Turun kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.turku.fi/kirja/ pääsee aineistorekisterin kautta myös uusimaan lainoja. Valitse "lainat" ja anna sitten asiakastunnuksesi (= kirjastokortin numero) ja salasanasi ja kirjaudu sisään. Sen jälkeen saat esille lainasi, ja voit uusia ne valitsemalla kohdan "uusinta" ja painamalla sivun alalaidassa olevaa näppäintä "uusi valitut lainat". Mikäli tämäkään ei onnistu, voit ottaa meihin puhelimitse yhteyttä maksulliseen puhelinuusintaan, jonka numero on 0600-02623 , tarkemmat tiedot löytyvät sivulta http://borzoi.kirja.turku.fi:80/Intro?formid=form1
Hipeistä löytyy tietoa ainakin Marja Ala-Ketolan kirjasta "Hippejä, jippejä, beatnikkejä" (1985). Tutkija Jaana Lähteenmaa on kirjoittanut hoppareista teoksen "Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja (1991). Muita teoksia nuorisokulttuureista ja -muodista: Tolonen, Tarja: Nuorten kulttuurit koulussa (2001); Lähteenmaa, Jaana: Myöhäismoderni nuorisokulttuuri (2000); Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen (2001); Polhemus, Ted: Street style: from sidewalk to catwalk (1994) ja Style surfing: what to wear in the 3rd millennium (1996); Stadin nuoret (2000, Stefan Bremerin kokoama valokuvateos helsinkiläisistä nuorista 1950-1990 -luvuilla). Lisää materiaalia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta...
Vastaukset kysymyksiisi löytyvät Kunnallisesta yleisestä virka-ja työehtosopimuksesta(KVTES), joka on luettavissa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.kuntatyonantajat.fi/ (siirry kohtaan Sopimukset ja siitä edelleen kohtaan Yleinen)
Tiedot kokemuslisistä löytyvät Henkilökohtaisista palkanlisistä, pykälistä 8§-10§.
Oma työsi koskee avointa päiväkotia perheiden verkostoitumisen tukena. Asiasanoilla verkostoituminen ja vanhemmat löytyy Linda-tietokannasta koulumaailmaan liittyvä opinnäytetutkimus :
Kuvaja, Elina : Mannerheimin lastensuojeluliiton kimppaperheprojekti : tapaustutkimus projektin tarpeellisuudesta ja onnistumisesta opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta, 2002
Tämä on verkkoaineistona osoitteessa http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/h/elkuva.pdf .
Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa on meneillään Rauman seudun erityisvarhaiskasvatuksen resurssiaseman Pikku Kukon tutkimusyhteistyö, jonka aihepiirinä on perheiden vuorovaikutusverkostot ja esiopetuksen oppimisympäristöt. Yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.edu.utu.fi/...
Teos löytyy Lindan mukaan Suomesta ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta. Mikäli haluat lainata kirjan Helsingin kaupunginkirjaston kautta, sinun kannatta tehdä siitä kaukopalvelupyyntö lähikirjastossasi.
Vastaavanlaiset haut kannattaa tehdä ainakin Lindaan (tietellisten kirjastojen yhteistietokantaan) ja Mandaan (yleisten kirjastojen yhteistietokantaan). Molemmat ovat käytettävissä yleisten kirjastojen asiakaspäätteillä, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm . Lisäksi haku kannattaa ehkä varmuuden vuoksi tehdä suurimpien kirjastojen tietokantoihin, tieteellisistä Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helkaan, http://finna.fi ja yleisistä kirjastoista pääkaupunkiseudun Helmet-...
Kotriseutuarkiston ylläpito ja järjestäminen ei kuulu kirjaston tehtäviin.
Kotiseutuarkisto on yksityisluontoinen arkisto.
Arkistolaissa on säädety valtionarkistosta ja maakunta-arkistosta.
Katso
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19821012?search%5Btype%5D=pi…
Yksityisluontoinen arkisto voi saada valtion avustusta, josta lisää
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740998?search%5Btype%5D=pi…
Yleistietoa arkistoista löytyy esim
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotut…
Kokkolan kotiseutumuseo on kirjannut kotiseutuarkiston tehtävät näin:
Kotiseutuarkiston tehtävät
Kotiseutuarkiston päätehtävänä on ottaa vastaan, järjestää, säilyttää ja asettaa saataville yksityisluonteista paikallista...
Tämän palvelun vastausten arkistossa on paljon tietoa aiheesta, katso http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
ja kirjoita hakukenttään marilyn kaye. Kirjastoista saa esim. Mervi Kosken kirjan Ulkomaisia nuortenkertojia 1, siinä on myös tietoa tästä kirjailijasta. Niklas Bengtssonin kirja klooneja ja muukalaisia on Replica-kirjoista.
Kylvölannoituksesta ja siihen käytettävistä lannoittimista löytyy tietoa esim. Virtuaaliammattikorkeakoulun sivuilta, linkki http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/toim…
Jyrsimisestä ja jyrsimistä saat tietoa myös saman tahon sivustolta, linkki http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/toim…
Syyskauden nettiopastuksista ei ole vielä tietoa. Kannattaa palata asiaan elokuussa.
Kannattaa myös seurata kirjaston kotisuvuja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Minäkin muistan lapsuudestani Virkkalan kirjaston vaaleanpunaiset kuulokkeet...
Ihan tällaista kiinteää kuuntelupaikkaa kirjastossa ei enää ole. Aikuisten osastolla on levyjen kuuntelua varten yksi paikka. Kirjasto lainaa kyllä soittimia kuulokkeineen ja äänikirjoja, joten mikäpä estää lainaamasta niitä lapselle siksi aikaa, kun isä ja äiti etsivät lukemista. Pääkirjastossa on lastenkin osastolla mukavia kuuntelupaikkoja.
Lainattavia soittimia voi kysyä ensimmäisen kerroksen vastaanotosta ja kuulokkeet ja soittimen voi palauttaa sinne lähtiessään kotiin.
Helmet-heijastimia on jaossa silloin tällöin erilaisissa tilaisuuksissa. Valitettavasti niitä ei saa kirjastoista. Tällä hetkellä heijastimia jaetaan Helsingin kirjamessuilla Helmet-kirjastojen osastolla.
http://www.finnexpo.fi/kirja/
Kirjaston maksuja voi maksaa myös osamaksulla, jos kaikkea ei pysty heti maksamaan. Suosittelen, että menet lähikirjastoosi neuvottelemaan. Varmasti sinun tilanteeseesi löytyy ratkaisu helposti ja nopeasti.
Viimeisimmät kirjavinkkauksen sm-kilpailut käytiin 13.11.2010 KIRJASET -lasten ja nuorten kirjatapahtumassa Sastamalassa, teemana oli kierrätys.
Kilpailun säännöt kuuluivat:
Vinkkaa valitsemaasi lasten- tai/ja nuorten kirjallista teosta. Tyyli vapaa ja variointi suotavaa. Vuoden teeman, KIERRÄTYKSEN, huomioonotto toivottavaa.
Vinkkauksen tarkoitus on saada yleisön jäsenet kiinnostumaan vinkatusta teoksesta niin, että heille iskee lähitulevaisuudessa vastustamaton halu tarttua teokseen.
Vinkataan yhtä kirjaa, vinkkauksen maksimikesto 5 min. Taustanauhojen käyttö on kielletty, mutta soittimet, rekvisiitta ja kaikki uusi ja ennennäkemätön sekä omaperäinen on ehdottoman piristävää ja tervetullutta.
Kirjavinkkariyhdistys
http://www.kirjaset.fi...
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
Helmet kirjastoissa Suomen mestari 1 löytyy kolmena eri versiona: kirjana, cd-levynä ja näiden yhdistelmänä (kirja + 2 cd-levyä). Tällä hetkellä vain cd-levyä löytyy hyllystä. Varauksen voit tehdä www.helmet.fi, soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Kyselin neuvoa kollegoilta täällä talossa ja sain tällaisen vastauksen. Toivottavasti auttaa sinua eteenpäin.
Wordissä voi tehdä tekstilaatikoita ja tekstin muotoilu onnistuu ihan samalla tavalla kuin muunkin tekstin osalta. Tekstilaatikko tosin asettaa rajoituksia muotoiluille. Laatikossa on näkymättömät reunukset, joten yleensä laatikko kannattaa tehdä ylisuureksi ja ei käyttää itse tekstilaatikossa reunuksia - parempi lopputulos tulee kun tekee erikseen reunukset jos tarvitsee. Rivitysongelma saattaa liittyä marginaaleihin. Word 2003 versiossa jos kaavion/kuvan tuo Powerpointista, tekstin muotoilut nollautuvat tuonnissa, mutta muotoilut voi tehdä uudelleen. Riippuen miten hyvä laatuinen kuvan tulee olla voisit kokeilla luoda kuvan...
Erinomainen tiivistelmä Yhteiskunnallisen korkeakoulun päätymisestä Tampereelle löytyy Mervi Kaarnisen, Minna Harjulan ja Kauko Sipposen kirjasta Murros ja mielikuva : Tampereen yliopisto 1960-2000 (Tampereen Yliopisto : Vastapaino, 2000). Yksityiskohtainen kuvaus korkeakoulun muutosta Tampereelle sisältyy Viljo Rasilan tutkimukseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925-66 (WSOY, 1973).
Jo kansalaiskorkeakoulua suunniteltaessa ajateltiin sen sijoittamista tai myöhemmin tapahtuvaa siirtämistä Helsingin ulkopuolelle. YKK:n liittäminen Turun yliopistoon oli ensimmäisen kerran esillä jo 1930-luvulla.
Varsinainen kamppailu Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoituspaikasta käynnistyi 1940- ja 50-lukujen vaihteessa. Ahtaissa tiloissa ja...
