Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Nathaniel Philbrickin Kamppailu merta vastaan : valaanpyyntialus Essexin tarina (Tammi, 2001).
"Essex lähti pyyntimatkalleen elokuussa 1819 Nantucketista. Viisitoista kuukautta myöhemmin kaukaisessa Tyynenmeren kolkassa vimmastunut kaskelotti upotti laivan. Miehistö pelkäsi lähisaarten ihmissyöjiä ja päätti purjehtia pikku veneillään Etelä-Amerikan rannikolle. Matkaa kertyi lopulta 4500 mailia. Kolmen seuraavan kuukauden aikana mitattiin, kuinka paljon ihminen voi kestää kamppaillessaan merta, auringonpaahdetta, vilua, nälkää, janoa, sairauksia ja pelkoa vastaan. Kahdestakymmenestä miehestä vain kahdeksan pelastui. He olivat lopulta joutuneet jopa syömään kuolleitten tovereittensa ruumiit." (...
Kaivattu kirja saattaisi olla Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003). Se on kertomus neljästä nuoresta Perhekoti Tuulikanteleessa. Yksi heistä on tulevaisuudenuskonsa menettänyt ja puhumattomaksi lukkiutunut "kaukalon ex-kuningas" Jiri, jonka lupaavasti alkanut jääkiekkoilijan ura ja ammattilaishaaveet ovat kariutuneet nilkan murtumiseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a0c9493a-7da…
Ilmoitus on eri asia kuin rikosilmoitus, mutta rikosilmoitus on kuitenkin yksi poliisille tehtävistä ilmoituksista.
Jos ilmoittaa pahoinpitelystä, poliisi todennäköisesti kirjaa ilmoituksen ja ehdottaa että asiasta tehdään rikosilmoitus.
Laki.fi - sivustolla https://oikeus.fi/ss/index/josjoudutrikoksenuhriksi/esitteen_tulostus.h…
neuvotaan näin:
Rikosilmoituksen tekeminen
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita asia poliisille. Tee ilmoitus mahdollisimman pian, sillä silloin poliisin on helpompi selvittää rikos.
Ilmoituksen voi tehdä monella tavalla. Voit mennä poliisiasemalle itse tai soittaa sinne puhelimella. Jos poliisi on saapunut rikospaikalle, voit ilmoittaa rikoksesta hänelle. Voit ilmoittaa rikoksesta poliisille myös...
Meidänkin tietomme ovat ikävä kyllä vähäiset. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijamatrikkelista (http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html) ei valitettavasti löydy tietoa Seija Lillisestä. Myöskään ITE-taiteilijoiden hakemisto (http://itenet.fi/ite-taiteilijoita/) ei tunne häntä.
Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa taidemaalarin.
Videossa "Kirjailijakuvia 16 -Anna-Leena Härkönen" löydät tietoa kirjailijasta. Myös kirjassa "Kotimaisia nykykertojia", jonka ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa; WSOY 1997, on kerrottu Anna-Leena Härkösestä. Samoin Pekka Tarkan teoksessa "Suomalaisia nykykirjailijoita" Tammi 6 uud.
laitos, 2000, löydät tietoa. Voit mennä osoitteeseen www.libplussa.fi, katsomaan missä kirjastossa kyseinen video ja kirjat sijaitsevat. Voit myös tulla kirjastoon, jossa voimme yhdessä katsoa tietokannasta, missä lehdissä on tietoa Anna-Leena Härkösestä.
Sinikka ja Tiina Nopolasta löytyy internetin kautta tietoja sivulta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml.
Heitä käsitellään myös kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 1 1995 ja osa 2 1999
molemmat toimittanut Ismo Loivamaa sekä teoksessa Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä.
toim. Ismo Loivamaa 1996.
Molemmat Nopolan sisarukset ovat kirjoittaneet myös aikuisille. Kannattanee mennä lähimpään
kirjastoon ja pyytää artikkelihakua kirjailijoiden tästä puolesta, jos se on esitelmässä tarpeen.
"Johdantaan joutuminen" ei ole vakiintunut ilmaus, mutta runoilija A. W. Forsman (myöhemmin Koskimies) tätä kuitenkin käytti sittemmin virtenä 462 tunnetuksi tulleessa runotekstissään. Alun perin 'Soi kiitokseksi Luojan' -nimellä tunnettu laulu on peräisin Helsingin yliopiston vuoden 1897 promootiokantaatista, johon musiikin sävelsi Jean Sibelius. Kantaatin osana Koskimiehen teksti oli kaksisäkeistöinen, ja johdantaan joudutaan sen jälkimmäisessä säkeistössä, virsitutkija Tauno Väinölän "oudolta kuulostavaksi säepariksi" nimittämässä tekstikohdassa: "Hän onneen meidät ohjaa, / Jos joutuu johdantaan." Kieltämättä oudolta kuulostavalla ilmauksellaan "johdantaan joutumisesta" Koskimies lienee halunnut luoda mielikuvan vaikeaan...
Scott-nimi tarkoittaa alun perin skotlantilaista, Skotlannista kotoisin olevaa. Suomessa käytetään toki sanaa 'skotti' viittaamaan skotlantilaiseen ihmiseen, mutta vastaavaa etunimeä meillä ei ole.
Ks. esim. Behing the name -sivusto: https://www.behindthename.com/name/scott.
Särä on aitoa eteläkarjalaista ruokaperinnettä tuhannen vuoden takaa ja sitä on valmistettu Etelä-Karjalan alueella laajemminkin, mutta vain Lemillä perinne on säilynyt elinvoimaisena 2000-luvulle saakka. https://www.museosara.fi/index.php?p=3&n=2&b=15
Elävä perintö -sivuston Säräperinne Lemillä -artikkelin mukaan lihaa on paistettu säilöntämielessä Lemin lisäksi Joutsenossa, Lappeella, Luumäellä, Nuijamaalla, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Suomenniemellä, Taipalsaarella ja Ylämaalla. Lampaanliha on palvattu uunissa ja säilötty aittaan syötäväksi myöhemmin kylmänä lihana. Samalla valmistettiin syötävä ateria, mikä on särän nykyaikaan säilynyt ensisijainen tehtävä. Lemiläinen, koivupuusta veistetty säräkaukalo on...
Flowers of the Field on ilmestynyt suomeksi vuonna 1992 nimellä: "Kedon kukat". Kirja on ainakin Vantaan kirjaston kokoelmissa. Voit sen varmasti saada sieltä, kun pyydät omaa kirjastoasi tekemään kaukolainatilauksen. Chagak on ilmestynyt ruotsiksikin vasta tänä vuonna, joten sitä ei vielä ole suomennettu. Sen sijaan Sue Harrisonilta on tämän vuoden syksyllä tulossa kirja nimeltä : "Jokien laulu"
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottina Erna Tauron säveltämä Helsingfors-Helsinki. Nuotissa ovat sanat ruotsiksi ja suomeksi, melodia sekä kitaran soinnut. Vastausta kirjoitettaessa nuotti oli saatavana Pasilan, Rikhardinkadun sekä Töölön kirjastoissa. Saatavuustilanteen voi tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi/.
Ihan sellaisia teoksia kuin Kirjastonhoidon käsikirja ja Kirjastotyön perusteet ei ole tainnut ilmestyä ainakaan suomenkielisenä. Kirjastotyöhän on muuttunut huomattavasti viime vuosina ja mm. seuraavanlaisia kirjoja on tullut:
- Tiedon tie : johdatus informaatiotutkimukseen /Ilkka Mäkinen, Kirjastopalvelu, 1999.
- Kirjastot verkossa /toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula. Kirjastopalvelu, 1999.
- Kokkonen, Oili: Kirjastot ja uusi kirjatalous. Tampere : Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1999.
- Kirjasto koulussa : opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon. Hki : Kirjastopalvelu, 1999.
- Kivelä, Katja: Neuvonta- ja arkistopalvelun strategia. Hki: Eduskunnan kirjasto, 1999.
- Verkostoituvat kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (...
Internetistä löytyy ainakin kaksi sivua, joilla on kerrottu lyhyesti tämän fantasiakirjailijan elämästä ja lueteltu hänen teoksensa; sivuilta on myös linkkejä eteenpäin. Osoitteet ovat: http://www.rasalvatore.com/ ja http://charon.sfsu.edu/salvatore/salvatore.html .
Kirjastopalvelulta on lisäksi juuri ilmestynyt teos Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, jossa käsitellään myös R.A. Salvatorea.
Lähetin kysymyksesi yleisten kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelulistalle. Valitettavasti kukaan ei ainakaan vielä ole muistanut tarinaasi.
Seuraavan arvailun kuitenkin sain kollegaltani:
"Selasin joitain kirjoja, Tuhatta ja yhtäkin: siinä pitkässä 6-osaisessa versiossa on pitkä tarina Gudar ja hänen veljensä - nimi on lähellä, mutta linnut puuttuvat (ja haaksirikko). Mutta Sinbadin moniretkisessä tarinassa on monenlaisia merivaaroja ja yhdessä Sinbad pelastautuu jättiläislinnun avulla - nimi nyt sitten taas ei sovi kysymykseen."
Kysymykseesi on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa. Pääset näille arkistosivuille osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita etsi arkistosta kohtaan Huntington ja hae.
27.3.2006 kirjatussa vastauksessa ilmenee, että sarjan kustantaja WSOY on ilmoittanut, että tällä hetkellä näyttäisi siltä, että huonosta menekistä johtuen WSOY ei jatkaisi suomenkielisen sarjan julkaisemista.
Kolmatta osaa ei ole vielä julkaistu englanninkielisenäkään, mutta siitä voi lukea otteita seuraavassa osoitteessa: http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html
