Suomen kielellä löytyy Kati Kuusisen Jyväskylän ammattikorkeakoululle tekemä tietoliikennetekniikan harjoitustyö Videoneuvottelujärjestelmät ja niiden tiedonsiirto, jossa käsitellään myös videoneuvottelustandardeja: http://www.geocities.com/kati6nen/videosivut.htm
Englanniksi tästä aiheesta löytyy Schaphorst, Richard: Videoconferencing and videotelephony : technology and standards (1999) Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja Vaasan tiedekirjastosta.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi. Turun kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa + lainanantajakirjaston perimät maksut.
CD-ROM-levykkeelle tallennettua tietosanakirjaa voidaan pitää elektronisena hakuteoksena. YSAn - yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html hakuteos on teos, johon on koottu tiiviitä artikkeleita usealta tai tietyltä alalta. Hakuteoksen rinnakkaistermejä ovat hakemistot, käsikirjat, sanakirjat, tietosanakirjat.
Elektronisen aineiston määrittely on esim. teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt: elektronisen aineiston kuvailu (julk. BTJ : Kirjastopalvelu, 1999)
"Aineisto (data ja/tai ohjelma), joka on koodattu tietokoneella käsiteltäväksi. Myös aineistot, jotka vaativat tietokoneeseen kytketyn oheislaitteen (esim. CD-ROM lukijan) käyttöä ja suorakäyttöpalvelut (esim. ilmoitustaulut, keskusteluryhmät/...
Kirjojen (ja muunkin aineiston) nimet ovat tietokannassa kielellä, jolla teos on kirjoitettu tai käännetyistä kirjoista käännöksen kielellä. Eli suomenkielisiä ovat kirjat, jotka on kirjoitettu tai käännetty suomeksi. Joitakin poikkeuksia on. Joskus esim. elokuvan nimeä ei ole käännetty suomeksi, vaikka se olisikin suomeksi tekstitetty.
Hakua rajaamalla saat halutessasi näkyville vain suomenkieliset kirjat. Hae ensin etsimäsi kirjailijan kaikki teokset. Rajaa/järjestä hakua -painikkeen kautta voi valita kieleksi suomen.
Voisiko kyseessä olla Einari Vuorela (1889-1972)? Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia. Pääkaupunkiseudun aineistoa voitte etsiä täältä: http://www.helmet.fi/.
Laaja kokoelma löytyy esim: Vuorela, Einari: Hiljaisuuden veräjille : valitut runot 1919-1975.
Tietoja löytyy Kauppa- ja teollisuusministeriön Kaivostoiminta ja malminetsintä -sivulta http://www.ktm.fi/index.phtml?s=66
Varminta on soittaa voimassa olevista varauksista ja valtauksista tuolla sivulla mainituille Pirjo Savolaiselle tai Krister Söderholmille.
Annika Thorin kirjoittamat kirjat:
- Eldfågeln
- En ö i havet
- Havets djup
- Nu, imorgon!
- Näckrosdammen
- Pirr i magen klump i halsen
- Rött hjärta blå fjäril
- Sanning eller konsekvens
- Öppet hav
Suomennettu ei ole kuin neljä jo löytämääsi teosta.
Annika Thorista on kysytty usein tässä palvelussa. Löydät vastaukset osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Pääkaupungiseudun yleisten kirjastojen eri toimipisteissä on jatkuvaa kirjojen poistomyyntiä. Luonnollisesti isoissa kirjastoissa on enemmän poistokirjoja. Tietoa yksittäisistä myytävistä kirjoista saa kysymällä kirjastoista. Python ohjelmointi kirjat ovat melko lainattuja, joten niitä on harvoin poistomyynnissä.
On mahdollista. Voit täyttää kaukopalvelulomakkeen täällä: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Voit toki tehdä tilaukset myös Töölön kirjastossa kirjastonhoitajan kanssa. Ja aina voit valita kaukolainojen noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Kaukopalvelumaksut ovat Suomessa ja Pohjoismaissa 4 €/teos ja muualta Euroopasta 25€/teos.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan http://finna.fi
mukaan Political culture löytyy ainoastaan Åbo Akademin kirjastosta.Kirjan voi tilata pääkaupunkiseudun kirjastoihin Kaukopalvelun kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
The silent revolution löytyy Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta, Helsingin yliopiston kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Kirjaa voi kysyä kyseisistä kirjastoist. Kaukopalvelupyyntöa ei voi tehdä kaupunginkirjastojen kautta, koska kirja löytyy Helsingistä.
Jos hiusta ei ollenkaan leikata, se kasvaa n. 60-90 senttimetrin pituiseksi. Useimmitenhan se kuitenkin lyhennetään ennen tätä pituutta. Joskus hiukset kasvavat jopa pidemmiksi. Tämä voi johtua hiusjuurten yliaktiivisuudesta. Ennätyhiukset ovat yli kolmimetriset. Hiukset eivät siis kasvakaan aina saman pituisiksi. Tietoa hiuksista vaikkapa kirjasta Tunne itsesi: hämmästyttävia havaintoja ja tosiasioita elimistöstämme (1998).
Etsimäsi kirja on muutamassa maakuntakirjastossa mutta ei täällä Kymenlaaksossa. Käänny lähimmän kirjaston puoleen ja pyydä heitä kaukolainaamaan kirja sinulle.
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
Kyselin neuvoa kollegoilta täällä talossa ja sain tällaisen vastauksen. Toivottavasti auttaa sinua eteenpäin.
Wordissä voi tehdä tekstilaatikoita ja tekstin muotoilu onnistuu ihan samalla tavalla kuin muunkin tekstin osalta. Tekstilaatikko tosin asettaa rajoituksia muotoiluille. Laatikossa on näkymättömät reunukset, joten yleensä laatikko kannattaa tehdä ylisuureksi ja ei käyttää itse tekstilaatikossa reunuksia - parempi lopputulos tulee kun tekee erikseen reunukset jos tarvitsee. Rivitysongelma saattaa liittyä marginaaleihin. Word 2003 versiossa jos kaavion/kuvan tuo Powerpointista, tekstin muotoilut nollautuvat tuonnissa, mutta muotoilut voi tehdä uudelleen. Riippuen miten hyvä laatuinen kuvan tulee olla voisit kokeilla luoda kuvan...
Tilastokeskuksessa ei ole tehty virallista analyysia eikä tutkimusta asiasta. Vuoden 2010 kuolleiden määrä oli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna. Lukuja katsoessa huomaa, että heinäkuussa ja elokuussa 2010 kuoli selvästi enemmän kuin muina kuukausina.
Silloin kuoli erityisesti vanhoja ihmisiä. Monien sairauksien kuolleisuus kasvoi, esim. kasvainten, sepelvaltimotaudin
ja dementian (dementia tarkoittaa hyvin usein keuhkokuumetta välittömänä syynä).
Hellejaksoilla ja korkeammalla vanhojen ihmisten kuolleisuudella noina
kuukausina voi olla yhteyttä, mutta toisaalta vuoden 2010 kuolleisuus kokonaisuudessaan ikävakioituna on samaa luokkaa kuin muinakin vuosina. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että hellejakson aikana kuoli hyvin...
Opetusministeriön ylläpitämästä KOTA online -palvelusta voi hakea yliopistojen toimintaan liittyviä tilastotietoja vuodesta 1981 alkaen. Mahtaisiko siitä olla apua?
https://kotaplus.csc.fi/online/Etusivu.do
HelMet-kirjastoista lainattavien pelien laina-aika on 14 vuorokautta. Pelejä ei voi varata.
Ulkopelit löytyvät HelMet-luettelosta hakusanalla "ulkopelit". Tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voit rajata haun tietyn kirjaston kokoelmiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Voisit ensin tutkia, mitä (sanoma-?)lehtiä Turussa ilmestyi tuona aikana.
Sitten voisit käydä vilkaisemassa, löytyykö lehti Kansalliskirjaston mikrofilmatuista lehdistä. Esim.Tuon ajan Turun sanomat löytyvät sieltä:
http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi:7679/mikrofilmit/haku.jsp
Lopuksi vaaditaan vain aikaa ja hermoja artikkelin löytämiseen selailemalla.
