurnaiset / Reinhard Barth ; [suomentaneet Tuulikki Virta ... ja Katja Zöllner]. - Frauen, die Geschichte machten - Gummerus : Ajatus, Helsingissä : 2005. - 319 s. : kuv. ; 22 cm. - 951-20-6762-5 (...
Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä.
Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'.
Mäihällä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä. Mäihä voi merkitä arkikielessä tuuria, onnea, säkää. Vanhahtava merkitys on jälsi, puilla ohut kasvusolukkokerros ulkokuoren alla, nilan ja puuaineksen välissä. Voisiko mäihä tässä tapauksessa enemmänkin liittyä tuohon jälkimmäiseen merkitykseen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/m%C3%A4ih%C3%A4?searchMode=all
https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4ih%C3%A4
Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy esimerkkejä mäihästä:
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_402c3e04546db873acdd7177cbb102f1&word=m%C3%A4ih%C3%A4
Hei,
Tätä on aiemminkin kysytty. Kyseessä on Lauri Hannikaisen runo joka sisältyy hänen romaaniinsa Erakkojärveläiset. Laulu on säveltänyt kirjailijan veli Väinö Hannikainen. Tarkemmat tiedot tusota sävellyksestä löytyy alla olevasta linkistä.
Linkki aiempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/isani-kertoi-meille-lapsena-runoa?languag…
Muistovärssyt ovat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle ei tekijää löytynyt. Se löytyy kuitenkin useiden hautaustoimistojen muistovärssylistoilta ja sitä on käytetty ainakin jo 1920-luvulla. Siitä löytyy myös pidempi muoto: "Kaunis on kuunnella kutsua luojan. Nukkua pois kun jo uupunut on. Siirtyä sinne miss’ ijäinen on rauha. Missä on tuskakin tuntematon."
Pidempi värssy muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa 14.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533817?page=1&oc…
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
Mikäli mielessäsi on alunperin vuonna 2000 julkaistu Tapio Piiraisen ohjaama tv-sarja "Raid", kyseisen sarjan saatavuustiedot Suomen kirjastoista löytää näistä: https://www.finna.fi/Record/anders.1864062?sid=4792387058 https://www.finna.fi/Record/keski.543742?sid=4792391138 https://www.finna.fi/Record/jamk.99905034806251?sid=4792393013.Sarjasta on monta nimekettä, sillä siitä on julkaistu uusia painoksia vuosien mittaan. Yksi kappale PK-seudulla näyttää löytyvän kaikille avoimesta Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta.Toinen mainitsemasi sarja, "Kohtaamiset ja erot", ei puolestaan näytä Finnan mukaan tällä hetkellä löytyvän yhdestäkään kirjastosta.
Kortillasi ei ole lainattu aineistoa ja sitä on todellakin käytetty viimeksi 1996. Koska sinulla ei ollut palauttamatonta aineistoa, eikä muita asioita hoitamatta pääkirjaston perintä, tietosi on poistanut rekisteristä ainoa työntekijä, jolla on tähän oikeus.
Nils Åke Nilsson kuvaa kirjassaan Ölresan müncheniläisen oluttuvan tyypillistä hiukopalaa Münchener Bierradi mit Schnittlauchbrot: ohuiksi siivuiksi leikattu retikka, joka syödään suolan ja hienoksi hakatulla ruohosipulilla päällystetyn voileivän kera. Samaa (retikat spiraalin muotoon leikattuina)suosittelee myös Irmeli Kopisto-Menzel Saksalaisessa keittiössä (v.1984), jossa hän antaa myös retikkalaatin ohjeen:
Höylää tarvitsemasi määrä retikoita kasvishöylällä ohuiksi lastuiksi. Lado ne kerroksittain salaattikulhoon ja ripottele jokaiselle kerrokselle reilusti suolaa. Suola saa ne mehustumaan niin, että salaatinkastike muodostuu aivan itsestään. Anna salaatin maustua jonkin aikaa.
Osoitteessa www.puutarha.net alan harrastajilla on...
