Raymond Queneau kertoo kirjassaan Tyyliharjoituksia 99 kertaa saman tarinan. Olisiko etsimänne kirja se? Toinen vaihtoehto saattaisi olla venäläinen salanimi Ilf, Ilja & Petrov, Jevg. Kaksitoista tuolia. Romaanikronikka jossa metsästetään anopin kadonneita tuoleja. Ei tavallaan samaa tarinaa moneen kertaan, mutta tuoli olisi eräänlaisessa pääosassa.
Seuraavia teoksia pystyy kaukolainaamaan oman lähikirjaston kautta:
1.
Tekijät:Mäki, Juha
Nimeke: Elintarvikkeet liikelahjoina : kartoitus markkinointimahdollisuuksista
ISBN: 951-45-6641-6 (nid.)
2.
Tekijät:Tuominen, Annika
Nimeke: Liikelahjojen käyttö ja asiakastyytyväisyys niitä toimittaviin yrityksiin Turun seudulla / Julkaistu: [Turku] : Turun ammattikorkeakoulu, 2000
Ulkoasu: 36, [26] lehteä
Huomautus: Opinnäytetyö
Opinnäyte: Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, kauppa ja palvelu,talouden ja hallinnon koulutusohjelma, yrittäjyys
3.
Tekijät: Krabbe, Katariina
Nimeke: Suhdetoiminnan käsikirja / Katariina Krabbe
, 300 s. : kuv. ; 20 cm
ISBN: 952-5529-02-9 (nid.)
4.
Tekijät: Mbatia, Kessi-Sia
Nimeke: Export product...
Lahden kaupunginkirjastossa on John Lee Andersonin kirjoittama laaja Che Guevaran elämäkerta nimeltä Che (ilmestynyt 1998). Lisäksi kirjastossa on Sergio Sinayn ja Miguel Angel Scennan sarjakuvamuotoinen elämäkerta Che Guevara vasta-alkaville ja edistyneille (2002). Suomen Kuvalehdessä on vuonna 1997 julkaistu melko pitkä artikkeli Che Guevaran elämästä ja toiminnasta (Suomen Kuvalehti 1997, n:o 31, s. 20-27). Kirjaston varastossa on myös Ricardo Rojon kirja Ystäväni Che (1970).
Che Guevara kertoo nuorena tekemistään matkoista Etelä-Amerikassa kirjoissa Moottoripyöräpäiväkirja (1997) ja Tien päällä taas: päiväkirja toiselta matkalta Latinalaisessa Amerikassa (2003). Che Guevaran omaa tekstiä on myös kirja nimeltä Vallankumoussota...
Tarkoitatko drive in -kirjastolla automaatin tai kylmäaseman tyyppistä lainaus- ja palautuspistettä? Helsingin kaupunginkirjasto on asiasta kiinnostunut ja erilaisia toteuttamismahdollisuuksia selvitellään, mutta ainakaan lähivuosina tällainen ei ole toteutumassa.
Suomessa jonkinlainen drive in -kirjasto, Kirjamaatiksi nimetty, on toiminut Lempäälän Ideaparkissa vuodesta 2007. Tietoa Kirjamaatista täältä:
http://www.kirjamaatti.fi/suomeen.php
Gunnar Ekelöfiltä on suomennettu kokoelmat Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994) (Lähde: Fennica-tietokanta: https://finna.fi
Näistä kirjoista Runoja-kokoelmassa on muutamia runoja Färjesång-kokoelmasta. Mikään runoista ei ole kysymäsi. Ekelöfiltä on myös suomennettu yksittäisiä runoja mm. Parnasso-lehteen ja eri antologioihin. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy paljon lähteitä Ekelöfin yksittäisten runojen suomennoksiin, mutta kysymäsi runo ei löydy sieltäkään. Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Olisikohan kyseessä Charles Salen pikku kirja nimeltä "Mestarismies eli pieni tarina siitä miten erikoistuminen tekee ihmisen tyytyväiseksi ja onnelliseksi". Alkuteos "The Specialist", suomennos Ville Repo.
Hei,
10.10.2013 iskelmä-kotisivun mukaan:
Jenni Vartiaisen kolme albumia ovat myyneet nyt yhteensä lähes 300 000 kappaletta.
http://www.iskelma.fi/musiikki/jenni-vartiaisen-levy-myi-tuplaplatinaa-…
terveisin
Tove Selkälä
Kirjastonhoitaja
Tulostaminen omalta muistitikulta on mahdollista HelMet-kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllähän tuo kovasti haavikkomaiselta ajatukselta kuulostaa. Se saattaisi olla peräisin julkaistuista päiväkirjoista tai muistelmista, tai sitten jostakin Haavikon haastattelusta tai lehtikirjoituksesta.
Yhtenä vahvimmista ehdokkaista mieleen tulee Kahden vuoden päiväkirja, jossa – pääasiassa Heikki Ylikankaan ja Haavikon Nuijasota-teosten vastakkainasettelun pohjalta – Haavikko moneen otteeseen kritisoi historiantutkijoiden harhaanjohtavia ennakkokäsityksiä, tähän tapaan:
” -- tähänastinen tutkimus ei ole kuunnellut aikakauden antamia tietoja tarkasti, vaan on käyttänyt ennaltapäättelyn menetelmää. Ripustanut ensin pyykkinarun ja sitten tapahtumat sen varaan kuivumaan. Sillä tavalla saadaan kyllä tutkimukseen johdonmukaisuutta, mutta ei...
Täsmälleen annettuja tuntomerkkejä vastaavaa ajankohtaan sopivaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Lasten suuri joulukirja (Kirjalito, 1978). Sekin tosin on A5-kokoa suurempi, ja parhaiten kuvailtua holvi-ikkunakuvaa vastaava kuva ei ole siinä kannessa vaan sivulla 75.
Ehkäpä palstamme lukijoiden joukosta löytyisi joku, jonka päässä kysymyksessä kuvailtu kansi saisi joulun kellot kilkattamaan.
Valitettavasti tilanne on sellainen, ettei suomalaisten kirkkojen kellojen soittoa ole löydettävissä kaupallisilta äänitteiltä. Yleisradiolla näitä on - kuten kysyjäkin on voinut todeta - omiin tarpeisiinsa, mutta yleistä levitystä niille ei ole järjestynyt. Yleisradion omat äänityksethän eivät ole julkisesti kuunneltavissa, joskin niitä voi tutkimusmielessä päästä kuulemaan ottamalla yhteyttä Yleisradioon.
Vanhan Valamon kirkon kelloja voi kuulla Aili Runnen levyllä Laatokka, Karjalan meri (1989) ja kokoelmalla Suomen kansanmusiikki 1 (1988). Muutamia ortodoksisia lähialueen kirkonkello on CD:llä Kižskije zvonari = Kizhi bell ringers. Mutta varsinaisten suomalaisten kirkkojen kellojensoittoa ei kaupallisilta äänitteiltä löydy.
Ainoa...
Kyseinen katkelma on Eino Leinon Yölaulusta, joka on 80. runo kokoelmassa Sata ja yksi laulua (1898). Säkeet ovat runon lopusta.
Runo on luettavissa esimerkiksi Eino Leinon Valituista teoksista I (1939) ja Kootuista teoksista I (1926). Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista. Runon voi lukea myös Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta ja Project Gutenbergista, joihin on linkki alla.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
http://www.m.gutenberg.org/ebooks/14649
Yskänlääkkeistä ei tutkimusten mukaan tosiaan ole juuri hyötyä flunssaan liittyvässä yskässä. Tästä tietoa esim. Duodecimin Terveyskirjastosta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dna00…
Hunajasta on tutkimusten mukaan enemmän apua. Se, mihin tämä hyöty perustuu, ei ole aivan selvää, mutta kyse voi olla sokerin vaikutuksesta. Alle 1-vuotiaalle hunajaa ei kuitenkaan pidä antaa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/03/hunajaa-yskaan
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Hunajan, sitruunan ja kuuman veden yhdistelmän erityisestä hyödyllisyydestä ei löytynyt tietoa, mutta tällaisia reseptejä löytyy kyllä paljon. Tässä joitakin:
http://www.menaiset.fi/...
Seitti on fibroiini-nimistä valkuaisainetta, joka koostuu mm. seriinistä, alaniinista ja glysiinistä.
Lähteet: Sandhall, Åke: Hämähäkit sukulaisineen (WSOY 1981), Turun Sanomat 8.5.2007 http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074199202/Hamahakin+seitti+pysyy+salais…
Yksi tunnetuimmista etsimiskirjojen tekijöistä lienee brittiläinen Martin Handford, jonka tekemiä Vallu-kirjat ovat. Ensimmäiset Vallu-kirjat julkaistiin englanniksi jo vuonna 1987. Alla olevissa englanninkielisissä artikkeleissa kerrotaan kirjojen synnystä.
Entertainment Weekly http://ew.com/article/1990/12/14/wheres-waldo/
Independent https://www.independent.co.uk/arts-entertainment/books/news/wheres-the-…
The Guardian https://www.theguardian.com/business/2007/jan/22/6
Uudempia etsimiskirjoja ovat tehneet 2010-luvulla mm. ranskalainen kuvittaja Thierry Laval ja San Franciscossa asuva Neiko NG sekä monia Disneyn tai Dreamworksin elokuviin tai lisensoimiin hahmoihin liittyviä etsimiskirjoja piirtänyt Art Mawhinney.
Vaikka Mauri Kunnaksen...
Seuraavista osoitteista löytyy tapahtumia Turussa:
http://www.turku.fi/suomi/tapahtumia/kalenteri.html
http://www.unikankare.net (kulttuuritapahtumia)
Naantalin tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta:
http://www.naantali.fi
ja Muumimaallakin on oma kotisivu: http://www.muumimaailma.fi
Lisäksi Turun kaupunki julkaisee kahdesti vuodessa Kulttuurilinja-esitettä (uusin Turun kulttuuria tammi-elo 2000), jota voi tilata puhelimitse (puh.02-262 0900) tai sähköpostitse
(kulttuurikeskus@turku.fi)
Myöhemmin keväällä löytyy varmaankin paremmin ensi kesän tapahtumia
näiltä sivuilta; Kulttuurilinja-esitteessä on jo ensi kesän tapahtumia.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan tämän Tony Redisin säveltämä kappale on useimmiten suomennettu nimellä Milloin, milloin, milloin. Sen ovat levyttäneet suomeksi Violan mukaan J. Huimapää ja tanssiorkesteri, Trio Erektus -yhtye, Jamppa Tuominen ja yhtye, Perttu Kari (lauluääni) ja Esa Pethman orkestereineen, Vieno Kekkonen (lauluääni) ja nimeämätön orkesteri, Viihdekuoro Buffo, Vieno Kekkonen (lauluääni), Erkki Valasteen kuoro & orkesteri, Stig Fransman (lauluääni) ja Rauno Lehtisen orkesteri, Matti Heinivaho (lauluääni) ja Ossi Malisen orkesteri, Francis Goya (kitara). Lasse Paasikon Studio-orkesteri, Portelli, Nino (harmonikka), Martti Gröndal (lauluääni) ja nimeämätön yhtye, Borgånejdens Dragspelsklubb (...
Etsitty ralli on Matti Jurvan säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama Ihminen älä hermostu, jonka Jurva itse lauloi levylle vuonna 1942.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ihminen+%c3%a4l%c3%a4+hermostu&ID=cf7a6749-61f1-49f7-86e2-ed7a29c69134
http://pomus.net/001457
