Vanhoja Taloussanomat-lehden numeroita säilytetään Pasilassa sijaitsevassa pääkirjastossa, osoite Rautatieläisenkatu 8. Ko.lehtiä ei voi lainata mukaan mutta paikan päällä niihin voi tutustua. Säilytettävistä lehdistä osa on mikrofilmimuodossa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/ kohdasta aineistohaku) voi etsiä alan aineistoa asiasanalla zenbuddhalaisuus - tällä hetkellä kirjat ovat enimmäkseen lainassa, joten tarkempaa sisältöä emme pysty tutkimaan.
Kirjoja:
Beck, Charlotte Joko, Jokapäiväinen zen / Charlotte Joko Beck. Basam books, cop. 2007
101 zen-tarinaa ja kymmenen häränpaimennuskuvaa / toimittaneet Paul Reps ja Nyogen Senzaki. Helsinki : Memfis Books, 2007 (Hämeenlinna : Kariston kirjapaino)
Suzuki, Shunryu, Zen-mieli, aloittelijan mieli / Shunryu Suzuki ; Helsinki : Delfiini kirjat, 2006 (Delfiini Paino)
Painos 2. p.
Nettisivuja:
esim. http://www.zazen.fi/
tai http://www.makupalat.fi/ .
Kysymänne soundtrack-levyt löytyvät useammastakin yleisestä kirjastosta Suomessa. Voitte kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen, mikäli haluatte lainata ne.
Frank-monihaun kautta on mahdollista hakea eri teosten saatavuustietoja Suomen yleisissä kirjastoissa. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/.
Kyseessä voisi hyvinkin olla kangasalalaisen lääkärin Paula Hahtolan (s. 1937) palkittu esikoisromaani Salpalinja. Sukutarinassa liikutaan kahdella aikatasolla, ensin 1950-luvulla, jolloin kertoja on 12-vuotias tyttö ja sitten nykyajassa, jolloin kertoja on kuusikymppinen.
Kirjan arvostelu http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Sama+suku+ihan+eri+kielet/HS20090908S…
Kirjan saatavuus HelMet-verkkokirjastossa http://www.helmet.fi/record=b1911877~S9*fin
Kirjastoissa käytetään yleisimmin Hepburn-romanisaatiojärjestelmää. Järjestelmiä on useita, mutta Hepburniin on päädytty sen yleisyyden vuoksi.
Kirjaston luetteloissa on jouduttu käyttämään muunnettua Hepburniä, jossa pitkät vokaalit on merkitty pituusmerkin (makron) sijasta kahdella perättäisellä
vokaalilla (vierasperäisten katakanalla kirjoitettujen sanojen yhteydessä) tai yhdellä vokaalilla (japanilaisperäisten hiraganalla tai kanjilla kirjoitettujen sanojen
yhteydessä). Yleisimmät kirjastoluettelot eivät nimittäin tunnista makron-merkkiä.
Lisätietoa Hepburn-järjestelmästä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hepburn-j%C3%A4rjestelm%C3%A4
Ehdotamme seuraavia Helsinki-aiheisia romaaneja:
Aho Elisabeth: Sisar
Latvala Riitta: Taivaanrantojen maalari
Mustonen Enni: romaanisarja jonka ensimmäinen osa on Nimettömät
Rajala Panu romaanitrilogia: Senaatin ratsumies, Ratsumiehen rakkaus ja
Kuningasajatus
Saisio Pirkko: Sisarukset
Tre Herrar: Herra Corpwieth herrasmiessalapoliisi
Waltari Mika: Appelsiinin siemen, Isästä poikaan, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni
Winckelman Barbara: Kaupunki kapinassa
Kysymykseen muun Suomen elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta on vastattu aikaisemmin:
"Tässä muutamia aikakausromaaneja suomalaisesta elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta: Järnefelt, Arvid: Veneh'ojalaiset. (vuosisadan vaihde, torpparit, sosialismi, kapitalismi) Laakkonen, Pauli:...
Tikkurilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan ja edellisen kuukauden ajalta. Lehtiä voi lukea kirjastossa, mutta niitä ei voi lainata kotiin. Niistä voi ottaa maksullisia valokopioita. Lehtiä voi myös varata niin, että kun ne poistetaan, niin niitä voi saada omaksi.
Olet kirjan ainoa varaaja, ja varauksesi on edelleen voimassa. Valitettavasti kirjan edellinen lainaaja ei ole sitä vielä palauttanut. Kirjoja on Helmet-kirjastojen valikoimissa vain kaksi kappaletta, ja toisen eräpäivä on vasta joulukuussa. Tieto varauksestasi lähtee sinulle heti, kun kirja palautuu.
Tiedot Turun kaupunginkirjaston ja muiden Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyvät nykyään Vaski-kirjastojen yhteisiltä sivuilta. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Sivuille pääsee myös Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta klikkaamalla Vaski-kuvaketta.
http://www.turku.fi/kirjasto
Sivun keskellä on sininen hakulaatikko. Siihen kirjoitetaan teoksen nimi ja/tai tekijä. Hakutulosta klikkaamalla pääsee tarkempiin saatavuustietoihin, josta selviää mm. mistä Vaski-kirjastosta teos löytyy.
Kirjastojen mahdollisten remonttien tai muiden poikkeuksien vuoksi laina-ajat voivat toisinaan olla normaalia pidemmät, mutta yleisesti noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajasta riippumatta.
Ikävä kyllä sanalle ei löytynyt selitystä. Perusmuodossaanhan se voisi olla tolkka tai tolka, tai myös tolkan. Sana ei näytä olevan suku- eikä etunimi. Se ei myöskään esiinny sanakirjoissa, ei suomen kielen eikä saamen kielen yleisissä, eikä Kainuun murteen sanastoissa.
Yhden sivuston mukaan tolkka tarkoittaa hiihtoratsastusta. Tätä tietoa ei löytynyt muualta:
http://www.seaction.com/fi/ohjelmapalvelut/ulko-ohjelmat/talvella/71-to…
Ehkäpä alueella on joskus asunut Tolkaksi kutsuttu henkilö, jonka mukaan paikkoja on nimetty.
Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.
Vuosina 1971-1998 julkaistun Iijokin-sarjan alkuperäisen fontin nimeä ei ole kustantajalla tiedossa. Syynä on se, että 1970-luvulla fontteja on usein muokattu vielä käsin, eikä kustantajalla ole tallessa sellaisia tiedostoja, joista nimeä voisi tarkistaa.
Hei!
Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653.
Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
Suomen kansallisbiografiaan ei ole Helmet-kirjastojen asiakkailla etäkäyttömahdollisuutta. Sitä voi käyttää vain kirjastotilassa asiakastietokoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Tietokirjat_ja_sanakir… löytyy asiasta maininta ja linkki Suomen kansallisbiografiaan, mutta linkin kautta tosiaan pääsee kokonaisiin artikkeleihin vain kirjaston koneilta.
Suomen kansallisbiografiaa löytyy kirjastoista myös painettuina kirjoina, joitakin kappaleita myös kotiin asti lainattavina, vaikka suurin osa onkin käsikirjastokappaleita.
Rumin runoihin ja muihin suomennettuihin teksteihin voi tutustua oheisen kansallisbibliografialinkin kautta siinä mainittuihin teoksiin:
https://finna.fi
Netissä on joitain sivuja, joista saattaa olla hyötyä etsinnässä:https://www.google.fi/search?q=rumi+kuolinruno&oq=rumi+kuolinruno&aqs=c…
Onkohan etsityun runon käännös tämän linkin takana? https://saderatsastaja.vuodatus.net/lue/2014/01/rumi-1
Kun kuolen
Kun arkkuni otetaan ulos
sinun ei tule koskaan ajatella
että kaipaisin tätä maailmaa
Älä vuodata yhtäkään kyyneltä tai ole pahoillasi
en minä putoa hirviöiden syvyyteen
Kun näet että ruumistani kannetaan
älä itke poislähtöäni
en ole lähdössä
olen saapumassa ikuiseen rakkauteen
Kun jätät hautani
älä sano hyvästi
muista että hauta...
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy kattavasti tietoa alalla työskentelystä ja palkkauksesta. https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
SKTL:sta kerrottin myös, että kääntäjät ja käännettävät tekstit valitaan kustantamoissa. Kääntäjät valitaan käännösnäytteiden perusteella, joita voi lähettää eri kustantamoille.
Suoraa vastausta siihen mille kustantamoille käännösnäytteitä kannattaa lähettää en löytänyt.
ammattinetti.fi sivuilla kerrotaan, että freelance-kääntäjien palkkaus voi määräytyä tunti- tai urakkaveloituksena.
Voit kysyä lisää SKTL:sta: kirjallisuudenkaantajat(at)sktl.fi
Jarmo Leppiniemen kirjasta Hyvä tilinpäätöskäytäntö, 1999, löytyy hyvä perusohje. Kirjan saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saat Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/. Osoite http://Helecon.hkkk.fi/ENTERPR/links/ ohjaa sinut Helsingin kauppakorkeakoulun sivuille, jossa on runsaasti tietoa, linkkejä ja esimerkkejä toimintakertomuksista.
Unkarin viinejä ja laatuluokitusta käsittelevää kirjallisuutta:
Huotari, Juhani. 1998. Unkarin viiniä saavi. ISBN 951-37-2525-1. Uusi laaja teos.
Berglund, Juha & Antti Rinta-Huumo (toim.) 2000. Viinistä viiniin - viininystävän vuosikirja 2000. ISBN 951-1-16324-8. Kattava esitys Suomessa myytävistä viineistä, perusteos.
Internetistä löytyy paljon tietoa viineistä, enimmäkseen englanniksi. Hyviä aloitussivuja ovat esimerkiksi kansainvälisen ruoka- ja juomajärjestön Slowfoodin sivut osoitteessa http://www.slowfood.com ja Slowfoodin juomasivut osoitteessa http://www.slowfood.com/drink/default.html Tietoa Tokajin viineistä löytyy mm. sivulta http://www.funkcity.demon.co.uk/tokaj2.htm ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-...
