Maya nimen merkityksestä on kysytty aikaisemminkin. Ks. vastaus http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f0945f87-7eb… .
Maya nimeä voi pitää Maja nimen toisena kirjoitusmuotona. Maja taas on ruotsin kielessä vanha lyhentymä tai hellittelymuoto nimestä Maria. Maria on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Toivottu lapsi on yksi arveltu merkitys. Marian päivä on meillä sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa almanakassa 2.7. Suomessa myös niin Maija kuin Maj viettävät nimipäiväänsä 2.7. Ruotsin akatemian almanakassa Marian päivä on 28.2. Ruotsalaisella etunimisivustolla http://www.svenskanamn.se virallisesti nimipäivättömillekin on määritelty oma nimipäivä. Mayalla se olisi 30. tammikuuta. Vastaavalta...
Sairaanhoitajien ammattitaitovaatimuksista ja osaamisesta löytyy netistä runsaasti tietoa. Tässä pari nettisivua:
Sosiaali- ja terveysministeriö:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/mon20_15/moniste.htm
Turun ammattikorkeakoulu:
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9525596214.pdf
Aihetta käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Sairaanhoitaja asiantuntijana. Hoitotyön vuosikirja 2011, 2011
Hoitotyön osaaminen, 2005
Terveysalan ammatit ja koulutus, 2011
1990-luvun alkupuolella on julkaistu kolme Muskari-nimistä videota, joissa Susanna Haavisto ja Juha Muje esiintyvät. Videot on ohjannut Tapani Hovinen. Kirjastoista niitä löytyy kaksi, kolmaskin on varmaan aiemmin ollut joissakin kirjastoissa, mutta on loppuun kulumisen takia jouduttu poistamaan. Muskari 1 on Lappeenrannan ja Muskari 2 Kajaanin kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Videot voi saada kaukolainaksi omaan kirjastoon. Täältä löytyy tietoa Iisalmen kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
http://www.iisalmi.fi/?deptid=17927
Internetistä Ilkka Remeksestä löytyy tietoa mm. kirjailijan kotisivuilta. Elämästään hän kertoo erityisesti kotisivujen osiossa nimeltä Työhuone, joka on osoitteessa http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html
Ilkka Remeksestä kerrotaan myös suomalaisia kirjailijoita esittelevillä Sanojen aika -sivustolla osoitteessa
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=42&PageC…
Myös Wikipediasta löytyy tietoa Remeksestä osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Seuraavissa kirjoissa on esittelyt Remeksestä ja erityisesti hänen tuotannostaan:
Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001.
Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita, 2006.
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. uud. laitos,...
Kristiina Halkolan esittämän laulun Sinun lapsesi on sanoittanut Kahlil Gibran,
runo löytyy ainakin teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (1978). Runossa on säkeet: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne. Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille. Olisiko kyseessä etsimänne runo?
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kiuru” on kuultavasti karjalaista alkuperää, kuten monet muutkin lintuaiheiset sukunimet. Se siis viittaa ihan kyseessä olevaan lintuun, tieteelliseltä nimeltään Alauda arvensis. Kenties nimi ”Kiuru” on ollut alun perin lisänimi henkilölle, joka on muistuttanut jollakin tavalla kiurua, ja siitä se on voinut siirtyä sukunimeksi, mutta sen juuret katoavat kauas vuosisatojen taakse.
Sukunimi ”Kiuru” on varsin vanha, sillä se oli jo 1500-luvulla Karjalan lisäksi käytössä Satakunnassa. Varhaisimpia kirjallisia merkintöjä ovat hendrick Kiuru Viipurissa 1567, Antti kiuru 1567 ja Matz kiuru 1568 Jääskessä ja Nilss kiuru Uudellakirkolla 1560. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu...
Daisarit on slangisana, Helsingin slangia. Daisarit sanaa on käytetty Helsingin slangikielessä jo 1940-luvulta lähtien (lähde: Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja vuodelta 2000. Edvard Eddu Janzonin kirjassa Rundi stadis, välil snadis on stadin slangisanasto, jossa myös mainitaan daisarit. Kirja kertoo 1950-luvun Helsingistä. Molemmat em. kirjat eivät kerro enempää kyseisen slangisanan alkuperästä.
Hei,
En ole löytänyt laulua mistään cd-levystä. Mutta laulu löytyy internetistä YouTube:sta. Valittevasti siitä ei selviä, kuka laulaa.
http://www.youtube.com/watch?v=UiR5VVMTel8
Suomen kielen perussanakirjan, (osa I. 1990, julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) mukaan kirkua taipuu seuraavasti: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat.
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjasta on suomennettu viisi ensimmäistä osaa: Rhanna: unelmien saari (Gummerus 1997), Rhanna sodassa (1998), Rhannan lapset (1999), Takaisin Rhannaan (2000) ja Rhannan laulu (2002). Lisäksi sarjaan kuuluu kolme ainakin toistaiseksi suomentamatonta osaa, Strom over Rhanna, Stranger on Rhanna ja A Rhanna mystery. Sarja on alun perin ilmestynyt vuosina 1978 - 1996.
Suomalaisista yleisistä kirjastoista Rhanna-sarjaa ei valitettavasti löydy englanninkielisenä. Ainoastaan Fraserin Kings-sarjan aloitusteos King's croft löytyy Varastokirjastosta, mutta muita osia tähän suomentamattomaan sarjaan ei ole kirjastoista saatavilla. Tämä kirja on mahdollista lainata kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Runokokoelmista Runo on vapaa, Suomen runotar 1 ja 2, Runojen kirja sekä Pää tallella; runoja ikääntyville löysin esim. seuraavia runoja: Dan Andersson: Koti-ikävä, Kaija Pakkanen: Lapsuuden muistot, Tommy Tabermannin runo Suomi minut synnytti runokokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa, Lauri Pohjanpää Lapsuuden maa, Einari Vuorela: Käynti mummon luona, Mika Waltari: Pikkuveli, V.A.Koskenniemi: Koulutie, Sakari Topelius: Laps Suomen, Eeva Kilpi: Elämän evakkona, Arvo Turtiainen: Minä paljasjalkainen, Kaarlo Sarkia: Velka elämälle, Heli Laaksonen: Pulu uis . Kollegat ja lukijamme keksivät varmaan lisää aiheeseen liittyviä runoja.
Lauluista tulee mieleen Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Veikko Lavin ja Juha Vainion laulut
http://...
Hollolan maaperästä voi saada tietoja monesta lähteestä. Maanmittaushallituksen maaperäkartoista (1:20 000), joita on myös Hollolan alueelta (Hollolan kirkonseutu, 2134:10), näkee yksityiskohtaisesti maaperän koostumuksen. Yleistietoa Suomen maaperän muodostumisesta löytyy esimerkiksi Kalle Taipaleen kirjasta Tulivuorista jääkausiin (1991). Teoksessa Atomista Salpausselkään kerrotaan puolestaan Päijät-Hämeen maaperästä ja sen synnystä. Suomen kartasto: vihko 123-136 Geologia (1990) sisältää tietoa ja karttoja Suomen kallio- ja maaperästä ja sen kehityksestä. Salpausselän synnystä kerrotaan muun muassa teoksessa Salpausselkä ja jääkaudet (1994).
Internetistä osoitteesta http://www.geo.fi/ löytyy myös geologisia karttoja digitaalisessa...
Apinahahmot ilmentävät sanontaa, joka englanniksi kuuluu ”See no evil, hear no evil, speak no evil”, eli ne eivät näe, kuule, eivätkä puhu mitään pahaa. Apinoiden alkuperä on kuitenkin kaukana idässä. Tämän sanotaan viittaavan legendaan liittyvään opetukseen, että pitäisi ajatella ja puhua ja tehdä vain hyvää, sillä kaikki palaa takaisin luoksemme, jopa moninkertaisena.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa on aiheesta muitakin vastauksia, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "kolme apinaa". Internetistä voi hakea tietoa vaikkapa sanalla Toshogu.
Mainitsemistasi nimistä löytyy tietoa monista eri lähdeteoksista. Tässä vastauksessa on käytetty lähteinä seuraavia teoksia: Kustaa Vilkuna, Etunimet (4. uud. laitos 2005) ja Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999). Vastaukseen on kirjattu tiivistetysti se, mitä lähdeteokset nimistä kertovat.
SAIJA:
Sekä Kustaa Vilkuna että Pertti Lempiäinen pitävät nimeä Saaran kutsumanimenä. Saaralla ja Saijalla oli yhteinen nimipäivä vuoteen 1972. Sen jälkeen Saijan nimipäivä vaihtui äänteellisesti samankaltaisen Saila-nimen kanssa samaksi päiväksi 4.10.
RIINA:
Lyhentymä Katariina-nimestä. Lisäksi kutsumamuoto muistakin Riina-loppuisista nimistä (esim. Severiina). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Riinan Makrina-nimeen. Makrina, lat. Macrina,...
Laulu on nimeltään Pikku mötti (joskus Pikku-Mötti, trad.) ja se alkaa: Nyt keinuttelen pikku möttiäin ja varmaan äitikin on iloinen.
Laulu löytyy nuotista Viisi pientä ankkaa, jonka ovat toimittaneet Eeva Sarmanto-Neuvonen ja Riina Salo (WSOY, 1998, ISBN 951-0-22882-6). Tällä hetkellä tätä nuottia ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta se on tilattu lastenosastolle. Nuotti on saatavissa joistakin Tampereen lähikuntien kirjastoista, esim. Kangasalta ja Lempäälästä. Voit tarkistaa saatavuustilanteen PIKI-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki), kirjoita nimeke-riville: Pikku mötti. Samalla haulla löydät myös äänitteet, joilla laulu on: cd-levy ja kasetti Viisi pientä ankkaa. Niillä laulun esittää Riina Salo.
Suomen kielitoimisto selittää sanonnan" kuv. Roikkua löysässä hirressa = joutua odottamaan pitkään jonkun kielteisen asian ratkeamista.
http://www.sprakinstitutet.fi/files/3704/Kielitoimisto_tutuksi_Riina_Klemettinen_Kielitoimiston_sanakirja_klikkaava_loytaa.pdf
Sanonta periytyy varmaankin hirttotuomioiden ajoilta.
Silloin hirtettävä saatettiin vain ripustaa köyteen: "Kun hirtettävä ripustetaan köyden varaan, ruumiin paino kiristää silmukan kaulan ympärille ja puristaa henkitorven tukkoon. Uhri kuolee hitaasti tukehtumalla, mutta jos silmukka puristaa kaulan verisuonia tukkoon, tajuttomuus seuraa nopeasti.[3] Kuolema tulee tavallisesti 10–20 minuutin kuluessa, ja sen aiheuttaa tukehtuminen. Toteutuneissa teloituksissa vankien on...
Alexei (myös Aleksei) Apostol (1866-1927) oli kreikkalaissyntyinen sotilasmuusikko. Turkin sodan aikana vuonna 1877 Suomen kaartin sotilaat löysivät orvoksi jääneen Alexein ja toivat mukanaan Suomeen. Alexeista tuli kaartin soittokunnan jäsen ja myöhemmin vuonna 1890 Suomen rakuunarykmentin ja vuonna 1893 Turun pataljoonan kapellimestari. Vuosina 1901-1918 hän johti muodostamaansa Helsingin Torvisoittokuntaa. Vuoden 1917 jälkeen hänestä tuli Suomen Valkoisen Kaartin kapellimestari ja armeijan ensimmäinen ylikapellimestari. Alexein puoliso oli vuodesta 1888 Anna Wittman (joka kuoli 1952).
Apostol oli 1900-luvun alkuvuosina yksi Suomen musiikkielämän voimahahmoista. Sotilasmusiikkiuransa ohella hän oli myös liikemies, joka perusti...
Vuoden 1917 viisipennisen hinta saattaa olla välillä 0-40 euroa. Vanhojen kolikoiden hinnat vaihtelevat hiukan eri lähteissä. Suomen Numismaatikkoliiton "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017" -julkaisun mukaan hintaan vaikuttaa mm. kuntoluokitus ja löydön harvinaisuus. Kuntoluokka 10: Virheetön, täysin leimakiiltoinen, vain harvat rahat ovat näin hyviä; hinta tässä 40 euroa. Kuntoluokka 8: Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut; hinta tässä 5 euroa. Kuntoluokka 6: Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät. Ei leimakiiltoa; hinta tässä 1 euro. Kolikoiden kuvia löytyy omaa arviointia varten esim. internetin kolikkosivuilta. Hakusanat: kolikot suomi 1917....
