Ainoa Tiffany-lasitöitä muiden lasitöiden ohella käsittelevä video, jonka onnistuimme internetin kautta löytämään, on nimeltään Stained glass for beginners (ilm. 1989).
Valitettavasti Kirjastot.fi-sivujen monihaku,Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja taidekorkeakoulujen yhteistietokanta Arsca eivät antaneet yhtään viitettä tuolla nimekkeellä.
Esimerkiksi seuraavan www-osoitteen kautta pääsee tutustumaan monenlaisiin lasitöitä koskeviin sivuihin sekä sähköiseen kirjakauppaan, jonka kautta materiaalia voi ostaa
http://downeaststainedglass.com/freestainedglasspatterns.html
Duffyn Rockferry-nimistä cd-levyä on jo tilattu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta se ei ole vielä tullut. Ilmeisesti se ilmestyykin vasta 9.4. On vaikea sanoa tarkkaa ajankohtaa, milloin cd-levy tulee kirjastoon, mutta tilannetta kannatta tarkkailla HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Kaivattu satu saattaisi olla unkarilainen Kaunis Sarkan Roja. Se löytyy ainakin vuonna 1976 julkaistusta Rudolf Koivun satukirjasta (Otava), joka hyvinkin voisi olla kysymyksessä kuvattu kirja.
Alunperin italialaisen Alfabeta-lehden numerossa 49/1983 ilmestynyt Postille a Il nome della rosa löytyy Aira Buffan suomentamana nimellä Jälkisanat ruusun nimeen Econ esseevalikoimasta Matka arkipäivän epätodellisuuteen (WSOY, 1985).
P. C. Castin Yön talo -sarjan kirjoja tilataan kirjastoon sitä mukaa, kun niiden suomennokset ilmestyvät. Tähän mennessä sarjassa julkaistusta kymmenestä teoksesta on suomennettu kuusi. Uusin osa Lumottu ilmestyy kustantajan mukaan elokuussa ja on jo varattavissa verkkokirjastossa.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi
http://www.houseofnightseries.com/
Suurin määrä sanomalehtiä on arkistoituina Pasilan kirjastossa joko mikrofilmeinä tai paperiversioina. Mikrofilmattujen lehtien luettelo löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
ja alkuperäisinä varastoitujen lehtien luettelo täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/fb9de776-209b-43f5-b87c-5c5914a21acd/Varasto…
Kaikkien HelMet-kirjastoihin tulevien lehtien tiedot ja säilytysajat eri kirjastoissa voit tarkastaa perinteisen HelMet-aineistohaun kohdasta "Lehdet" ( http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin/X ) näppäilemällä hakukenttään kaksi asteriskia (**) ja napsauttamalla painiketta "Hae". Jos haluat rajoittaa haun vain sanomalehtiin, käytä hakusanaa "sanomalehdet". Haun etusivulta voi halutessasi myös...
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä:
Ammattia oppimassa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2001)
Poikela, Esa: Kontekstuaalinen oppiminen: oppimisen organisointi ja vaikuttava koulutus (väitöskirja, Tampereen yliopisto, 1999)
Grönfors, Terttu: Työssä oppiminen: avain tuottavuuteen (Kauppakamari, 2010)
Kohti uutta työelämää? Tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen (Tampere University Press, 2008)
Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen (WSOY, 2008)
Mykrä, Tarja: Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä: opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla (Educa-instituutti, 2007)
Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa (Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, 2011)
Kivinen, Osmo: Koulussa ja työssä oppimisen ehdot...
Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.
Evakko –sana (kirjallisuudessa v. 1940)on toisen maailmansodan aikana syntynyt typistymäjohdos verbistä evakuoida eli siirtää uhanalaisen alueen väestö turvaan. Aikaisemmin on puhuttu(sota)siirtolaisista tai siirtoväestä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992)
Tiedonhaun opastusta löytyy Kirjastot.fi-sivuilta, kohdasta Tiedonhaku, Tiedonhaun opastus, suora linkki on http://www.kirjastot.fi/fi/tiedonhaun-opastus .
Kokonaisuudesta löytyy myös kirjastojen kokoamia tiedonhaun opastuksia, jossa on myös Tampereen kaupunginkirjaston materiaalia. Ehkä joku näistä on se, jota etsit
http://www.kirjastot.fi/fi/tiedonhaun-opastus/kirjastojen-tarjoamaa-tie… ?
Meidänkin tietomme ovat ikävä kyllä vähäiset. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijamatrikkelista (http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html) ei valitettavasti löydy tietoa Seija Lillisestä. Myöskään ITE-taiteilijoiden hakemisto (http://itenet.fi/ite-taiteilijoita/) ei tunne häntä.
Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa taidemaalarin.
Googlesta löysin hakusanoilla Tosno and map* internet-sivun http://www.multimap.com/index/RS71.htm.
Sieltä luettelosta löytyi myös Tosnon kartta, jota voi tarkentaa tarpeen mukaan.
Satu on nimeltään "Viikko jossa oli pelkkiä sunnuntaipäiviä". Se sisältyy pohjoismaisena yhteistyönä vuosina 1963-1965 ilmestyneen Satumaailma-antologian 8. osaan "Sateenkaaren portti" (Otava, 1965, s. 98-101, sivulla 201 ovat sadun taustatiedot). Tämän irlantilaisen sadun alkuperäinen nimi on "A week of Sundays" ja se on ilmestynyt kirjassa "Favorite stories" vuonna 1942. Sen on suomentanut Kyllikki Hämäläinen. Kuvittaja on Staffan Torell.
Sama satu löytyy myös kirjasta "Lapsuuden satuaarre" (Otava, 1987, s. 134-139), joka on valikoima tästä 8-osaisesta Satumaailma-antologiasta. Suomennos on sama, mutta kuvittaja on Anna Bengtsson (tekijätiedot löytyvät kirjan lopusta numeroimattomilta sivuilta Sisällys-otsikon alta).
Erittäin hyvä...
Kansalaisuus on hallinnollinen määritelmä, kun taas "englantilainen", "suomalainen", "nigerialainen", "hondurasilainen" jne ovat kulttuurihistoriallisia nimityksiä jollain alueella elävistä tai eläneistä kansoista. Usein mutta ei suinkaan aina kansallisuutta määrittää asuinalueen lisäksi yhteinen kieli tai yhteiset kielet.
Kansalaisuus ei ole täsmällinen, tieteellisesti rajattavissa oleva käsite, vaan enemmän kulttuurinen sopimus, josta voi vallita suuriakin erimielisyyksiä. Esimerkiksi Suomessa kiistellään edelleen siitä, kuka voi tai saa olla "saamelainen". Myös siitä, kuka voi tai saa olla "suomalainen", vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä.
Yleensä kansallisuuteen synnytään, mutta yhtä hyvin ihmisellä voi olla useampi kuin yksi...
Voit ilmoittaa kadonneesta kortista mihin tahansa Helmet-kirjastoon esimerkiksi puhelimitse. Korttia ei tarvitse lopettaa, jos kirjastokortilla on käyttöä jatkossakin. Kuoletettua korttia ei voi ottaa uudelleen käyttöön, vaan sen tilalle tehdään uusi kortti. Lapsen kortti maksaa kaksi euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Etelä-Suomen Sanomissa on artikkeli aiheesta (2.10.2007), jossa haastateltu sommelier Tuula Nieminen toteaa näin: "Mitä karvaampi oliiviöljy, sen parempi." ja että "kolmen yskäisyn oliiviöljy on parasta laadultaan eli se on niin karvas öljy, että sen jälkeen pitää yskäistä kolmesti. Yhden ja kahden yskäisyn öljyt ovat miedompia."
Suomalaiset suosivat usein kevyempiä ja hedelmäisempiä makuja, vaikka jälkipolte maistamisen jälkeen on hyvä asia.
Oliiviöljyn maku vaihtelee oliiviöljylajikkeen mukaan. Makuun vaikuttaa myös maaperä, auringonvalon määrä ja lämpötilan vaihtelut. Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.ess.fi/teemat/ruoka/2007/10/02/oliivioljyn-pitaa-yskittaa
Maun ehdoilla -blogissa on...
Veikko Tiiton toimittamassa Daa-da daa-da Kirka ja Sammy Babitzin - Diskografiassa 1966-2007 (s. 32) singlen "Kaikkea on/Pelin henki" Scandia KS 874 taustalaulajiksi on mainittu Monica Aspelund, Iris Keinänen ja Eeva-Leena Pokela.
http://www.veikkotiitto.fi/tiedostot/Kirka_Diskografia.pdf
http://www.veikkotiitto.fi/
Hohtomaamehiläisellä on vähän saman tapainen mustavalkoinen väritys. Verrokkikuvia löytyy googlen kuvahaulla.
Kuvaamasi otus näyttäisi kyllä kimalaisen tapaan mehiläistä pulleammalta. Ympäristö.fi-sivustolla on hyvä opas kimalaisten tunnistamisen avuksi. Sen mukaan kimalaisilla esiintyy lajinsisäistä värivaihtelua, mikä saattaa hankaloittaa tunnistamista https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Kimalaisten_m%C3…
Asiantuntijat voisivat määritellä lajin osaavammin. Luontoportti-sivustolla on lajintunnistuspalvelua, mutta se lienee juuri nyt tauolla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/
Suomen ötökät -facebook lupaa myös auttaa tunnistamisessa https://www.facebook.com/groups/suomenotokat/
Ja lisäksi löytyy myös Laji.fi -foorumi...
Kohtelias kehotus "Tehkää hyvin!" pohjautuu ruotsinkieliseen ilmaukseen "Var så god!" siinä missä sen nykyään tutumpi käännöskin "Olkaa hyvä!". Sille, miksi oleminen on tässä muuttunut tekemiseksi, en tutkimistani lähteistä kuitenkaan onnistunut löytämään selitystä. Nykysuomen sanakirjan mukaan "tehdä" esiintyy tässä yksinkertaisesti merkitykseltään kalvenneena. Kaupan kassalla voidaan kysyä "Paljonko se tekee?" sen sijaan, että sanottaisiin "Paljonko se on?" (Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja). Voisi kuitenkin kaiketi ajatella, että kun on esimerkiksi tarjottu jotain tai kehotettu istumaan, on odotettu sen johtavan jonkinlaiseen tekemiseen tai toimintaan. "Tehkää hyvin!" on siis ikään kuin kehotus toimia niin...
