Ylen tietopalvelusta kerrottiin, että syntymäsi hetkellä on tosiaan radiossa lähetetty aamuhartaus. Ylen arkistossa ei kuitenkaan valitettavasti ole tallella tätä ohjelmaa, eikä tietoa sen sisällöstä.
1960-luvun ohjelmista vain harva on arkistoitu. Nauhamateriaali oli kallista, ja nauhoja käytettiin uudelleen uusiin ohjelmiin.
Suomen Sukututkimusseuran Hiski-tietokannasta löytyvät Sotkamon kohdalta enimmilläänkin tiedot vain vuoteen 1901. Arkistolaitoksen sivuilla kerrotaan, että Kansallisarkistossa ovat tutkijoiden saatavilla lähes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6m73qd?fi+0508+kaikki
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
1900-luvulla syntyneistä kannattaa ottaa yhteyttä Sotkamon seurakuntaan:
http://www.sotkamonseurakunta.fi/yhteystiedot
VHS-DVD-digitointilaite on Helsingin kirjastoista Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10), Herttoniemen kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Pasilan kirjastossa.
Voit varata ajan laitteen käyttöön suoraan kirjastosta. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivuston yläreunassa olevasta valikosta Kirjastot.
Pasilan kirjaston laite on varattavissa Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/resources/aur3dq6tsxdq
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi Perun pääkaupungista, Limasta, löytyy tietoa vain vähän. Seuraavista teoksista löytyy tietoa jonkin verran: " Maailma tänään: 5: Etelä-Amerikka" (1997), "Maailman ympäri: 2: Etelä-Amerikka.." (1987) ja "Mailmantieto 7" (1982).
Englannin kielellä tietoa löytyy paremmin, esim. "Peru" (Insight guide, 1999) ja Ben Box: "South American Handbook: 2001" (Footprint handbook, 2000). Internetistä löytyy myös tietoa Limasta, esim. osoitteista http://www.infoperu.com/peru/eng/lima/lima.html#intro ja http://www.interknowledge.com/peru/lima/index.htm
Pro Finlandia on Suomen Leijonan Ritarikunnan kunniamerkki, jota ei haeta vaan myönnetään pitkäaikaisen kirjallisen tai taiteellisen uran perusteella. Kysyjä tarkoittaakin ehkä Tieto-Finlandia-palkintoa, joka jaetaan vuosittain tietokirjalle. Tätäkään ei voi "hakea", vaan Suomen Kirjasäätiö nimeää raadin, joka suorittaa tarjonnasta esivalinnan, jonka jälkeen säätiön valitsema henkilö tekee lopullisen valinnan. Raati, joka seuloo palkittavat ehdokkaat, toimii itsenäisesti, eivätkä esimerkiksi kustantajat voi suoraan vaikuttaa siihen, mitkä kirjat tulevat ehdolle, mitkä eivät. Toisaalta prosessi on täysin suljettu, eikä siihen voi ehdotuksin tai toivein vaikuttaa.
Heikki Poroila
Kyseessä lienee Erkki Apajalahden sovitus Uralin pihlajasta sekakuorolle vuodelta 1976, teksti on ilmeisesti Kosti Kivilahden tekemä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3092123/uralin-pihlaja
https://vantaa.vas.fi/files/2021/05/YHTEISLAULUJA-PUISTOKULMASSA-VAPPUN…
Helsingin Kannelmäen Prisma Kaari on myyntipinta-alaltaan Suomen suurin Prisma, ja mainostaa myös tarjoavansa laajimmat valikoimat:
https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/helsinki-kannelmaki
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Alphonse de Lamartinen runon Le lac suomennos Järvi teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia -teoksesta (1951). Suomennos on Lauri Viljasen. Tuhat laulujen vuotta -teoksessa (1957, useita lisäpainoksia) on Aale Tynnin suomentamana Lamartinen runo Syksy.
Nämä tiedot löytyivät Finna.fi-hakupalvelusta.
https://finna.fi/
Runo on nimeltään ”Isoäiti”. Se löytyy Eeva Kilven vuoden 1996 runokokoelmasta Kiitos eilisestä (WSOY) ja hänen runoistaan julkaistusta kokoelmasta Perhonen ylittää tien: kootut runot 1972-2000 (WSOY, 2000).
Saatavuuden voit tarkistaa Finnasta, https://vaara.finna.fi/
Persenellit voisi olla ainakin yksi ensimmäisistä ellei ensimmäinen vain naisista koostuva punkbändi. Bändistä on artikkeli Joukkouhauta-zinen numerossa 2 vuodelta 1979. Artikkelissa kirjoitetaan, että kyseessä on all girl band. Persenellit ei valitettavasti ehtinyt levyttää mitään:
http://oranssi.net/pienlehdet/joukkohauta_1979_2.html
Kannattaa muuten tutustua Oranssin pienlehtiarkistoon. Sivuilta löytyy digitoituna yli kahdeksansataa suomalaista pienlehteä 1960-1980-luvuilta:
http://oranssi.net/pienlehdet/index.html
Tämän vuoden alusta englanninkielisten ammatillisten koulutusten määrä Suomessa lisääntyi. Nyt 23 koulutuksen järjestäjällä on oikeus järjestää 61 erilaisen ammatillisen koulutuksen linjoja englannin kielellä. Koulutusta järjestetään ainakin puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla, majoitus-, ravintola- ja catering-alalla, matkailualalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä kone- ja tuotantotekniikassa.
Tässä esimerkkejä koulutustarjonnasta:
Omnia - Englanninkielistä opetusta eri ammattialoilla. Hakijoiden tulee läpäistä kirjalliset ja suulliset kokeet sekä suomeksi että englanniksi.
OSAO - liiketoiminnan perustutkinto englanniksi
Matkailun perustutkinto englanniksi - Tampereen seudun ammattiopisto
Tarjoilijan...
Kyseessä on väärä tieto, joka on perustellusti kumottu esimerkiksi Reuters Fact Check -sivustolla:
Post states wrong ages at which several inventors died | Reuters
Oopiumi on nautintoaine, joka on tunnettu jo usean tuhannen vuoden ajan eikä sille ole kyetty osoittamaan "keksijää" – saatikka, että tämä olisi kuollut 116-vuotiaana tai maanjäristyksessä.
Oopiumi todennäköisesti keksittiin keski-Euroopassa, mistä se kulkeutui Välimeren alueelle noin 1600 vuotta ennen ajanlaskua. Sieltä se jatkoi leviämistään arabimaihin ja 700-luvulla arabikauppiaiden mukana Iraniin, Intiaan ja Kiinaan, joista sittemmin tuli tärkeitä keskuksia sekä oopiumin tuotannossa että kulutuksessa. (Lähde: David T. Courtwright, Forces of habit : drugs and...
Kissan kehto ('Cat's Cradle') on hyvin vanha peli, tai lankaleikki, jossa muodostetaan kuvioita sormien väliin pujotettujen lankojen avulla. Myös Kurt Vonnegutin teoksen nimi viittaa tähän peliin.Lähteet: https://www.litcharts.com/lit/cat-s-cradle/symbols/cat-s-cradlehttps://en.wikipedia.org/wiki/Cat%27s_cradlehttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kissan_kehtohttps://www.youtube.com/watch?v=xO9ERRXu5yE
Posliininmaalauksesta on olemassa useita kirjoja esim. Neal, Moira: Posliininkoristelu, ilm. vuonna 1999 ja Örtengren, Kerstin: Maalaamme posliinia, ilm. vuonna 1989 sekä kirjoja posliininmaalausmalleista. Aiheesta on myös videokasetteja, esim. Koti koreaksi - askarteluvideo. Posliininmaalauksesta ilmestyy lehti SPM: Skandinavian posliininmaalaus.
Tietopalvelu ei voi lähettää asiakkaille suoraan aineistoa, vaan sitä voi kysyä esimerkiksi lähimmästä kirjastosta, josta voi aineistoa pyytää myös kaukolainaksi muista kirjastoista.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistosta löytää tietoa osoitteesta
http://www.libplussa.fi asiasanalla posliininmaalaus. Myös internetissä on runsaasti tietoa posliininmaalauksesta, jota voitte etsiä osoitteesta www...
Tässä kaksi suomenkielistä laulunopasta: Borg, Kim: Suomalainen laulajanaapinen, joka käsittelee taidemusiikkia ja Laulajan opas/toim. Tarja Hautamäki, joka käsittelee populaarimusiikkia.
Englanninkielisistä mainittakoon myös kaksi: Laine, Cleo: You can sing if you want to ja Hewitt, Graham: How to sing. Kirjojen saatavuustietoja voi tiedustella pääkaupunkiseudun kirjastoista tai katsoa Plussa-aineistohausta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Arvoisa taiteenystävä,
tiedustelemasi asia ei varsinaisesti kuulu Artoteekin toimintapiiriin. Suosittelen jatkamaan tiedustelua ottamalla yhteyttä Vetelin kunnan kulttuurisihteeriin tai Suomen Kuvanveistäjäliiton pääsihteeri Sari Nokkaseen. Näiltä tahoilta saattaa löytyä tietoa, jos kyseisestä veistoksesta on tehty pienoisjäljennös esim. keräystarkoituksiin.
Teos löytyy Lindan mukaan Suomesta ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta. Mikäli haluat lainata kirjan Helsingin kaupunginkirjaston kautta, sinun kannatta tehdä siitä kaukopalvelupyyntö lähikirjastossasi.
Vastaavanlaiset haut kannattaa tehdä ainakin Lindaan (tietellisten kirjastojen yhteistietokantaan) ja Mandaan (yleisten kirjastojen yhteistietokantaan). Molemmat ovat käytettävissä yleisten kirjastojen asiakaspäätteillä, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm . Lisäksi haku kannattaa ehkä varmuuden vuoksi tehdä suurimpien kirjastojen tietokantoihin, tieteellisistä Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helkaan, http://finna.fi ja yleisistä kirjastoista pääkaupunkiseudun Helmet-...
