Pirjo Tuomisen on kirjoittanut Hackmanin kauppahuoneen tarinasta vain nuo kaksi mainitsemaanne romaania, Arvoisa rouva Marie (1981) ja Myrttiseppeleet (1982).
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hackmanin%20kauppahuone
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
Kortti kannattaa ilmoittaa kadonneeksi välittömästi johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoon.Uuden kortin saa henkilöllisyyden todistamalla ja maksamalla 10 mk. Mikäli lapsella ei ole henkilötodistusta, huoltajan tulee olla lapsen mukana todistamassa henkilöllisyytensä.
Kaukolainapyyntö täytyy tulla tekemään Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston neuvontaan henkilökohtaisesti, koska kaukolainamaksu (4 €) peritään tilauksen yhteydessä. Lisäksi peritään lainanantajakirjaston vaatimat maksut tilausta noudettaessa. Ennen kuin kaukolainatilauksen voi jättää, täytyy tarkistaa, ettei teosta löydy mistään Turun kirjastoista. Yleisenä käytäntönä on myös, että kaukolainatilaus tehdään mieluiten sen oppilaitoksen kirjastoon, jossa opiskelija opiskelee. Kotisivumme hakemistosta sanalla "kaukopalvelu" löytyy lisätietoja aiheesta http://www.turku.fi/kirjasto/
Lahden kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluvan aineiston sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa helposti itsekin kirjaston Riimi-aineistotietokannasta, joka löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/Kirjasto/ .
"Tehokkaammin sähköpostilla" näyttää olevan kirjastossa tällä hetkellä saatavana. Se löytyy Haasion nimellä luokasta 69.7, mutta saattaa uutuutena sijaita myös uutuushyllyssä. Jos tarvitset apua kirjan löytämisessä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Helsingin Yliopiston kirjasto http://www.lib.helsinki.fi/ ja Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/ luetteloivat paljon vieraskielistä kirjallisuutta.
Helsingin yliopiston kirjasto ja BTJ Kirjastopalvelu Oy http://www.btj.fi allekirjoittivat syksyllä uuden luettelointiyhteistyösopimuksen.
Suuresta lamasta, Great Depression, löytyy linkkejä Googlen-hakukoneella, hakusanalla Great Depression, sivut ovat englanninkielisiä. Suomen pula-aikaa käsittelevää tietoa löydät Suomen historiaa käsittelevistä teoksista, muutamia linkkejä löytyi myös pula-ajasta.
Suuresta lamasta löytyy jäsenneltyä ja lyhyttä tietoa yleishistorian kirjoista esimerkiksi:
Suuri maailmanhistoria osa 13 : Sodasta toiseen, Koko kansan kirjakerho, 1982.
Gummeruksen suuri maailmanhistoria 1861-1937, Gummerus 1988.
Hakuteoksia ja yleistietokirjoja löytyy kirjastojen Käsikirjastoista, jos lainattavia kappaleita ei ole paikalla.
Linkkejä:
Great Depression
http://www.amatecon.com/gd/gdtimeline.html
http://econ161.berkeley.edu/TCEH/Slouch_Crash14.html
Suomen...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen sähköpostin välityksellä toimiva tietopalvelu. Palveluun tuleviin kysymyksiin vastataan vankalla ammattitaidolla ja iloisella mielellä.
Gobineaulta on suomennettu kolme Stefanie-sarjan kirjaa:
Stefanie taistelee rakkaudestaan 1970, Stefanie ja miehet 1971 sekä Stefanie rakkauden myrskyissä 1974.
Juha Seppälästä löytyy tietoa kirjoista Kotimaisia nykykertojia 1-2 v.2003 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.uud.laitos v.2000.
Internetistä Seppälästä taas kerrotaan sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sepp%C3%A4l%C3%A4 , http://dbgw.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/js.html ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=250&lang=FI
Anni Polvan lapsuudesta ja nuoruudesta löytyy parhaiten tietoa hänen kirjoittamistaan teoksista Kun olin pieni ja Hyvästi lapsuus. Kariston sivulla http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a… on jonkin tietoa verran Polvan lapsuudesta. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteissä ja matkailutoimistossa jaetaan lisäksi esitettä Tiina-raitista, joka avattiin 24.7. Kalevassa. Tuossa esitteessäkin on vähän tietoja Anni Polvan lapsuudesta ja on tietenkin antoisaa kulkea itse reitti kirjailijan lapsuuden maisemissa.
Diabolosta kerrotaan Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Diabolo
Katso myös http://www.diabolotricks.com/
Ainakin Markku Aulangon kirjassa Sirkustaitojen käsikirja selitetään diabolon perustekniikka.
Valitettavasti Helmet-verkostosta ei löydy Within Temptationin nuotteja, mutta voisit vielä tiedustella Helsingin Pop&Jazz konservatorion kirjastosta asiaa. Kyseinen oppilaitos kuuluu taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaan, mutta aivan äkkiseltään sieltäkään ei näyttänyt löytyvän ko. yhtyeen nuotteja.Voisit kuitenkin tehdä jatkokyselyjä sieltä, kirjaston informaatikon yhteystiedot ovat:
puh. 09 31080515
sähköpostiosoite: matti.tolvanen@stadia.fi.
Lisäksi voisit kysellä nuotteja osoitteesta www.musafasu.fi.
Jos em. lähteistä ei ole apua, voit vielä kääntyä Helmet-kirjastojen kaukolainapalvelun puoleen, jolloin haku voidaan suunnata myös Suomen ulkopuolelle.
Etelä-Karjalan linnoittamisesta I maailmansodan aikana löytyi seuraavia teoksia:
Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1914-1944, (1981);
Etelä-Karjalan kuriiri: kuvauksia Etelä-Karjalan sotilaallisista vaiheista, (2006);
Pertti Jurvanen, Patteritöiden 1916-1917 vaikutuksia eteläkarjalaisten elämään, teoksessa: Etelä-Karjalan vuosikirja 2004-2006, (2006);
I Maailmansodan maalinnoitteet Etelä-Karjalassa, (2005);
Arimon teos on saatavana Kouvolan kaupunginkirjstosta. Muut kuuluvat ainakin Lappeenrannan kaupunginkirjaston kokoelmiin, niitä on mahdollisesti muissakin Etelä-Karjalan alueen kirjastoissa. Niitä voimme pyytää kaukolainaksi.
Valitettavasti tällaista suomennosta ei ole löytynyt. Tekstin kirjoittaja lienee englantilainen vuosina 1814-1863 elänyt Frederick William Faber (http://books.google.com/books?id=l43sbcaDDNYC&pg=PA89&lpg=PA89&dq=%22th…). Hän kääntyi v. 1846 roomalaiskatolisuuteen ja kirjoitti sen jälkeen psalmien määrän eli 150 virttä. Osa niistä on arvioitu melko heikkotasoiseksi mutta osa on elänyt ja päässyt uusiinkiin virsikirjoihin yleensä kylläkin muokattuna ja lyhennettynä. Esimerkiksi USA:n Evankelis-luterilaisen kirkon uudessa kirjassa "Evangelical Lutheran Worship" (http://www.augsburgfortress.org/worship/evangelicallutheranworship/pewe…) on muutamia tekstejä. Ruotsin kirkon virsikirjan ekumeenisessa alkuosassa (virret 1-325) on yksi...
Maan lapset sarjaan kuuluu viisi osaa: Luolakarhun klaani, Hevosten laakso, Mammutin metsästäjät, Tasangon vaeltajat sekä Luolien suojatit.
En tiedä onko jatkoa tulossa.
Voit lukea lisää esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_lapset. Sisältää mm kirjailijan pojan haastattelun (englanninkielinen).
Ainakaan Lauri Viidan Kootuista runoista Koirien torikokousta ei löytynyt, joten luultavimmin kyse ei ole Viidan runosta. Valitettavasti runolle ei löytynyt muutakaan tekijää.
Tarkoitat varmaan Eppu Nuotion Neitsytmatka –kirjaa. Tapahtumat alkavat kesän ensimmäisen rippileirin viimeisestä illasta. Seuraa kesä ja seuraava talvi, jolloin Annukka on koulussa ja äiti sairastuu. Kirjan loppupuolella (s. 235) sanotaan, että ”rinteessä on vielä lumiläikkiä, mutta eteläpuolella vihertää”. Lopussa (s. 247) luku alkaa ”Kesä oli puhkeamaisillaan kaupunkiin.” Tapahtumat kestävät siis noin vuoden.
Hei!
Uusia kirjoja valitessa/ostaessa vaikuttavat sekä määrärahat että arvioitu kysyntä.
Kukin kirjasto päättää itse, mitä lahjoituksia se ottaa kokoelmiinsa, hyllytilathan ovat rajalliset. (Lähettämällä pääkirjastoon ei siis varmista, että kirja päätyy kirjaston hyllyyn.) Kirjanhan voi aina tilata toisesta kirjastosta. Asiakas saattaa tuoda siistin, muutaman vuoden ikäisen kirjan, joka kuitenkin joutuu kierrätyshyllyyn. Syynä on silloin se, että kirjastolla on ainakin yksi kpl tai sitten, ettei kirja mene lainaan.
Kirjoja joudutaan myös paljon poistamaan siksi, että uusia kirjoja julkaistaan jatkuvasti. Muuten ei hyllytila riitä!
Ikävä kyllä huhu ei pidä paikkaansa, eli Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavaa valopöytää. Luettelo kirjastojen lainattavista tai kirjastossa käytettävistä esineistä löytyy täältä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%20-taiteilijakirja…
Nimi on ollut yleinen Savon alueella. Tarkemmin nimen aluetta ovat vain Länsi-Savo (Hirvensalmi, Kangasniemi)ja Keski-Suomi (Petäjävesi, Saarijärvi) eli hämäläisten muinaiset eräalueet. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimen juuret olisivatkin näin ollen lännessä.
Kuitunen saattaa myös olla samaa kantaa kuin nimi Kuittinen, jota myös tavataan Savossa mutta jolla on silti läntinen alkuperä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet
