Teos Suomen taloushistoria. 1 : Agraarinen Suomi käsittelee väestön ja asutuksen levinneisyyttä 1500-luvulla ja sitä ennen.
Kannattaa tutustua myös teoksiin:
Pohjoinen suurvalta : Ruotsi ja Suomi 1521-1809 / Petri Karonen
Suomen maatalouden historia 1 : Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Kirjassa on luku Palkolliset ja tilaton väestö / Jorma Wilmi s. 223-238, joka on asiasanoitettu:
väestörakenne--Suomi--1500-luku--1600-luku
väestöhistoria--Suomi--1500-luku--1600-luku
Kaikki kolme kirjaa löytyy Helmet-hausta.
Tällaista sääntöä ei ole. Toisin sanoen asiakas ei voi vaatia mihinkään sääntöön vedoten, että näin tulisi toimia. Kirjaston henkilökunnalla on kuitenkin harkintaoikeus pienten maksujen osalta. Jos asiakkaalla on mielestään pätevä syy saada varauksensa ilman varausmaksua, pyyntö kannattaa esittää virkailijalle. Harkintansa mukaisesti hän voi siihen suostua.
Esimerkiksi seuraavista verkkolähteistä voi etsiä ajankohtaista tietoa valtion, kuntien ja järjestöjen hankkeista koskien syrjäytymisen ehkäisyä:
http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/syrjaytymisen…
Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi vuosien 2011-2015 hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta.
http://www.tavallisia.fi/
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön pyynnöstä on työstetty joukko arkipäivän helpottamiseen tähtääviä ehdotuksia, joiden toivotaan edistävän lasten ja nuorten tervettä kasvua. Ihan tavallisia asioita -hankkeessa ideoidaan keinoja,...
Mantereelta toiselle siirryttäessä formulatallit käyttävät erikoissuunnitteltuja rahtilaatikoita, jonne saavat mahdutettua kaikki mahdolliset kisoissa tarvittavat välineet.
Tällä hetkellä useimmat tallit vuokraavat Formula One Management, FOM:ilta tähän sopivan rahtikoneen.
Ja kuten arvata saattaa, F1-sirkuksen siirtämiseen paikasta toiseen maanteitse tai ilmojen kautta, tarvitaan aikamoinen määrä väkeä.
http://www.formula1.com/inside_f1/understanding_the_sport/5297.html
Loistava tapa oppia kieliä, treenaamalla jännityskirjallisuuden kautta.
Jokaisella meillä on kuitenkin omat maku mieltymyksensä jännityksen suhteen.
Ehkä voisit kokeilla kovaksikeitettyä Michael Connellya, usein Glasgow´n maisemissa pyörivää Mina Deniseä, selkeän englannin kielen omaavaa Clark, Mary Higginsiä, humoristista Alexander McCall Smith ja hänen Mma Ramotswe-sarjaa.
Jos suomeksi olet lukenut ruotsalaisia jännityskirjailijoita noinkin paljon, liittäisin vielä listaasi Leif.G.W Perssonin tuotantoa. Hän on asiantunteva kriminologi ja alansa tunteva jännityskirjailija.
Ruotsin televiossa hän on mukana syksyisin ja keväisin ohjelmassa: "Veckans brott", (viikon rikos).
HelMet-kokoelmassa ei näytä olevan yhtään sellaista nuottia, jossa Charles Dumontin sävellys "Non, je ne regrette rien" olisi nimenomaisesti klarinetille sovitettuna. Laulusta on kuitenkin tarjolla 19 erilaista nuotinnettua versiota, joista uskoisin löytyvän myös klarinetille soveltuvan melodian. Suuren toivelaulukirjan osassa 16 on laulusta ainakin helpohko sovitus. Suosittelen tutustumaan näihin vaihtoehtoihin (haun voi tehdä tällä järjettömän pitkällä linkillä http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tNon%2C+je+ne+regrette+rien+%2…)
Pharrell Williamsin kappaleesta "Happy" ei siitäkään ole erityistä klarinettisovitusta, mutta kaksi suhteellisen helppoa nuotinnosta kuitenkin (http://luettelo.helmet.fi/record=b2149905~S9*fin ja http://...
HelMet-kirjastojen itsepalveluvarausten noutoon tarvittavan aliaksen eli salanimen saat kirjaston asiakaspalvelutiskiltä esittämällä kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Suomen Kansallisarkiston ylläpitämästä tietokannasta, jossa on tiedot Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä, voi etsiä tietoa puolustusvoimien palveluksessa menehtyneistä esimerkiksi kotikunnalla, henkilön nimellä tai syntymäajalla.
Tietokannan mukaan Suomen sodissa 1939 -1945 menehtyi 159 lappajärveläistä.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Kirjallisuutta:
Juntikka, Ilse: Rantapyjamasta bikineihin : uima-asuja 1880-1990-
luvuilta (Pohjois-Pohjanmaan museo julkaisuja 15.) Oulu 1997.
Tässä myös 1800-luvun ranta-asuista. Kirjallisuusluettelo kirjasen
lopussa kannattaa katsoa.
Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat (luvussa Uimapuvun tarina).Otava
1997.
Rowland-Warne: Costume. London 1992. Kuvia s. 34-35.
Seuraavat kirjat mm. Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa:
Lansdell, Avril: Seaside fashions 1860-1939. Buckinghamshire 1990.
Martin, Richard: Splash : a history of swimwear. New York 1990.
Davanzo Poli, Doretta: Beachwear and bathing-costume. Modena 1995.
Näyttely on nimeltään Tuhat tuntematonta ja se on esillä Helsingin rautatieasemalla 26.10.00 saakka. Näyttelyn nettisivut löytyvät museoviraston palvelimelta osoitteesta http://www.nba.fi/photo/kuvat/index.htm
Museoviraston osoite on http://www.nba.fi/
Suomessa toteutettiin rahauudistus vuoden 1963 alusta. Rahayksikköä muutettiin siten, että yksi uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa.
Koska myös uuden rahayksikön nimi tuli olemaan markka, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi määritellä yksinkertainen nimitys, jolla varsinkin ylimenokauden aikana voitiin tarvittaessa erottaa uuden ja vanhan rahayksikön määräinen raha. Vanhasta rahayksiköstä tuli käyttää nimeä "vanha markka" ja uudesta rahayksiköstä "nykymarkka". Huolimatta laskennallisesti yksinkertaisesta muutoksesta säilyivät nämä nimitykset - varsinkin hintojen ilmaiseminen "vanhoissa markoissa" - pitkään kansan kielenkäytössä.
Uuden rahayksikön mukaiset setelit oli suunniteltu kuva-aiheiltaan, pääväritykseltään ja muilta...
Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijalta Kielineuvonta-palvelun kautta (https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta). Asiantuntija vastasi seuraavasti nassu-sanan alkuperästä:
"Nassu on mitä ilmeisimmin muodostunut sanasta naama. Vastaavanlaisia leikillisiä tai lastenkielisiä sanoja ovat mm. massu (maha) ja känny (käsi), simmu (silmä); porsas-sanasta saman mallin mukaan muodostettu possu."
Salla Simukka kertoi meille, että Yön oppilaskunta ei ole mistään kirjasta. Se on kirjoitettu oppikirjaa varten. Eli valitettavasti tarinalle ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassa jatkoa.
Sammakolla on kolme kehitysvaihetta: muna, toukka ja sammakko. Toukaksi on tapana sanoa eläimen sitä kehitysvaihetta, joka tulee munan jälkeen ja ennen aikuista.
Tietoa sammakon kehityksestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2005/06/03/sammakko-ja-sen-kehitys
Wikipedia-artikkeli toukista suomeksi ja englanniksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukka
https://en.wikipedia.org/wiki/Larva
Vaikuttaisi siltä, että varsinaiset alkuperäiset Delft's blauw -posliinit ovat eri asia kuin ne, joista saattaa löytää merkinnän ja leiman, joko käsinmaalatun tai painetun. Tältä sivulta löytyy arvotavaran merkit, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/marks. Delftissäkin maalattuja posliiniesineitä on erittäin paljon, koska niitä myydään turistilikkeissä. Lisäksi nimeä on käytetty sellaistenkin tuotteiden lleimoissa, joita ei ole valmistettu Delftissä. Myös käsityön tekniikoilla on merkitystä, kun Delftin sinistä posliinia arvioidaan. Kuvan voisi ehkä jakaa täällä, jossa muitakin kuvia on jaettu, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/share-your-object tai kysyä neuvoa täältä Delft's Aardewerk'istä, joka on...
Kokoelmistamme ja käytettävissä olevista tietokannoista ei valitettavasti ole apua tähän kysymykseen. Suomen sukututkimusseuran sivut osoitteessa http://www.genealogia.fi saattaisivat auttaa sinut oikeille jäljille. Sivuilta löytyy mm. HisKi-tietokanta, jossa voi tehdä hakuja seurakuntien kirkonkirjoista.
Lähikirjastosi vastaanottaa kirjalahjoituksia mielellään. Lahjoitetun aineiston suhteen kirjasto menettelee parhaaksi katsomallaan tavalla. Todennäköisesti lähikirjastosi toimittaa kalenterilahjoituksesi edelleen Varastokirjastoon. Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto vastaanottaa kirjoja ja aikakauslehtiä kaikista Suomen kirjastoista. Varastokirjaston kokoelmiin keskitetään kotimainen keskeinen aineisto kaikkien kirjastojen käyttöä varten. Ennen aineiston lähettämistä on syytä sopia lähetyksen vastaanotosta Varastokirjaston kanssa. Tarvittaessa Varastokirjasto maksaa siirroista aiheutuneet kuljetuskustannukset. PL 1710 (Päivärannantie 10) 70421 KUOPIO puh. 017-2646000 email. varkirja@nrl.fi Kiitokset lahjoituksestasi!
Suomalainen arkkitehti Sigurd Frosterus on käsitellyt berliiniläistä Wertheimin tavarataloa jo vuonna 1905 esseessä "Berlin-rapsodi". Se on julkaistu suomeksi Taide-lehdessä 1993: 6. Frosterus suunnitteli Stockmannin tavaratalon. Hänen suunnitelmistaan ja mm. berliiniläisistä esikuvistaan löytyy tietoa Kimmo Sarjeen väitöskirjasta "Sigurd Frostetuksen modernin käsite", Valtion taidemuseo 2000, eit. 141-
Anna Kortelainen teos "Päivä naisten paratiisissa", WSOY 2005 antaa varmaan myös virikkeitä. Kummankin teoksen lähdelutteloihin kannattaa perehtyä.
