Juonen käännekohdalla tarkoitetaan yleensä kohtaa kirjassa, jossa asiat kääntyvät päähenkilön kannalta selkeästi joka huonompaan tai parempaan suuntaan. Kannattaa lukea kirja tarkkaan ja etsiä tällainen kohta. Kirjaa lukematta sitä on vaikea sanoa.
Jännityskirjallisuuden ja salapoliisikirjallisuuden (dekkarit) raja ei ole selkeä. Jännityskirjallisuuden genrerajat ovat vaikeasti määriteltäviä ja usein ne lomittuvat toistensa kanssa. Tutkija Jan Brobergin (1984) mukaan jännityskirjallisuus voidaan jakaa kuuteen ryhmään:
1. arvoitusdekkari eli palapelidekkari
2. kovaksikeitetty dekkari
3. käänteinen dekkari (inverted story)
psykologinen trilleri
The Crime Novel
4. poliisiromaani
5. historiallinen dekkari
6. vakoojatrilleri
Jännityskirjallisuus tarkoittaa laajempaa kokonaisuutta mihin kuuluvat kaikki kuusi edellämainittua genreä. Arvoitusdekkarin tyylipiirteet ovat: juoni, miljöö, ajankuva, yhteiskuntakuva ja henkilökuvaus. Vakoojatrillerissä korostuvat seuraavat tyylipiirteet tässä...
Oheisessa artikkelissa tarkastellaan sukupuolijakaumaa maailmassa (englanniksi)
https://ourworldindata.org/gender-ratio
Siinä kerrotaan mm. että poikia syntyy enemmän kuin tyttöjä, mutta naiset elävät pidempään kuin miehet ja muita syitä jakaumaan.
Artikkelissa on hyvä kartta, jossa näkyy naisten osuus kunkin valtion väestöstä vuonna 2020.
Maailmanpankin tilasto naisten osuudesta väestössä maittain (englanniksi)
https://data.worldbank.org/indicator/SP.POP.TOTL.FE.ZS
Maalistan lopussa on vertailu maiden eri maakokonaisuuksien mukaan kuten esim. tulotason ja maan kehittyneisyyden mukaan.
Musiikkiterapiasta vanhustyössä on tehty muutamia tutkimuksia:
- Muistojen bulevardi - musiikkiterapia voimavarana geriatristen pitkäaikaissairaiden hoidossa : tutkielma suljetun geriatrisen musiikkiterapiaryhmän toiminnasta Koskelan sairaalassa / Merja Karesoja
- Mummomuskaria Ukkokodissa : musiikkikerhon toiminta Kuopion Ukkokodissa syksyllä 1997 / Anni Pätsi
- Musiikkiterapiaryhmä Wilhelmiinan dementiayksikössä 1997 / Sari Laitinen
Tietoa muistelun merkityksestä vanhustyössä on ainakin tässä kirjassa:
- Muistelun yhteys vanhusten minäkuvaan ja elämäntyytyväisyyteen / Satu Pehu-Voima
Kirjat ovat tieteellisissä kirjastoissa eri puolilla Suomea. Tiedot ja sijainnit löytyvät Linda-tietokannan kautta (https://finna.fi Lindaan pääset joko...
Netistä sivulta www.marinshopen.se (->Motorguiden) pitäisi löytyä perämoottoreiden vuosimallitiedot. En kuitenkaan löytänyt tuota sinun perämoottorin koodia sieltä. Kannattaakin nyt ottaa yhteyttä suoraan Marinekauppaan, puh. 010 548 5605. Myös muilla perämoottoreiden huoltoon erikoistuneilla liikkeillä pitäisi olla käytössään tietokantoja, joista asia selviää. Netistä etsimällä Kotkasta löytyy mm. Extra Marine Oy, joka huoltaa Hondan perämoottoreita (puh. (05) 225 0079, pvk[ät]extramarine.fi).
Suomen etymologinen sanakirjassa ei esiinny sanaa 'iiksi', myöskään kirjassa Suomalainen paikannimikirja, 2007, ei sanaa ole. Kirjassa R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirja 2, 1975, on sana 'iiksi' selitetty paikannimeksi, joka on niittyaukea 'Iiksjoin' varrella 10 km Joensuusta kaakkoon. Siellä on kiihtelysvaaralaisten niittyjä. Iiks heinätettiin aina ensin ja monet kylät olivat siellä heinällä.
Tällaista tietoa löytyi sanomalehti Karjalaisen artikkelin kautta (Inhimillisempi Iiksenjoki / Ritva Väisänen. Karjalainen 11.8.2001, s. 1, 11).
Mutta mitä sana on alunperin tarkoittanut?
Artikkelissa: Varisten ja siirtolaisten asuttama maalaiskaupunginosa / Terhi Karttunen. Karjalainen 18.4.1998, s. 11, on tieto, että Iiksenjoki...
Runo löytyy netitse monilta sivuilta, mm. alla olevalta:
http://varssyja.wordpress.com/juhannus-tervehdyksia/
Varsinaisissa muumikirjoissa runoa ei ole. Tove Jansson -seurasta arveltiin, että se saattaisi olla Tove Janssonin varhaisempaa tuotantoa johonkin Muumien oheistarkoitukseen. Se voisi olla myös sanoitus lauluun.
Mutta valitettavasti alkuperäistä runoa ei löydetty.
Valitettavasti Helmet kirjastojen koneilla CD-levyjen polttaminen ei enää onnistu. (digitointilaitteila Pajoissa kyllä, mutta tällä hetkellä pajojen toiminta on pysähdyksissä Korona-rajoitusten takia.) Koneet on päivitetty sekä Windows 10 ohjelmisto että vaihdettu uudempiin malleihin, joissa ei ole polttavaa CD-asemaa.
Omalla kotikoneella CD-, DVD- ja BlueRay levyjen kopiointi onnistuu yhä. Sitä varten täytyy vain hankkia polttava CD-asema. Lisälaitteita löytyy kaikista kaupoista runsas tarjota. Asemien hinnat vaihtelevat parista kympistä pariin sataan euroon. Esim. https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/394c/Optiset, https://www.gigantti.fi/catalog/tietokoneet/tietokonekomponentit/fi-tietokonekomponentit-optiset-asemat/optiset...
Ó:n alkuperäinen merkitys iirin kielessä on 'pojanpoika'. Iirissä sana liitetään todellisen tai kuvitellun esi-isän (ei siis välttämättä isoisän) nimen genetiiviin.
Esim. Ó Briain on Brianin pojanpoika/Brianin jälkeläinen (Briain on Brian-nimen genetiivi).
Useat iirinkieliset sukunimet esiintyvät käytännössä englantilaistetussa muodossa, esim.
Ó Briain: (O’)Brien, (O’) Brian
Ó Cinnéide: (O’)Kennedy
Ó Riagáin: Reagan
Tapa tietysti muistuttaa suomessakin tuttua patronyymirakennetta
http://de.wikipedia.org/wiki/Irische_Familie
Behind the Name -etymologiasivuston osoitteesta http://www.behindthename.com/name/etna löytyvän maininnan mukaan Etna-nimi olisi nimen Eithne englantilaistettu muoto. Eithne puolestaan tarkoittaisi gaelin kielellä ’pähkinän, jyvän tms. sydäntä tai ydintä’ (eng. ’kernel’) ja olisi esiintynyt 400-luvulla irlantilaisen pyhimyksen nimenä.
En voi kuitenkaan olla ajattelematta, etteikö Etna-tulivuorella tai sille nimensä antaneen kreikkalaisen ja roomalaisen mytologian nymfi Aetnan kanssa. Online Etymology Dictionary kertoo osoitteesta http://www.etymonline.com/index.php?term=Etna löytyvässä artikkelissaan, että nimi olisi peräisin Sisilian seudulla puhutun kielen sanasta, joka on rekonstruoitu muotoon ”aithna” ja merkitsee ’tulista, palavaa’ (...
Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana.
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi...
Ulla on lyhentymä Ulrikasta. Muitakin selityksiä on : nimelle pidetään lähtökohtana myös Ursula –nimeä, ortodoksien keskuudessa Uljana –nimeä. Ulrika puolestaan on sisarnimi miehen nimelle Ulrik, joka tulee saksalaisesta nimestä Udalrich ja perustuu sanoihin ’uodal’ (omaisuus, perintötila) ja ’rich’ (rikas, mahtava) eli merkitys on perintörikas, perintötilallinen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1 saa tietoja nimien esiintyvyydestä eri aikoina. Ulla nimeä on annettu nimeksi eniten 1940-59. Yhteensä Ulla-nimisiä on 26072.
Lisää etunimistä kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (2004) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007...
Suomen kielen perussanakirjan mukaan hovineiti, hovinainen on hovissa palveleva aatelisnainen. Kamarineiti, -neito, -neitsyt on varsinkin ylhäisönaisen seuraneiti.
Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990.
Sivusta-adjutantti lienee sama kuin sivusadjutantti, hallitsijan henkilökohtaisesta adjutantista aikoinaan käytetty nimitys.
http://runeberg.org/pieni/4/0117.html
http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/ammatit%20a-k.html
Saskia van Uylenburgh (2.8.1612-14.6.1642) oli taidemaalari Rembrandt van Rijn:n ensimmäinen puoliso. Pariskunta meni naimisiin 1634. Lisätietoja löytyy muun muassa osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Rembrandt .
Kirjastoista löytyy aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
McGee, Peter, Taiteen mestarit. Osa 26 : Rembrandt
Helsinki : Taiteen mestarit [2005]
Taiteen hakuteoksista löytyy myös suomenkielisiä kuvauksia Rembrandtista ja hänen taiteestaan sekä elämästään (Esim. Suuret taiteilijat, Historian suurmiehiä).
Englanninkielinen tuore teos
Schwartz, Gary, Rembrandt's universe : his art, his life, his world / Gary Schwartz
London : Thames & Hudson, 2006
Saskiasta löytyy mainintoja edellisistä, samoin kuvia tauluista, joissa Saskia...
HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ) löytyy muutamia suomenkielisiä levytyksiä Violeta Parran laulusta Gracias a la vida. Haku onnistuu helpoimmin napsauttamalla etusivun linkkiä "Tarkenna hakua", kirjoittamalla hakukenttään "Elämälle kiitos" ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi CD-levy.
Liisa Tavin esityksen lisäksi CD:llä löytyy Arja Saijonmaan levyttämä versio. Siinähän on eri teksti kuin Tavin levytyksessä. Saijonmaan esityksen nimi on "Miten voin kyllin kiittää", mutta koska laulu ehkä yleisemmin tunnetaan nimellä "Elämälle kiitos", se löytyy myös tällä nimellä.
Lisäksi löytyy kokoelma-CD, jonka nimi on "Elämälle kiitos" ja jolla esiintyy useita artisteja. Tässä Parran laulun esittäjäksi on merkitty Machu...
Kyseessä lienee Jaakko Hirvosen kaksiosainen teos Viitasaaren Monthan-Storckovius-Moisio -sukukirja vuodelta 1992. Sitä tai mitään sentapaisia ei mainita bibliografioissa (Fennica CD-ROM, jossa kotimainen kirjallisuus vuodesta 1900 lähelle nykyhetkeä; Suomen historiallinen bibliografia, kattaa vuodet 1544-1996). Sitä ei ole Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa eikä mainitemassanne Suolahden kaupunginkirjastossa.
Suolahden vihjeen perusteella teos löytyi Jyväskylän kaupunginkirjastosta, jossa sitä on yhdet kappaleet maakuntakokoelmassa (ei lainata). Teos on ns. harmaata kirjallisuutta, jonka tavoittaminen kirjastolaitoksen kautta on hiukan hankalaa. Ehkä parhaiten sen saisi ostamalla tekijältä; kustannuspaikaksi Jyväskylä mainitsee...
Elokuvateatterien lopettamisaalto tuli vasta 1980-luvulla.
Kantakaupungissa 1977-1980 lopetti vain Pikku Capitol,
Kulttuuritalo, lopetus 1980.
Tämä on alustava tieto ja peräisin kirjasta
Asuuko neiti Töölössä? : elämää elokuvien Helsingissä / Outi Heiskanen, Minna Santakari
Helsinki : Teos, 2004. - 189 s. : kuv.
ISBN 951-851-015-6
Tässä lisätietoa:
Lopettaneet 1977-1980
PIKKU-CAPITOL (Sturenkatu 4, Kulttuuritalo) 3.9.1976 - 1980
(ALPPI 1957-1976, PIKKU-CAPITOL 1976-1980)
-suljettu kokonaan 1980
LUX (Leppävaara) 15.4.1954 - 1978/1980
-mahdollisesti uusi yrittäjä toiminut vähän aikaa, tästä syystä kaksi eri sulkemisajankohtaa
Vaihtaneet nimeä 1977-1980
ARENA; 1 JA 2 (Hämeentie 2) 17.9.1979 - 6.5.1993
(ARENA 1929-1934, ROXY 1934-1939,...
Otavan suuressa keittokirjassa on 1 kg hirvipaistille seuraavat marinadiohjeet:
Perinteinen: 3-4 dl olutta, 2 dl viinietikkaa, 0,5 l vettä, 1 viipaloitu punasipuli, 5-6 valkopippuria ja 5-6 neilikkaa.
Sitrusmarinadi: 1 pullo punaviiniä, 1 dl konjakkia, 1 dl öljyä, 1 paloiteltu sitruuna, 1-2 paloiteltua appelsiinia, 5-7 katajanmarjaa hieman murskattuna, 1 suuri viipaloitu sipuli.
Anna lihan marinoitua jääkaapissa 2 päivää. Ruskista paisti kovalla lämmöllä voissa joka puolelta 3-4 min. sivua kohti. Lisää pataan siivilöity marinadi ja lihaliemi (0,5 l). Hauduta miedolla lämmöllä paistia n 2 tuntia. Ota liha padasta. Siivilöi paistosliemi ja kiehauta. Yhdistä 2-3 rkl voita ja 1 rkl vehnäjauhoja ja suurusta liemi seoksella. Lisää kermaa ja ja...
Varsinaisia naruverkon kudontaohjeita en löytänyt, mutta kalaverkon ohjeista saattaisi olla hyötyä soveltaen. Seuraavia kirjoja saa pääkaupunkiseudun kirjastoista (saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta, http://www.helmet.fi/ ):
Pekka Heikkilä: Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus. Pyydysjata 2000
Kalamiehen tietokirja, osa 3. WSOY 1990. S. 378: Verkonkutojan solmuja
Jaakko Tammelin: Verkon paikkaus. Suomen kalastusyhdistys, 1977.
Peräkärryn kuormanpeitteenä käytettävän verkon on luonnollisesti oltava vahvempi kuin kalaverkon. Vahvuuksia on mainittu erään kuormapeitteitä myyvän yrityksen Internet-sivulla:
http://personal.inet.fi/yritys/silverplast/tuotteet.html
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löytyy runsaasti tietoa etunimistä. Ohessa linkki:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Tapio ja tee haku.
Tapiosta on seuraavanlainen tieto:
Nimi esiintyy jo suomalaisessa mytologiassa. Tapio on toisaalta metsän kertosana; toisaalta metsän kuningas, päähaltija tai emäntä. Muinaisten hämäläisten jumala, joka antoi metsästäjille heidän saaliinsa. Nimi otettiin uudelleen käyttöön kansallisromantiikan kaudella.
Leo-nimi tulee latinasta ja merkitsee leijonaa. Leijona on myös Raamatusta saatu Kristuksen symboli ja apostoli Markuksen tunus.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja.
