Vuoden 1930 uutistapahtumat löytyvät kirjasta "Vuosisatamme kronikka".
Kirjastojen aineistotiedustelut-numerosta (310 85 12) saa tietää, missä kirjastoissa tiettyä kirjaa on kulloinkin vapaana. Jos kirjaa ei ole omassa lähikirjastossa, sen voi tilata sinne itseään varten toisesta
kirjastosta.
Ensimmäinen teos, jossa Tynnin Lapset nurmella ilmestyi oli Aarteiden kirja. 2: Kerro äiti (toimittanut Kirsi Kunnas). Sen ensimmäinen painos on vuodelta 1956.
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoria. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja lainaushistoriastasi tai tyhjentää lainaushistoriasi kerralla.
Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Muissa Espoon kirjastoissa ei ole laserleikkuria. Helsingin Oodi-kirjastossa tällainen on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_toinen_kerros_on_tekemisen_tila(176795)
Muutamia 1920- ja 1930-luvun aurojen kuvia löytyy hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000nf3t
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0038hc
https://www.finna.fi/Record/ilomantsi.M011-467796
Paras asiantuntemus lienee Suomen maatalousmuseo Sarkalla. He ovat mukana Kysy museolta -palvelussa, jonne kysymys kannattanee lähettää:
https://www.kysymuseolta.fi/sarka/
Tähän kysymykseen on osittain vastattu jo aiemmin: https://urly.fi/1GST (katso myös vastauksen kommentti). Tässä vastaus uudestaan täydennettynä tiedoilla suomenkielisestä versiosta:
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana...
Raija Orasen omat kotisivut löytyvät osoitteesta:
https://www.raijaoranen.fi/etusivu?locale=fi
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ajantasaista tietoa Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/2242
Myös Lukukeskuksen sivulla on tietoa Raija Orasesta:
https://kirjailijavierailut.lukukeskus.fi/kirjailijat/oranen-raija/
Kustantamoiden sivuilta löydät myös tietoa hänestä:
http://www.teos.fi/kirjailijat/raija-oranen.html
https://otava.fi/kirjailijat/raija-oranen/
Kirja nimeltä Energia yhteiskunnassa / Heikki Lehto, Tapani Luoma, julk. Kirjayhtymä, Helsinki, 1998, 5. uudistettu painos, 48 sivua, näyttäsi olevan aiheesta sopiva tietopaketti. Kirjassa on käsitelty mm. lyhyesti eri energiamuotoja sekä niiden etuja ja haittoja. Kirja löytyy useimmista kirjastoista kuten monihaku http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247 maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista osoittaa.
Suomen merimieslähetys -nimistä lehteä ei valitettavasti löydy tämän nimisenä tietokannoistamme. Mutta Fennica (Suomen kansallisbibliografia) ja Linda-tietokannoista löytyi haulla "suomen merimieslähetys" kuitenkin seuraavanlainen viite:
- Lukemista merimiehille: Suomen merimieslähetyksen kirjasia, nrot 1-16. Julkaisija Suomen merimieslähetys, 1982-[1905?]
Näitä julkaisuja voi kuitenkin lukea vain Helsingin yliopiston kirjastossa, lainaksi niitä ei anneta. Lisätietoja voi kysyä suoraan yliopiston kirjastosta, p. 09-191 22740.
Kannattaisi varmaan vielä ottaa yhteyttä Suomen lähetysseuran kirjastoon ja arkistoon http://www.mission.fi/museo/kirjasto/index.html ja kysyä lehteä myös sieltä, p. 09-1297 398.
Ei meiltäkään aivan tällä nimellä löytynyt, mutta voisikohan kyseessä olla kirja Kultaisten rantojen Kannas : kuvauksia Terijoen maisemista ja ihmisistä / toim. Ritva Heikkilä, 1986. - Se ei kyllä ole runokirja.
Fantasiakirjailija Margaret Weisistä löytyy jonkin verran tietoa seuraavalta nettisivulta:
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=6
Kirjassa 'Ulkomaisia fantasiakirjailijoita' kerrotaan hänestä enemmänkin. Kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Mielikirjapäivää (Aleksis Kiven päivänä 10.10) koskevia tietoja löydät tapahtumaa organisoivan Lukukeskuksen sivuilta, http://www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/mielikirjapaiva/ . Voit tehdä tiedusteluja aiheesta ja siihen liittyvästä materiaalista Lukukeskuksesta. Yhteystiedot ovat seuraavat: Lukukeskus – läscentrum, PL 8 (Linnunlauluntie 7), 00531 Helsinki, puh. 09-774 6110, lukukeskus@lukukeskus.fi.
Kuopion kaupunginkirjastoon on mahdollista kaukolainata aineistoa, jota ei ole kirjaston omissa kokoelmissa. Yliopiston kirjaston kokoelmat eivät vaikuta asiaan. Kyseisestä kirjasta voi siis jättää kaukopalvelupyynnön joko suoraan kirjastoon tai kirjaston kotisivuilta löytyvällä lomakkeella. Myös kaukopalveluhinnasto löytyy lomakesivulta. http://www.kuopio.fi/kirjasto/MAAKUNTA/kauko.htm
Kral Majales (Toukokuun kuningas) löytyy suomennoksena kokoelmasta Ginsberg, Allen : Huuto ja muita runoja 1947-1971 (s. 88-89). Suomentajat : Anselm Hollo, Markku Into, Markus Jääskeläinen, Seppo Lahtinen & Pentti Saarikoski. Sammakko 2000. Teoksen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Sonja on venäläinen hellittelymuoto Sofiasta, joka on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa viisautta tai rakkautta viisauteen.
Näin ilmoittaa Pentti Lempiänen kirjassaan " Suuri etunimikirja".
Voit tilata aineistoa toisesta HelMet kirjastosta toiseen määrittelemällä noutokirjasto.
Katso lisää
https://www.helmet.fi/search*fin?/tlohik{232}a{232}arme/tlohikz~bz~brme/1%2C88%2C112%2CB/request&FF=tlohikz~bz~brme+ja+pienet+jz~brvipeikot&1%2C1%2C
Kirja on niin uusi, ettei se vielä ole tullut kirjastoihin vaikka luettelointitiedot Helmetissä jo ovatkin. Teoksesta voi tehdä varauksen heti kun jossakin kirjastossa on lainattava nide.
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos...
Kyseessä on Johan Fredrik Buchtin väitöskirja ”Om Hollola socken uti Tavastland”. Alkuperäinen työ vuodelta 1792 on digitoitu ja se löytyy Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistosta ks. http://www.doria.fi/handle/10024/51201 . Se on julkaistu suomeksi v. 1971 Antero Heikkisen suomentamana nimellä ”Akateeminen väitöskirja Hollolan pitäjästä Hämeessä”. Suomenkielisestä versiosta löytyy lainattava kappale Lahden pääkirjaston varastosta.
