Avaimista sinällään on vaikea löytää aineistoa, mutta kannattaisiko tietoa etsiä myös lukoista? Silloin materiaalia löytyy jo hiukan paremmin. Ja lukkoihin kun yleensä liittyvät myös avaimet. Varsinaisesti aineisto ei ole suunnattu lapsille, mutta ehkä kirjojen kuvitus voisi kiinnostaa lastakin.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löytyi asiasanoilla avaimet ja lukot seuraavanlaisia viitteitä:
- Kolehmainen: Linkut ja salpasulkimet (Hki, 1998)
- Kolehmainen: Lukkoperinne (Joensuu, 1988)
- Kolehmainen: Lukkoperinne 2 - Karjalaiset vanhat lukot (Joensuu, 1989)
- Kolehmainen: Vanhat lukot (1988)
Ainoa lastenkirja, joka löytyi on kylläkin englanninkielinen kieli- ja kuvakirja, joka käsittelee avainten...
Sketsejä eri aiheista on esimerkiksi seuraavissa Kirsti Koivulan kirjoissa: Hulvatonta hupailua (1996), Hääleikkien helmiä (2002), Ilmaisun iloa (2002) ja Iloista irrottelua (1998). Noin 25 vuotta sitten esitetystä televisiosarjasta Parempi myöhään on koottu myös samanniminen kirja, jossa on Seppo Ahdin ja Neil Hardwickin sketsejä. Joitakin sketsejä on myös kahdessa seuraavassa kirjassa: Helminen, Jussi: Näyttämölle!: ilmaisutaidon harjoituskirja (1989) ja Manninen, Kirsti: Ihanat iltamat: iltamatiedon käsikirja iltahuvien ystäville (1984).
Oikein mukava rakennusperinnnekirja on Erkki Helamaan "Vanhan rakentajan sanakirja" (2004). Sieltä löytyy selityksiä monille talonrakennukseen liittyville tavoille ja käsitteille. Harjannostajaisista voi lukea esim. Kustaa Vilkunan teoksesta "Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä". Myös vanhat klassikot Ilmar Talven "Suomen kansankulttuuri" (3. painos 1990) ja Toivo Vuorelan "Suomalainen kansankulttuuri" (1975) voisivat olla kiinnostavaa luettavaa.
Lisäksi kannattaa vierailla Museoviraston rakennushistorian osaston internet-sivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/rakennusperinto sekä uudessa Rakennusperintö-portaalissa http://www.rakennusperinto.fi/fi_FI/ .
Tarkkaa vastausta käytettävissä olevien lähteiden perusteella on vaikea antaa, mutta hintojen hyllymerkintöjä voidaan varmastikin jäljittää Suomessa kaupan uusien konseptien ja innovaatioiden läpimurtoon jo 1950-luvun alkupuolelle saakka. Aiemmasta myyjän työsta suuri osa siirrettiin asiakkaan hoidettavaksi. Myymäläkoot suurenivat ja toimintoja tehostettiin ja rationalisoitiin.Tällöin perustettiin ensimmäiset itsepalveluperiaatteella toimivat pikamyymälät, joissa asiakkaat itse keräsivät ostoksensa ja maksoivat kassaan. Tuotteiden hinnat oli luonnollisestikin tehtävä asiakkaille näkyviksi. Kehitys johti 1960-luvun lopulla alennushallien ja myöhemmin marketien ja nykyistenkaltaisien ostoskeskuksien syntymiseen.
Lähteenä käytety teosta...
Suoraa vastausta on vaikea saada muuten kuin kysymällä asiaa suoraan esimerkiksi sähköpostitse eri televisio-ohjelmayhtiöistä. Esimerkiksi BBC:n "HardTalk"-ohjelman tuotantotiimistä kerrottiin meille, että heillä on yhdessä keskustelussa maksimissaan 4 osallistujaa juontajan lisäksi. Heidän mukaansa tämäkin on jo liikaa.
Television keskusteluohjelmista on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, joista on julkaistu artikkeleita journalistiikan, mediatutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen alojen lehdissä sekä artikkelikokoelmissa. Alla mainitusta kirjasta ja artikkeleista voi löytyä tietoa eri tyyppisten keskusteluohjelmien tavallisista osallistujamääristä. Viitteet on saatu ARTO-tietokannasta hakusanalla "keskusteluohjelmat" sekä EBSCO Master...
Kaikki kolme kirjaa löytyvät useasta HelMet-kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot ja varaukset voi tehdä osoitteessa: http://www.helmet.fi
Varausta tehdessä on oltava voimassa oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen kuuluva tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä virallisen henkilökortin (passi, ajokortti, kuvallinen kela-kortti).
Paras tietopaketti Salla Simukasta löytyy Sanojen ajasta - Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämästä kirjailijatietokannasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Sieltä löytyy Simukan henkilötiedot, tuotantolistaus, linkkejä haastatteluihin ja arvosteluihin, teoskuvailuja, Simukan omia tekstinäytteitä ja muuta hyödyllistä.
Sanojen aika -tietokantaa tehdään yhteistyössä kirjailijoiden kanssa ja sen sisältämät tiedot ovat aina luetettavia: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Redwall-sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä jo 19 teosta. Englanninkielisiä osia näyttäisi löytyvän useammastakin kirjastosta, joten kaukolainaaminen on mahdollista. Tilausasioissa kannattaa kääntyä oman kirjaston puoleen.
Aineiston saatavuuden voi halutessaan tarkistaa Frank-monihausta, joka löytyy osoitteesta http://frank.kirjastot.fi/ tai Nelli-portaalista http://www.nelliportaali.fi/V/8QHU6Y7LSBM2SA4S4YTH7Q1IEJLBTRNLDHM2VRYGC…
Valitettavasti emme ole pystyneet jäljittämään satua. Laitoimme kysymyksen valtakunnalliselle kirjastojen tietopalvelulistalle, mutta sitäkään kautta ei tullut vastauksia. Jos joku kollega lomilta tultuaan tunnistaa sadun, palaamme asiaan.
Ikävä kyllä Dumas'n Monte Criston kreivistä ei ole tehty suomenkielellä kuvakirjaa tai edes lyhennelmää. 1950-1960 -luvulla julkaistutta Kuvitettuja klassikoja -sarjassa ilmestyi Monte Criston kreivi sarjakuvana, mutta sekään ei ole tarkoitettu noin nuorelle lapselle.
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen eli 12.9. poissa käytöstä häiriön takia iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti, eli salasanaa ei tarvitse vaihtaa.
Pahoittelemme häiriötä.
Kyseinen kirja löytyy seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Kansalliskirjastosta, josta sitä ei saa kotilainaksi - voi käydä lukemassa.
Museovirastosta, Sturenkatu 2a, 1 kpl, jota ei saa kotilainaksi - toinen kpl, jonka voi lainata. Kokoelma on B A Sarjat Lahti Lahden museo- ja taidelautakunta Piirteitä 17.
Sellaista aineistoa, joka löytyy pääkaupunkiseudun erikoiskirjastoista, ei kaukolainata Vantaalle, vaan asiakkaan on itse käytävä ko. kirjastossa.
Sinun kannattaa tiedustella asiaa jostain antikvariaatista. He osaavat kertoa parhaiten, mikä lehden arvo voisi olla. Lehden arvo riippuu myös paljon sen kunnosta. Huuto.netissä näyttää olevan myynnissä vanhoja Uusi Suomi -lehden numeroita muutaman euron hintaan.
Kysytyn kirjan ilmestymisestä menee yleensä noin kaksi viikkoa, ennen kuin se on kirjastoista saatavana. Olemme tilanneet kyseistä kirjaa ennakkoon jo syyskuussa ja odotamme toimittajamme lähetystä.
Varauksen voit jättää heti kun näet Helmet.fi-palvelusta, että kirjalla on sijoituksia jossain kirjastossa. Mikäli Helsinki tai Vantaa saavat kappaleensa Espoota nopeammin, ei siis tarvitse odottaa meidän kappaleitamme. Voit seurata suomenkielisen kaunokirjallisuuden uutuuksia osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_kaunokirjallisuusfin.html
Monitorin kirjastopalveluihin kuuluu lainaus, palautus ja varausten nouto aukioloaikana eli varauksen saa tiskiltä. Torstaisin paikalla on myös kirjastotyöntekijä klo 12-19.
Ohessa tietoa Skanssin yhteispalvelupiste Monitorista https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/skanssi
Kysymyksessä esitetystä kuvauksesta tulee ensimmäisenä mieleen Milan Kunderan romaani Žert, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1974 nimellä Tšekkiläinen pila. Kirjan vuonna 2003 julkaistun laitoksen nimi on alkuteoksen mukaisesti yksinkertaisesti Pila.
David Foster Wallacelta on suomennettu teos "Hauskaa, mutta ei koskaan enää : esseitä" (Siltala, 2012). Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on ennakkotiedot Wallacen teoksesta "Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja" (Brief Interviews with Hideous Men). Suomennoksen ilmestymisvuodeksi on merkitty 2014. Tarkkaa ilmestymisajankohtaa ei ole mainittu.
Wallacen suomennosten kustantajalta Siltalalta kerrottiin, että toistaiseksi uusia käännössopimuksia ei ole tehty.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/fi
Kyseessä on vanha tarina, mies myy kellonsa ostaakseen vaimolleen hiussoljet ja vaimo myy hiuksensa ostaakseen miehelleen kellonvitjat. Tarinaa on kysytty Helsingin kaupunginkirjastosta ja he vastasivat näin:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipsiskyselisin-sellaista-satua-jonka-kuuli…
Tämän tarinan kertoo O. Henry novellissaan Tietäjien lahja (The Gift of the Magi).
Suomeksi novelli on kokoelmassa Henry, O.: Tietäjien lahja. Karisto, 1979
http://www.helmet.fi/record=b1291983~S9*fin
sekä tässä lastenkirjassa:
Henry, O.: Tietäjien lahja / Lisbeth Zwerger, O. Henry ; suom. Ritva Mäkelä. Porvoo : WSOY, 1984
http://www.helmet.fi/record=b1291984~S9*fin
Novelli löytyy englanniksi myös verkosta, Project Gutenbergista:
http://www.gutenberg.org/etext/...
