Niitä löytyy paljon. Voit kokeilla sanahakua osoitteessa www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään kitara and soitonoppaat. Paljon käytetty on esim. Schmid,Will: Kitarakoulu 1 ja 2.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on englanniksi teos Winston, Patrick Henry: Lisp (1984). Meillä on myös suomeksi varastossamme Hyvönen, Eero: Lisp-maailma 1 ja 2, mutta nämä ovat valitettavasti varastosta evakossa pahvilaatikoissa odottamassa uuden kirjastotalon valmistumista.
Aila Meriluodon runoteoksesta Talvikaupunki löytyy seuraavanlainen runo:
On asioita ruohikossa hajallaan
korsien lomassa.
Joku on liian pieni, jää mättään varjoon, kurkistamaton.
Joku on liian suuri, katsoo yli, tallaa.
Sinulle, sopivan kokoinen,
sinulle, sopivan liikahtava,
selvää asiaa
ruohikossa.
Runo löytyy myös Meriluodon runokokoelmasta Kootut runot.
Espoon kaukolainoja voi kysellä numerosta 09/81657648 tai sähköisesti kaukopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Mahdatkohan tarkoittaa brittiläistä tv-elokuvaa Ballet Shoes? Elokuva kertoo kolmesta orpotytöstä, joista yksi haluaa balettitanssijaksi. Elokuvassa näyttelee mm. Harry Potter -elokuvista tuttu Emma Watson. Elokuva ilmestyi DVD-levynä Suomessa ja Euroopassa vuonna 2008. Kuopion kaupunginkirjastoissa elokuvaa ei tosin näyttäisi olevan. Ehkä voit kysyä kirjastostasi muita tanssielokuvia:
http://kirjasto.kuopio.fi/default.aspx?id=100524&ptid=0
Lähteet:
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/balettitossut
http://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/ulkomaiset/1782-balettitos…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emma_Watson
Tarkoitatko kolvia eli sähkökäyttöistä juotinta?
Pistorasiaan laitetun kolvin sisällä oleva sähkövastus kuumenee ja lämpö johtuu siitä kolvin terään. Kun juotetaan liitettäviä osia toisiinsa, kuuma terä sulattaa juotteen, joka sitten jähmettyessään liittää johdot tai muut yhteen liitettävät osat toisiinsa.
Perustietoa juottamisesta esim. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juottaminen
Kyseessä voisi olla Marjatta Kureniemen kirja Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja siitä on otettu uusintapainokset vuosina 1970 ja 2002.
Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan sisällöstä näin: "Pau on pieni poika, joka on ollut pitkään sairaana. Toipilaana sängyssään hän huomaa olevansa unen ja valveen välitilassa, jossa kohtaa aivan uuden maailman. Tapetista astuu ulos prinsessa Lilaloo, jonka avulla myös Pau onnistuu pääsemään kaksiulotteiseen muotoon - kaikki ovat vain pitkiä ja leveitä, paksuus puuttuu! Pau astuu Lilaloon kanssa tauluun leikkimään kuningatar Blankan pojan, prinssi Haakonin kanssa. Hän tutustuu myös moniin kiinnostaviin henkilöihin, kuten...
Hei!
Tällä hetkellä Piki-kirjastoista löytyy viisi dvd-levyä,
jotka käsittelevät haikaloja:
-Haita ja miekkavalaita
-Petoeläimet 1. Saalistajat
-Ryhävalas & valkohai
-Life in the oceans
-Sharkwater
Saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=859EEB5B6AFB20…
valitsemalla materiaaliksi dvd ja kirjoittamalla asiasanaksi HAIKALAT
Näyttää siltä, ettei ainakaan HelMet-kirjaston isosta kokoelmasta löydy sellaista julkaisua, jossa olisivat sekä nuotit että ranskankieliset sanat. Mutta tässä vaihtoehtoinen yhdistelmä: nuotit löytyvät kokoelmista Hitit Rautainen 70-luku, Suomipopin helmiä 7 ja Suuri pop toivelaulukirja (1) ja sitten ne ranskankieliset sanat netistä vaikka seuraavasta osoitteesta (muistakin varmasti löytyy): http://www.boiteachansons.net/Partitions/Severine/Un-banc-un-arbre-une-…
Nuo nuottikokoelmat löytyvät todennäköisesti kaikista isommista musiikkikirjastoista.
Terveisin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
HelMet-kirjastoista etsimäsi VHS-tallenne kiinalaisesta elokuvasta "Punainen pelto" ei valitettavasti enää ole lainattavissa. Suomen kirjastojen yhteisen Frank-monihaun mukaan videotallenne löytyy vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella (ks. linkki alla). Voit tehdä tallenteesta kaukolainapyynnön myös käydessäsi kirjastossa. Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Yhtään S. E. Weckströmin kirjoittamaa kirjaa ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan (https://finna.fi Suomessa ole julkaistu. Olisiko S. E. Weckström ehkä ollut kirjan omistaja?
Vuonna 1924 Werner Söderström eli WSOY julkaisi K. A. Wegeliuksen kirjoittaman kaksiosaisen kirjasarjan. Osien nimet ovat
- Aseveljet. 1, Läntinen etappi ja Simon kahakka
- Aseveljet. 2, Itäinen etappi ja Peräpohjolan vapaustaistelu
Sana etappi löytyy kummankin kirjan nimestä. 1. osa käsittelee jääkäriliikettä ja vuosia 1916-1917. Kirjassa on 373 sivua ja kuvia ja karttoja. 2. osa käsittelee jääkäreitä ja kansalaissotaa. Kirjassa on 479 s. ja myös kuvia ja karttaliite. Kirjat on julkaistu myös yhtenä niteenä.
Voisiko näistä toinen tai molempien kirjojen...
Sipoon kirjastolaitoksen historiaa on käsitelty teoksessa
WIKSTRÖM, Verna: En kort beskrivning av bibliotekets i Sibbo hundraåriga verksamhet ajanjaksolla 1861-1961. Se on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta. Söderkullan kirjasto on avattu vasta 2009, joten siitä tässä teoksessa ei tietenkään ole tietoa.
Sipoon historiaa yleensä käsittelevissä teoksissa saattaa olla tietoa myös kirjastosta mutta alla olevaa teosta ei ole meillä täällä Seinäjoella joten en voi tarkistaa asiaa.
ENBOM, Sten: Sipoon historian vaiheita : entisajoista nykypäivään
Uudempaa aikaa käsittelevää tietoa kannattaa ehkä kysyä suoraan Sipoon kirjastosta, jos heillä vaikka olisi siellä toimintakertomuksia tai muuta vastaavaa josta tietoa voisi poimia.
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehteä Ympäristöasiantuntijaa ei tule mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sitä ei näytä tulevan myöskään mihinkään muuhun pääkaupunkiseudun kirjastoon (yliopiston kirjastoihin, erikoiskirjastoihin tai ammattikorkeakoulukirjastoihin).
Lehti on luettavissa sähköisenä netissä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton sivuilta (ks. linkki alla).
http://www.ykl.fi/fi/liitto/julkaisut-ja-oppaat/ymp%C3%A4rist%C3%B6asia…
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
https://finna.fi
Haulla "äänikirjat lastenkirjallisuus" tai "äänikirjat sadut" pääsee selamaan HelMet-kirjastojen kokoelmaa.
Kirjastossa on äänikirjoina esim. Miinaa ja Manua, Mauri Kunnasta, Markus Majaluomaa, Jukka Parkkista, satukokoelmia, Lindgrenin Melukylän lapset. Kävisköhän joku näistä?
Kovin monta lippalakkirunoa ei löytynyt. Tässä muutama. Jari Tervon runossa Siitä jäi kulkemaan sanonta esiintyy intialainen lippalakki Kokoelman nimi on Muistoja Pohjolasta. Kokoelma on myös Jari Tervon koottujen runojen kokoelmassa Intialainen lippalakki, jolle siis tämä runo on antanut nimesäkin.
Jyrki Kiiskisen Runokirjassa Menopaluu on runo nimeltä Vähennä syntymävuotesi siitä vuosiluvusta, jossa taas esiintyy liian pieni lippalakki.
Aulikki Oksasen parhaiten lauluna tunnetussa runossa Laulu siirtotyöläisestä on mies, jolla "on ruskea salkku ja takki, kumisaappaat ja lippalakki".
Tuntisivatko lukijamme muita lippalakkirunoja?
Vastuu julkaisun laillisuudesta on aina ensi sijassa sillä, joka julkaisun tekee ja tuo sen yleisön saataville (sillä, onko toiminta kaupallista vai ei, ei ole tässä suhteessa merkitystä). Se henkilö tai yhteisö, joka on tämän äänikirjan julkaissut, on oikeudellisesti vastuussa siitä, että tekijänoikeudelliset luvat ovat kunnossa. Kysyjän luettelon perusteella on ilmeistä, että mukana on myös suojattuja teoksia (Martti Haavio kuoli vasta 1973 eli vapautuu vasta vuonna 2044). Suojatun runon (lorukin on tässä mielessä runo) levittäminen luetussa muodossa on luvanvaraista.
Kokonaan toinen asia on, missä määrin kirjaston voidaan katsoa olevan velvollinen selvittämään tekijänoikeudellisia taustoja tai reagoimaan mahdollisiin epäilyihin. Tässä...
Kirjastolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta skannata tekijänoikeuden suojaamaa kuvakirjaa. Kuvakirjaa itsessään saa näyttää vapaasti, mutta skannaaminen tarkoittaa kopioimista, joka on sallittua vain yksityiseen käyttöön ilman lupaa.
Ilman lupaa skannatun eli kopioidun kuvan käyttö millä tavalla tahansa on tekijänoikeuslain vastaista. Skannattua kuvaa ei siis saa näyttää satutunnilla eikä sitä saa laittaa jakeluun. Kaikki kirjastojen toiminta on ei-yksityistä, eikä siinä yhteydessä on merkitystä käytetyllä tekniikalla. Intra ja GoogleDrive ovat tässä suhteessa samassa asemassa eikä salasanoilla ole merkitystä, koska alkuperäinen toimi on jo ollut luvaton.
Kirjastosta voi toki löytyä niin vanha kuvakirja, että kuvien tekijän kuolemasta on...
