The Open Clip Art Library -sivustolla (http://openclipart.org/) on vapaasti käytettäviä kuvia. Mikko Ussan OpenOffice -kirjassa (Docendo 2010) on osio "Kuvien käyttö asiakirjassa".
Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjat löytyvät, samoin kuin sarjan muut osat Verenpisara ikkunalla ja Metsäkukkia asvaltilla. Sarjan kahden osan nimet ovat aivan täsmällisesti nämä: Ruiskukkaseppele ja Unikkoja ikkunassa, ja kolmas kuten kirjoitit: Kielon jäähyväiset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skoskivuori%20mustonen__Ff%3…
Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, tarkista tilanne oman kotikuntasi kirjaston tietokannasta.
Kirjoita hakuun "ääniraita saksa" = saksankielinen elokuva.
Rajaa sen jälkeen halutessasi Lastenkokoelmaan, elokuviin ja DVD formaattiin.
Löysin 250 elokuvaa, joista iso osa on tietysti liian pienille tarkoitettuja, mutta osa ehkä sopisi myös yläasteelaisille esim. Momo, Elämä pelissä ja Beethoven.
Tässä vielä linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%C3%A4%C3%A4niraita%20saksa…
Kyseinen lausahdus on William Shakespearen näytelmän Measure for measure eli Mitta mitasta toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Tiina Ohinmaa on suomentanut sen näin: "Toisen synti jalostaa, toisen vie siveys turmioon."
Paavo Cajander käänsi saman kohdan suomennoksessaan Verta verrasta vuonna 1911 näin: "Syy toisen nostaa, toisen kaataa kunto."
http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
Shakespeare William: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 2005)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2098
Kajaanin kaupunginkirjastolta ei löydy noin yksityiskohtaisia tietoja/tilastoja runoteosten julkaisumääristä. Tuntuma on, että runoteoksia julkaistaan enemmän kuin ennen, koska julkaiseminen omakustanteena on nykyisin melko helppoa. Myöskään virallisista tilastoista vastausta ei löydy, koska tilastot eivät ole niin yksityiskohtaisia. Suomen Kustannusyhdistykseltä voisi mahdollisesti löytyä tarkempia tietoja https://kustantajat.fi/
Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaanin kaupunginkirjaston runokirjojen lainaus on ollut suhteellisen tasaista. Valtakunnallisia tilastoja aiheesta ei ole saatavilla.
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja se on julkaistu hänen teoksessaan Metsän satuja (ainakin vuoden 1953 painoksessa). Runo on myös esimerkiksi teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Runossa pääskysemo ja poikanen keskustelevat Suomeen lentämisestä, emo ylistää Suomen kevättä poikaselle, joka ihmettelee miksi sinne pitäisi lähteä.
F. Scott Fitzgeraldin teoksen Kultahattu (The Great Gatsby) viimeinen virke kuuluu Marja Niiniluodon suomentamana näin:
"Niin me kamppailimme, vastavirtaan kuin veneet jotka alituisesti ajautuvat takaisin menneisyyteen."
F. Scott Fitzgerald: Kultahattu (suomentanut Marja Niiniluoto, Otava, 2013)
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa tuhansia suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä: kaunokirjailijoita, tietokirjailijoita, kääntäjiä, runoilijoita ja oppikirjailijoita.
https://www.sanasto.fi/miksi-liittya/
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lisää lainauskorvauksesta https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Koska vastausta on kommentoitu paljon, kysyimme tarkennusta Sanastosta. Tässä vastaus:
Yksinkertaisuudessaan vastaus kuuluu näin:
Oikeus lainauskorvaukseen syntyy ETA-maista peräisin oleville tekijöille, joiden on luonnollisesti haettava korvauksia aina...
Kielentutkija Maija Länsimäen artikkelin mukaan ihminen-sana alkoi yleistyä suomen kielessä vasta 1600-luvulla. Tätä ennen sanan yleisin muoto oli inhiminen. Inhimillisyys-käsite perustuu siis tähän sanaan, joka sellaisenaan on jo poistunut kielestämme.
Englannin kielen etuliite in- voi tarkoittaa joko samaa kuin prepositio in eli johonkin sisältyvää (include, insert) tai vastakohtaista (inhumane, inappropriate). Jälkimmäisessä merkityksessä käytetään myös etuliitteitä ir-, il- ja im- (illiteracy, immoral, irrelevant). Englannin kieleen nämä etuliitteet tulevat pääosin latinasta, sillä vaikka englanti onkin germaaninen kieli, se on saanut paljon vaikutteita ja lainasanoja latinen kielestä suoraan ja latinalaisperäisestä ranskan kielestä...
If I understood your question right, you need information on where to buy and repair mobile phones. You can try e.g. http://www.makitorppa.fi or http://www.nokia.fi/matkapuhelimet/jalleenmyyjat_2.html. These www-sites have information about cellular phone stores and repair in Helsinki. Hopefully they can help you with your request.
Kirjan suomalainen kustantaja Tammi on ilmoittanut, että kuudes Harry Potter -suomennos ilmestyy 16.3.2006. Sen jälkeen kirja on kirjastoista lainattavissa todennäköisesti viikon parin kuluessa. Varauksen voi tehdä, kun kirjat näkyvät kirjastotietokannassa eli siis maaliskuun puolenvälin jälkeen.
J.K. Rowlingin elämänkertatietoja on kysytty useamman kerran
Kysy kirjastonhoitaja-listalla. Voit etsiä vastausarkistosta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjailijan nimellä rowling, ja saat paljon hyödyllistä tietoa. Hänestä on kirjoitettu elämäkertateos: Smith, Sean, J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta, Helsinki : Memfis books, 2003 ja omat kotisivut on myös olemassa osoitteessa http://www.jkrowling.com/.
Annie Daltonin Enkeliakatemia-sarjaan on ilmestynyt neljä kirjaa:
Siivet selkään 2003
Vehkeilyä 2003
Korkealentoa 2004
Vallan kahvassa 2004
Kirjoja on ilmestynyt englanniksi jo 9 kappaletta ja kirjailija on ilmoittanut, että sarjaan tulee ainakin 12 osaa. Tietoa uusista suomennoksista ei kuitenkaan ainakaan vielä ole.
Lukuiloa!
Kirja löytyi kuin löytyikin, ja varaus lähetetään sinulle toivomaasi kirjastoon. Pahoittelemme tapahtunutta.
Espoon kirjastoauton yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto/Juttuja_k…
Ei näytä löytyvän sähköisenä aineistona sen paremmin kaupunginkirjastoista kuin korkeakoulukirjastoistakaan. Yksi erikoiskirjasto kuitenkin löytyi. Patentti- ja rekisterihallituksen kirjaston kokoelmista ST-kortisto löytyy painettuna versiona.
Tarkemmat lainauskäytännöt kannattaa vielä kysyä suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen kirjastopalveluista. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta:
http://www.prh.fi/fi/prh_palvelut_ja_tietoa_prhsta/prh_kirjastopalvelut…
Kirjastojen mahdollisten remonttien tai muiden poikkeuksien vuoksi laina-ajat voivat toisinaan olla normaalia pidemmät, mutta yleisesti noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajasta riippumatta.
