Voit tehdä hankintaehdotuksia pääkaupunkiseudun kirjastoille HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivulla olevien Hnakintaehdotukset-linkkien kautta. Tämän valtakunnallisen tietopalvelun kautta se ei valitettavasti onnistu.
Kirjastoissa käytetään yleisimmin Hepburn-romanisaatiojärjestelmää. Järjestelmiä on useita, mutta Hepburniin on päädytty sen yleisyyden vuoksi.
Kirjaston luetteloissa on jouduttu käyttämään muunnettua Hepburniä, jossa pitkät vokaalit on merkitty pituusmerkin (makron) sijasta kahdella perättäisellä
vokaalilla (vierasperäisten katakanalla kirjoitettujen sanojen yhteydessä) tai yhdellä vokaalilla (japanilaisperäisten hiraganalla tai kanjilla kirjoitettujen sanojen
yhteydessä). Yleisimmät kirjastoluettelot eivät nimittäin tunnista makron-merkkiä.
Lisätietoa Hepburn-järjestelmästä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hepburn-j%C3%A4rjestelm%C3%A4
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi. Wikipediassa olevassa sisäsiittoisuutta käsittelevässä artikkelissa mainitaan esimerkkinä eristäytyneestä kansasta sentinelit. Tämä kansa elää Pohjois-Sentinelin saarella Bengalinlahdella Intiassa ja tiedot henkilöiden lukumäärästä ovat vain arvioita – ne vaihtelevat 39:n ja 500:n välillä.
Kysymystäsi selvittämään tarvittaisiin perinnöllisyystieteen asiantuntemusta. Ehkäpä saisit apua Helsingin Yliopiston Kirjaston Viikin kampuskirjastosta, yhteystiedot oheisessa linkissä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/viikki/ .
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Sentinel
Suomenkielistä aineistoa voi etsiä Helmet -verkkokirjastossa siten, että valitset hakusanaksi ”kuvakirjat” sen jälkeen valitset sivuston vasemmasta reunasta aineisto kirjat → kokoelma kaunokirjat → kieli →julkaisuaika, josta voit valita aineiston julkaisuajan mukaan. Kysyjää suositellaan kuitenkin asioimaan kirjaston tietopalvelussa, jossa, aihetta voidaan tarkastella perusteellisimmin.
Lastenkirjallisuuden hankintaperiaatteita ohjaa asiakaslähtöisyys, yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa sekä monikulttuurisuus. Kirjastoon pyritään valitsemaan aineistoa, joka edistää luku-, kirjallisuus- ja musiikkiharrastusta. Lisäksi uuden aineiston valinnassa pyritään siihen, että kokoelmassa olisi näytteitä niin perinteisistä kuin uudemmistakin...
Teoksen Oulujokilaakson historia: kivikaudelta vuoteen 1865 (1991) voi lainata Oulun pääkirjastosta.
Samuli Paulaharjun digitoidut teokset löytyvät Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta: https://www.doria.fi/browse?value=Paulaharju%2C+Samuli&type=author
Kirjat ovat pdf-muodossa ja niistä voi tehdä tekstiin kohdistuvia hakuja vaikkapa paikkakunnan nimen mukaan.
Jäiköhän kysymyksestä puuttumaan osa? Tai onkohan se tarkoitettu meille Kysy -kh -palvelun vastaajille? Kiitos kysymästä. Kysy kh -palvelu täytti 10 vuotta vuonna 2009. Pientä juhlahetkeä kuvaavasta artikkelista (linkki) voi huomata että vastaajat ovat kokeneet työstään usein iloa voidessaan oppia uusia asioita vastaamisen lomassa ja voidessaan tutustua asiakkaiden tiedontarpeisiin koittaen löytää sopivaa vastausta. Itsekin yhdyn täysin noihin tuntoihin.
Ai niin, tätä vastaamistahan tehdään kaiken muun työn ohessa, tuskinpa kellään on aikaa olla pitkään koneilla. Sanoisin että asiakkaiden lähettämät kysymykset ovat aina hyviä.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastopro/ajankohtaista/arkisto/tiedote…
Kyseessä on vanha tarina, mies myy kellonsa ostaakseen vaimolleen hiussoljet ja vaimo myy hiuksensa ostaakseen miehelleen kellonvitjat. Tarinaa on kysytty Helsingin kaupunginkirjastosta ja he vastasivat näin:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipsiskyselisin-sellaista-satua-jonka-kuuli…
Tämän tarinan kertoo O. Henry novellissaan Tietäjien lahja (The Gift of the Magi).
Suomeksi novelli on kokoelmassa Henry, O.: Tietäjien lahja. Karisto, 1979
http://www.helmet.fi/record=b1291983~S9*fin
sekä tässä lastenkirjassa:
Henry, O.: Tietäjien lahja / Lisbeth Zwerger, O. Henry ; suom. Ritva Mäkelä. Porvoo : WSOY, 1984
http://www.helmet.fi/record=b1291984~S9*fin
Novelli löytyy englanniksi myös verkosta, Project Gutenbergista:
http://www.gutenberg.org/etext/...
Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaalla (entinen Kohtaamispaikka Lasipalatsi) on asikkaiden käytössä videoiden editointia varten Adoben Premiere-ohjelmisto yhdistettynä tehokkaaseen tietokoneeseen.
Jos HelMet-korttiisi on liitetty PIN-koodi, voit varata videoeditin osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/ (Kaupunkiverstas, Työtila 8). Voit tietenkin myös soittaa Kaupunkiverstaalle ja varata ajan. Videoeditointiin voi myös varata henkilökohtaisen opastuksen.
Myös Myllypuron mediakirjastossa on asiakkaiden käytettävissä videoeditointilaitteet.
Lisätietoja asiasta sinun kannattaa kysyä suoraa em. kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Palvel…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/...
Vuosina 1971-1998 julkaistun Iijokin-sarjan alkuperäisen fontin nimeä ei ole kustantajalla tiedossa. Syynä on se, että 1970-luvulla fontteja on usein muokattu vielä käsin, eikä kustantajalla ole tallessa sellaisia tiedostoja, joista nimeä voisi tarkistaa.
Satu Pekka Pikkaraisen lentomatka löytyy kirjasta Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Tekijöinä ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Uudistettu painos on vuodelta 1967, näköispainos tästä v. 2001. Aapisen tekstistä ja sisällysluettelosta ei ilmene tämän kyseisen sadun kirjoittajaa tarkemmin. Kustantajan eli Otavan kautta voit pyytää tarkempia tietoja kirjoittajista.
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksut eivät siirry perintään. Ainoastaan palauttamatta jätetty aineisto siirtyy perintään noin 60 päivän kuluttua eräpäivästä.
Sen sijaan vanhoista myöhästymismaksuista lähetetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua muistutuskirje, jotta saatavat eivät vanhene. Perintään ne eivät siirry silloinkaan.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja maksuista ja HelMet-kirjastojen käytännöistä.
Teoksessa Statue of Fire : the collected early poetry of Aila Meriluoto (1993) on englanninnettuja Aila Meriluodon runoja kokoelmista Lasimaalaus ja Sairas tyttö tanssii. Lasimaalaus-kokoelmasta on käännetty 22 runoa, näiden joukossa on myös teoksen nimiruno. Runot ovat suomentaneet Leo Vuosalo ja Steve Stone.
Käytettävissä olevien tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Statue of Fire -teosta ei löydy nykyisen kotimaanne kirjastoista. Kannattaa etsiskellä teosta antikvariaateista ja ennen kaikkea nettiantikvariaateista. Ihan kirjan nimellä googlettamallakin näyttää löytyvän joitakin nettikirjakauppoja, joista kirjan saattaisi saada tilattua.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löydät aiheesta kirjallisuutta asiasanoilla "internet" tai "tietoverkot" yhdistämällä ne asiasanoihin "kauppa" tai "markkinointi". Asiasanoilla "verkkokauppa"
ja "verkkopalvelut" löytyy myös viitteitä. Luokista 69.3 (markkinointi) ja 69.7 (tietoliikenne) löydät aiheesta lisää, esim. Anders Hedmanin "Kaupankäynti ja markkinointi internetissä" luokassa 69.3.
Myytti löytyy Platonin Pidot-dialogista, jossa Aristofanes selittää kyseisellä myytillä rakkauden, seksuaalisen suuntautumisen ja ihmiskunnan alkuperän. Puheenvuorossaan (189d-193d) Aristofanes kertoo ihmisiä olleen ennen kolmea sukupuolta: miehiä, naisia ja androgyynejä, joissa oli puolet miestä ja puolet naista. Kaikilla ihmisillä oli neljä jalkaa, neljä kättä, kahdet kasvot ja kahdet sukuelimet.
Aristofaneen myytin mukaan voimakkaat ja kunnianhimoiset alkuihmiset aikoivat kiivetä taivaaseen ja hyökätä jumalten kimppuun, joten Zeus heikensi ihmiset halkaisemalla heidät kahtia. Kun ihmisruumiit oli halkaistu, puolikkaat hakeutuivat ikävissään toistensa luo ja kietoituivat syleilemään toisiaan kasvaakseen taas yhteen. Puolikkaat kuolivat...
Tammikuun 7. päivä Unkarissa nimipäiviään viettävät Attila ja Ramóna. Tämän lisäksi nimipäiviään voivat 7. tammikuuta viettää Artúr, Bálint, Ellina, Etele, Lucián, Melánia, Nikétás ja Valentin.
Monilla nimillä on useampikin päivä, jolloin nimen kantaja voi viettää nimipäiväänsä. Yleensä nimipäivää juhlitaan sinä päivänä, joka on lähinnä syntymäpäivää.
Ladó János: Magyar utónévkönyv (1972)
http://www.nevenapja.hu/nevnapok.html#januar
http://milyennevnapvanma.szeman.net/nevnap-naptar.php
https://hu.wikipedia.org/wiki/Magyar_n%C3%A9vnapok_list%C3%A1ja_d%C3%A1tum_szerint
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
Du kan söka videon om Helsingfors i databasen Plussa genom att använda
"Helsinki" eller "Helsingfors" som ämnesord. Sökningen avgränsas enligt medietyp
att gälla endast videokassetter. En del av dessa videon finns för utlåning, andra
finns på huvudbiblioteket i Helsingforssamlingen. De senare lånas inte ut, men det finns
möjlighet att titta på dem på huvudbibliotekets musikavdelning.
