Sketsejä eri aiheista on esimerkiksi seuraavissa Kirsti Koivulan kirjoissa: Hulvatonta hupailua (1996), Hääleikkien helmiä (2002), Ilmaisun iloa (2002) ja Iloista irrottelua (1998). Noin 25 vuotta sitten esitetystä televisiosarjasta Parempi myöhään on koottu myös samanniminen kirja, jossa on Seppo Ahdin ja Neil Hardwickin sketsejä. Joitakin sketsejä on myös kahdessa seuraavassa kirjassa: Helminen, Jussi: Näyttämölle!: ilmaisutaidon harjoituskirja (1989) ja Manninen, Kirsti: Ihanat iltamat: iltamatiedon käsikirja iltahuvien ystäville (1984).
Hei!
Pietarsaaressa ilmestyy kaksi suomenkielistä sanomalehteä ja yksi ruotsinkielinen, nimittäin "Pietarsaaren sanomat", Keskipohjanmaa" ja "Jakobstads tidning".
Helsingin pääkirjastoon Pasilaan tulee Keskipohjanmaa ja Jakobstads tidning. Keskipohjanmaa tulee myös Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoihin. Pietarsaaren sanomat ei tule mihinkään Helsingin kirjastoon.
Annie Daltonin Enkeliakatemia-sarjaan on ilmestynyt neljä kirjaa:
Siivet selkään 2003
Vehkeilyä 2003
Korkealentoa 2004
Vallan kahvassa 2004
Kirjoja on ilmestynyt englanniksi jo 9 kappaletta ja kirjailija on ilmoittanut, että sarjaan tulee ainakin 12 osaa. Tietoa uusista suomennoksista ei kuitenkaan ainakaan vielä ole.
Lukuiloa!
Barbie -nuken tiukasti kontroloiduitu aikuisvartalon kauneusihanne syntyi 1950-luvun Amerikassa. Marketta Franckin (1996) kirjoittamassa "Isoäitini Barbien atelier, eli, Kauneuden naamio -kirjassa selvitetään Barbie-ilmiötä yleensä ja käsityksiä naisvartalon kauneusihanteista. "Nuori ruumis" -kirjassa (2001) käsitellään puolestaan ruumiillisuuteen ja nuoruuteen liittyviä kysmyksiä. "Täydellinen minä"- (2007) ja tänä vuonna ilmestyneessä Lihaan leikattu kauneus -kirjoissa selvitetään nykyisiä ulkonäkö- ja kauneusihanteita. Kirjojen saatavuuden Lukki-kirjastoissa voit tarkistaa osoitteesta http://www.lohja.fi/kirjasto/. Aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita löydät helposti vain kirjastoissa käytössä olevasta...
Hei!
Todennäköisesti aikoinaan lainaustilanteessa automaatti tai lainaustiskin lukulaite ei ole rekisteröinyt lainaa kortillesi, joten kirja on edelleen hyllyssä tilassa. Kannattaa mennä kirjan kanssa kirjastoon ja lainata se uudelleen, jolloin teos kirjautuu lainaksesi.
Toinen vaihtoehto on se, että kirja onkin lainattu lapsesi omalla kortilla, jolloin se tietenkin näkyy vain hänen rekisteritiedoissaan.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) ei löydä Suomesta yhtään Santalov-nimistä. Nimi vaikuttaisi olevan venäläinen, mutta kirjaston käytössä olevista venäläisiä nimiä käsittelevistä lähteistä sitä ei kuitenkaan löydy.
Lähinnä tähän nimeen liittyvä venäläinen sana voisi olla sandal tai santal, joka tarkoittaa kasvia nimeltä valkosantelipuu. Santelipuusta tehdään mm. suitsukkeita ja hajuvesiä. Myös karjalan kielessä sanalla santalo on tarkoitettu erästä värjäykseen tarkoitettavaa kasvia. Saattaa kuitenkin olla, etteivät nämä sanat liity nimeen lainkaan.
Pääsääntöisesti Suomen kirjastot ovat avoimia kirjastoja, jotka ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä, näin myös siis Aalto-yliopiston kirjastot ja muut korkeakoulukirjastot. Samoin on laita erikoiskirjastojen, joihin Eduskunnan kirjasto kuuluu.
Kirjastoilla on omat korttinsa. Kortin saat käydessäsi kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus.
http://lib.aalto.fi/fi/
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
RTI-menetelmää kutsutaan ilmeisesti Suomessa kolmiportaiseksi tueksi. Asiasta näyttäisi löytyvän yksi teos vuodelta 2012
Kaikille kelpo koulu : kolmiportaisen tuen toteuttaminen ja kehittäminen.
Teos löytyy Riihimäen kirjaston kokoelmista, voit varata sen joko RATAMO-verkkokirjaston kautta tai soittaa kirjastoon aukioloaikana.
Yksi näppärä tapa löytää äänikirjoja luettavaksi on seurata osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_aanikirjatfin.html löytyvää HelMetin uutuuslistaa, jolla on aikuisten äänikirjoja. Se päivittyy jatkuvasti, ja uudet äänikirjat ilmestyvät sinne. Toki niissä voi olla nopeasti varauksia, mutta ainakin ehtii ehkä päästä hyviin asemiin varausjonossa.
Perinteisellä HelMet-haulla osoitteessa http://luettelo.helmet.fi voi katsoa myös äänikirjavalikoimaa kokonaisuutena. Laittamalla hakukohtaan tähden (*) ja rajaamalla haun pudotusvalikosta vain äänikirjoihin saa näkyviin pitkän listauksen äänikirjoja. Hakua voi valitsemalla vasemmanpuoleisesta pudotusvalikosta hakutavaksi ”Asiasana” ja kirjoittamalla tähden sijaan halutun asiasanan...
Internetistä emme löytäneet suomeksi aineistoa Musorgskista. Esimerkiksi seuraavissa osoitteissa on tietoa hänestä englannin kielellä:
http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/mussorgsky.html
http://www.hnh.com/composer/mussorgs.htm
http://www.mala.bc.ca/~mcneil/mussorg.htm.
Jämsänkosken kaupunginkirjaston käsikirjastossa on seuraavat kolme kirjaa, joissa on tiivistetysti kerrottu Musorgskista: Sävelten maailma (osa 2), Otavan iso musiikkitietosanakirja (osa 4) ja Suuri musiikkitietosanakirja (osa 4).
Aiheen kattavin esitys on Jan Aartsin toimittama kirja "Paavi", joka on ilm. v. 1989 (ISBN 951-600-765-1). Kirjassa esitellään roomalaiskatolisen näkemyksen ohella ainakin ortodoksinen ja luterilainen paaviuskritiikki.
En löytänyt tuota jälkimmäistä suomennettuna, mutta Kouvolan kirjastoissa ei ole vuonna 2009 ilmestynyttä teosta Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009). Sen sijaan ensimmäisestä löytyy meidän kokoelmista kaksikin käännöstä. Teoksessa Valitsee sielu seuransa: EmilyDickinsonin runojen suomennoksia (1983) on sekä Sirkka Heiskanen- Mäkelän suomennos:
En ole kukaan - sinäkään
et ole? Sittenhän
meitä on kaksi: vaiti - muutoin
pois vain ajavat!
Typerä olla joku - julkkis-
lailla sammakon
alati laulaa nimeään
huviksi lammikon.
Ja kaarina Halosen suomennos:
Olen Ei-kukaan! Oletko
Ei-kukaan sinäkin?
Älä kerro, muuten ajavat maanpakoon kummankin!
Ikävää olla joku ja julistaa nimeään
kuin suolla...
Tämä on itämerensuomalainen sananlasku, joka löytyy Kansainvälisestä Matti Kuusi sananlaskutietokannasta : Kaakko vie kalan merestä, itäkaakko kattilasta, luode lusikastakin.
http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/finproverbrespond.asp?whichpr… .
Noitavainoista Suomessa on tehty paljonkin tutkimusta ja kirjoitettu useita kirjoja. Tietoa aiheesta löydät esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lappalainen, Mirkka: Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava, 2018)
Virtanen, Leena: Tulen morsian: tosikertomus noitavainoista Suomessa 1666-1671 (WSOY, 2016)
Virtanen, Leena: Noitanaisen älä anna elää: tosikertomus noitavainoista Suomessa 1666-1671 (WSOY, 2013)
Lahti, Emmi: Tietäjiä, taikojia, hautausmaita: taikuus Suomessa 1700-luvun jälkipuoliskolla (Jyväskylän yliopisto, 2016)
Nenonen, Marko: Noituus, taikuus ja noitavainot : Ala-Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla vuosina 1620-1700 (Suomen historiallinen seura,...
Tammikuun 7. päivä Unkarissa nimipäiviään viettävät Attila ja Ramóna. Tämän lisäksi nimipäiviään voivat 7. tammikuuta viettää Artúr, Bálint, Ellina, Etele, Lucián, Melánia, Nikétás ja Valentin.
Monilla nimillä on useampikin päivä, jolloin nimen kantaja voi viettää nimipäiväänsä. Yleensä nimipäivää juhlitaan sinä päivänä, joka on lähinnä syntymäpäivää.
Ladó János: Magyar utónévkönyv (1972)
http://www.nevenapja.hu/nevnapok.html#januar
http://milyennevnapvanma.szeman.net/nevnap-naptar.php
https://hu.wikipedia.org/wiki/Magyar_n%C3%A9vnapok_list%C3%A1ja_d%C3%A1tum_szerint
Helsingin pääkirjaston varastossa on Suomen asetuskokoelmasarjaan (nyk. säädöskokoelma) kuuluva Suomen sopimukset vieraiden valtioiden kanssa vuodelta 1921 (ei valitettavasti näy tietokannassa). Siinä on mukana artiklaan 23 kuuluva liite, jossa on luettelo luovutettaviksi määrätyistä aluksista.
Eduskunnan kirjastosta (http://www.eduskunta.fi/kirjasto) sopimukset liitteineen löytyvät myös, mutta sielläkään ne eivät ole heti valmiina, vaan on varauduttava siihen, että ne haetaan varastosta, mihin saattaa mennä pitempi aika kuin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta noutoon, joka kestää vain joitakin minuutteja. Toisaalta Eduskunnan kirjastossa on sangen täydellinen kokoelma kaikkea Suomen valtiota koskevaa dokumenttia.
Näköalahissien mitoituksesta (myös potkulevysuositus) löytyy Rakennustieto Oy:n RT-kortistosta. TalotekniikkaRYL 2002 osassa 2 on yleensä hissien ja maisemahissien mitoituksesta.
Aale Tynni on kirjoittanut runon nimeltä Herra Seguinin vuohi. Se löytyy esimerkiksi teoksesta Runon vuosikymmenet: valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947.
