Måns Gahrton on syntynyt 1961.
Hyvää tietoa löytyy Kirjasampo.fi:sta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac… ja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu). Löytyy useasta kirjastosta käsikirjastokappaleena.
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja...
Nopeimmin saat tietoa Sirpa Puskalasta kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944849170
Sirpa Puskalasta kerrotaan myös esimerkiksi teoksissa Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3.
Suomessa ei ole vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä. Kuka vain voi toimia luontaishoitajana tai –terapeuttina. Virallisia koulutustasovaatimuksia ei ole. Kuitenkin ainakin Luonnonlääketieteen Keskusliiton rekisteriin pääsyyn vaaditaan vähintään 200 tuntia terapia-alan ja 200 tuntia koululääketieteen opintoja (http://www.lkl.fi/index.php?page=1008) . Muun muassa Yleisradion Priima-ohjelmassa on aiheesta keskusteltu:
http://priima.yle.fi/node/235
Kirjassa Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa (toimittanut Saana Saarinen) kerrotaan, että luontaisterapeuttien ammattiin johtava koulutus alkoi Suomessa laajamittaisena vasta 1980-luvulla. Koulutukset tulivat Suomeen yli 100 vuotta myöhemmin kuin Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja...
Keravan kirjaston kokoelmista Uuden Suomen numeroita ei löydy.
Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista lehti löytyisi mikrofilmattuna. Voit käydä lukemassa (tai kopioimassa) artikkelin Pasilan kirjaston uutisalueella tai Leppävaaran kirjastossa.
Voit myös halutessasi tilata kopion artikkelista tai kaukolainata mikrofilmirullan kokonaisuudessaan. Artikkelikopiotilaus tai rullan kaukolainaus tulisi tehdä Keravan kirjaston kautta.
http://www.kerava.fi/kirjasto.asp
Ehdotuksesi on erinomainen ja kannattaisi kääntyä Jyväskylän kaupungin puolen ja lähinnä Keski-Suomen museon, se toimii Jyväskylän kaupunginmuseona. Tässä yhteystiedot:
http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/yhteystiedot
Varsinaista karttaa reitistä ei ole. Voi käyttää Sallan osoite- ja virkistyskarttaa (1:100 000). Suunnitteilla opastuskartta maastoon ensi kesänä. Reittejä voi tutkia myös karttakeskuksen julkaisemista ulkoilukartoista ( esim. Salla-Savukoski 1:100000)
Lisäksi kannattaa käydä Lapajärven museon sivuilla http://www.lapajarvi.fi/museo/.
Ainakin Suomessa käytännöt vaihtelevat. Joissakin hotelleissa tai hostelleissa se on mahdollista. Usein varaajan tai ainakin jonkun yöpyjän on oltava täysi-ikäinen. Toisinaan taas vaaditaan lupa vanhemmilta. Kannattaa kysyä suoraan hotellista, ja lupa vanhemmilta.
Lähetimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi runon! Ilmoitamme heti kun/jos saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme?
Ehdotamme seuraavia Helsinki-aiheisia romaaneja:
Aho Elisabeth: Sisar
Latvala Riitta: Taivaanrantojen maalari
Mustonen Enni: romaanisarja jonka ensimmäinen osa on Nimettömät
Rajala Panu romaanitrilogia: Senaatin ratsumies, Ratsumiehen rakkaus ja
Kuningasajatus
Saisio Pirkko: Sisarukset
Tre Herrar: Herra Corpwieth herrasmiessalapoliisi
Waltari Mika: Appelsiinin siemen, Isästä poikaan, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni
Winckelman Barbara: Kaupunki kapinassa
Kysymykseen muun Suomen elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta on vastattu aikaisemmin:
"Tässä muutamia aikakausromaaneja suomalaisesta elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta: Järnefelt, Arvid: Veneh'ojalaiset. (vuosisadan vaihde, torpparit, sosialismi, kapitalismi) Laakkonen, Pauli:...
Samaa kirjaa voi lainata useampia kappaleita. Sen sijaan saman kirjan varaaminen ei onnistu helmetin kautta. Kirjaston henkilökunta voi tehdä varaukset tällaisessa tapauksessa.
Suomalainen savusauna on ollut olemassa ainakin tuhat vuotta. Perinteisessä savusaunassa ilma vaihtui hirsirakenteiden ja räppänöiden kautta. 1900-luvun alussa saunan kiuasta alettiin kuitenkin kehittää: ensin käytettiin peltitynnyristä valmistettua savukiuasta, ja pian sen jälkeen umpinaista metalli- tai tiilikiuasta, josta savu poistui savupiipun kautta. (Pekka E. Tommila: Sauna. Suomalaisen saunan rakentaminen. 1994.)
Lisää tietoa saunan ja saunomisen historiasta löytyy mm. Risto Vuolle-Apialan teoksesista Savusauna (1993) ja Savusauna: ennen ja nyt sekä Marketta Forsellin teoksesta Saunan taikaa: tarinoita, tietoa, tunnelmia (2007).
Kokonaisuudessaan Lykidasta ei ole suomennettu, mutta fragmentti siitä (viimeinen kolmannes) löytyy Aale Tynnin kääntämänä antologiasta Tuhat laulujen vuotta. Siinä runon päätössäe kuuluu seuraavasti: "laitumet uudet antaa huominen".
Näkövammaisten Celia-kirjasto on julkaissut tämän vuonna 2001 ilmestyneen kirjan äänikirjana Oppari.fi-palvelussaan, mutta kuten muissakin tähän Daisy-sarjaan kuuluvissa teoksissa käyttöoikeus on vain sillä, jolla on todistus estyneisyydestä käyttää normaalia paperikirjaa (useimmiten siis näkövamma). Näyttää siis valitettavasti siltä, että yleiseen käyttöön tätä oppikirjaa ei äänikirjaformaatissa ole tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Jos tarkoitat "filmillä" kaitafilmiä, vastaus on valitettavasti kielteinen. Monetkin kirjastot tarjoavat mahdollisuuden digitoida diafilmiä ja filminegatiiveja, mutta kaitafilmin digitointi on niin hankalaa ja kallista vielä, että maksutonta palvelua joutuu odottamaan. Kaupallisen palvelun tarjoajia löytyy useita (googlaamalla kaitafilmi - digitointi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Mahtaisiko kyseessä olla Eino Leinon Helkavirsissä oleva runo, jossa Räikkö räähkä neuvoo tien viholliselle, joka polttaa koko kylän, vaan ei Räikön taloa:
Polttivat kylän poroksi,
surmasivat suuren kansan.
Yks on pirtti polttamatta,
se on pirtti Räikön räähkän.
Fyysinen kirjastokortti on edelleen käytössä. Saadaksesi uuden HelMet-kirjastokortin sinun pitää käydä jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Saat uuden kortin odottaessa.
Jos tietosi ovat vielä kirjaston käyttäjärekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa (lapsilta kaksi euroa). Jos tietojasi ei löydy rekisteristä, saat kortin ikään kuin uutena käyttäjänä ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Juhani Mattila on tehnyt teoksen Ujoudesta, yksinäisyydestä. Tässä on useita esimerkkejä, millaiselta ujous tuntuu, mutta ei testiä.
Vuonna 1978 on ilmestynyt Philip G. Zimbardon Ujous : mitä ujos on : mitä ujoudelle voi tehdä. Teoksessa on on Stanfordin yliopiston kyselylomake ujoudesta kärsiville.
Netissä on ilmaisia testejä, esimerkiksi http://mastersocialanxiety.com/free-social-anxiety-tests/ . Näistä yhdessä mainitaan edellisen teoksen tekijä Zimbardo. Testi on nimeltään: The Henderson/Zimbardo Shyness Questionnaire .
Viime aikoina ovat suosittuja olleet, ehkä ujouttakin sivuavat aiheet: tunnelukot, erityisherkkyys ja introvertit.
Tunnelukoista on kirjoittanut mm. Kimmo Takanen: Tunne lukkosi. Tunnelukkotestit ovat kirjat lisäksi...
Rakkauden ranta -nimisiä kappaleita löytyi neljä: säveltäjiä ovat Voitto Torpakko, Viljo Hamberg, Keijo Paananen ja Kari Kiiski. Lähteenä äänitetietokanta Fono:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=rakkauden+ranta
Näistä ainakin Voitto Torpakon ja Kari Kiisken sävellyksissä kertosäkeessä lauletaan rakkauden rannasta, mutta kummassakaan kertosäe ei pääty näihin sanoihin. Kahden muut kappaleen sanoituksia emme onnistuneet selvittämään. Torpakon kappaletta on laulanut ainakin Reijo Taipale, Kiisken kappaletta Seppo Hakorinne, Hambergin kappaletta Leo Louhivaara ja Paanasen kappaletta Kicke Paananen.
Myytti löytyy Platonin Pidot-dialogista, jossa Aristofanes selittää kyseisellä myytillä rakkauden, seksuaalisen suuntautumisen ja ihmiskunnan alkuperän. Puheenvuorossaan (189d-193d) Aristofanes kertoo ihmisiä olleen ennen kolmea sukupuolta: miehiä, naisia ja androgyynejä, joissa oli puolet miestä ja puolet naista. Kaikilla ihmisillä oli neljä jalkaa, neljä kättä, kahdet kasvot ja kahdet sukuelimet.
Aristofaneen myytin mukaan voimakkaat ja kunnianhimoiset alkuihmiset aikoivat kiivetä taivaaseen ja hyökätä jumalten kimppuun, joten Zeus heikensi ihmiset halkaisemalla heidät kahtia. Kun ihmisruumiit oli halkaistu, puolikkaat hakeutuivat ikävissään toistensa luo ja kietoituivat syleilemään toisiaan kasvaakseen taas yhteen. Puolikkaat kuolivat...
