Rubin Carterin vuonna 1974 ilmestynyttä teosta The sixteenth round ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Sitä ei ole myöskään maakuntakirjastoissa eikä yliopistokirjastoissa Suomessa. Kaukolainaus ulkomailta lienee ainoa vaihtoehto saada kirja lainaksi. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin paljon vankilaelämää kuvaavia kirjoja. Saat niistä luettelon aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) kirjoittamalla aihehakuun sanan vankilat tai vangit tai halutessasi omakohtaisia muistelmia kirjoittamalla sanahaku-kohtaan vankilat and muistelmat tai vangit and muistelmat.
Aiheesta löytyy esim.
Finskij (kirja ja kasetti, suppeahko),
Razinov, Pavel Finski jazyk dlja natsinajustsih
Lisäksi on useita sellaisia kielikursseja, jotka on yleisesti tarkoitettu ulkomaalaisille, jotka osaavat jonkin verran englantia.
Kannattaa varmaankin tulla paikan päälle tutustumaan, jos siihen on mahdollisuus.
Mikkelin maakunta-arkistossa löytyy perukirjoja ja henkikirjoittajan arkistoja, mutta sinne siirretään pääsääntöisesti 40 vuotta vanhempaa aineistoa. Sitä uudempia voi kysyä a.o kunnan maistraatista ( henkikirjoittajan arkistot) tai perukirjoja joko käräjäoikeuksista tai verotoimistoista.
Helsingistä Jean Améryn Schuld und Sühneä ei tunnu löytyvän. Kaukopalvelutilauksen voit tehdä oheisen linkin kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Suomesta ja pohjoismaista toimitetun kaukolainan hinta on 4 euroa.
Oletko tutustunut kirjaan Suomen lehdot, jonka on kirjoittanut Matti Valta? Siinä on kerrottu kasvillisuudesta ja se on hyvin kuvitettu. Kuitenkin sivulta 30 alkaen on myös kerrottu näkemisen arvoisista lehdoista ja siitä, onko paikassa polku tai parkkipaikka. Tarkkaa kartaa ei ole, mutta sijainti on kerrottu sen verran, että on mahdollista etsiä paikkakunnan kartasta reitti.
Näitä voi tiedustella patentti ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi ja sen
kirjastosta/tietopalvelusta
http://www.prh.fi/fi/kirjasto/yhteystiedot.html .
Tilastokeskuksella on yritysrekisteri, josta saa yhteystietoja osoitteita yms. toimialoittain maksua vastaan. Lisätietoja hinnoittelusta saa sähköpostitse yrek@tilastokeskus.fi.
Yksittäisen osakeyhtiön tilinpäätös ym. tietoja ei Tilastokeskuksesta saa, vaan tiedot ovat siellä pelkästään tilastojen tekemistä varten.
Vanhassa PIKI-verkkokirjastossa asiakkaalla oli mahdollisuus tehdä erillisellä Uutuushaku-lomakkeella hakuja tietyllä aikavälillä tulleisiin aineistoihin. Tätä ominaisuutta uudessa verkkokirjastossa ei vielä ole, mutta se on suunnitteilla. Tarkkaa tietoa aikataulusta emme vielä osaa antaa.
Verkkokirjastoa koskeviin kysymyksiin on vastattu myös osoitteessa http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/vastauksia-asiakaspalautteisiin. Tulevaisuudensuunnitelmista kerrotaan sivulla http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/suunnitelmissa.
Hei!
Raporttien laadinnasta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Kniivilä, Sonja: Tiede ja teksti: tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen.
WS 2007. Tällä hetkellä kirja löytyy Pellervon kirjaston hyllystä.
Sen saatavuuden Pirkanmaalla voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=B53A6022582E7D8…
HelMet-kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia, jos niillä on kirjastolle käyttöä. Käyttöä on, jos ko. kirjat ovat suhteellisen uusia (yleensä alle 10 v.) eikä niitä ole ennestään lahjoittevalla kirjastolla. Vantaalla voidaan ottaa vastaan kirjalahjoituksia sillä edellytyksellä, että jos kirjasto kirjat tarkistettuaan ei halua ottaa niitä omiin kokoelmiinsa, ne voidaan myydä tai panna esim. kirjakierrätyspisteeseen kiertämään.
Kun syötät HelMet-palveluun "tilastolliset menetelmät", tulee ensimmäisenä esiin kirjan 5-7. painos. Kyseisen kirja on joka kirjastosta lainassa ja siitä on lisäksi kaksi varausta. Saat kirjan nopeimmin käsiisi jos teet itsellesi varauksen.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&SUBKEY=tilastolliset+menetelm%C3%A4t/1,9,9,B/holdings&FF=Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&3,3,
Suomalainen savusauna on ollut olemassa ainakin tuhat vuotta. Perinteisessä savusaunassa ilma vaihtui hirsirakenteiden ja räppänöiden kautta. 1900-luvun alussa saunan kiuasta alettiin kuitenkin kehittää: ensin käytettiin peltitynnyristä valmistettua savukiuasta, ja pian sen jälkeen umpinaista metalli- tai tiilikiuasta, josta savu poistui savupiipun kautta. (Pekka E. Tommila: Sauna. Suomalaisen saunan rakentaminen. 1994.)
Lisää tietoa saunan ja saunomisen historiasta löytyy mm. Risto Vuolle-Apialan teoksesista Savusauna (1993) ja Savusauna: ennen ja nyt sekä Marketta Forsellin teoksesta Saunan taikaa: tarinoita, tietoa, tunnelmia (2007).
Juhani U. E. Lehtosen teoksessa "Sotilaselämän perinnekirja" (2003) mainitaan parran ja viiksien käytön vaihdelleen vuosisadasta toiseen: esimerkiksi 1600-luvulla sotilaat pitivät yleisesti pujopartaa, kun taas 1700-luvulla ainakin upseerit ajoivat partansa kokonaan pois.
Käyttö myötäili myös jossain määrin kunkin ajan yleisiä trendejä. Esimerkiksi 1800-luvulla Venäjän kaartinjoukoissa upseerien parran värikin oli erikseen määrätty ja tarvittaessa viikset oli joko maalattava tai käytettävä irtoviiksiä.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siviilimuoti edellytti täydellistä parrattomuutta. Itsenäistyneen Suomen armeijassa parranajoa edellytettiin alusta pitäen - ainoastaan jotkut vanhan Venäjän armeijan upseerit jättivät Mannerheimin ja V.P....
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy kattavasti tietoa alalla työskentelystä ja palkkauksesta. https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
SKTL:sta kerrottin myös, että kääntäjät ja käännettävät tekstit valitaan kustantamoissa. Kääntäjät valitaan käännösnäytteiden perusteella, joita voi lähettää eri kustantamoille.
Suoraa vastausta siihen mille kustantamoille käännösnäytteitä kannattaa lähettää en löytänyt.
ammattinetti.fi sivuilla kerrotaan, että freelance-kääntäjien palkkaus voi määräytyä tunti- tai urakkaveloituksena.
Voit kysyä lisää SKTL:sta: kirjallisuudenkaantajat(at)sktl.fi
