Leena Krohnia koskevaan kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Krohn+Leena
Leena Krohn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
Komisario Morsen 8. kauden DVD näkyy HelMetissä vasta pelkkänä nimekkeenä, siihen ei ole viety vielä yhtään niteitä. Varausten teko onnistuu vasta, kun aineistorekisteriin on viety niteitä eli "kiinnitetty" nimekkeeseen varsinaisia DVD-kappaleita. Tämä tapahtunee hyvin pian, mahdollisesti aivan lähipäivinä, joten kannattaa seurata tilannetta, mikäli mielii varausjonon keulille!
Helsingin Sanomien kriitikon Antti Majanderin mukaan Virpi Hämeen-Anttilan romaanin Perijät (Otava, 2006) "henki, henkilöt ja asetelmat ovat silkkaa niskavuorta", joten tämä lienee kysymänne kirja.
Sotilasmusiikkia koskevaa kirjallisuutta kannattaa tiedustella Kansalliskirjaston musiikkiosastolta, ks. http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/kokoelmaluettelo.htm.
Puolustusvoimien uudelta sotilasmusiikkisivustolta, www.mil.fi/sotilasmusiikki,löytyy yhteystiedot suomalaisiin asiantuntijoihin. Suomen sukututkimusseuran kirjastossa, www.genealogia.fi, saattaa löytyä tietoa 1600 -luvun ruotsalaisesta sotaväestä.
Ruotsinmaalaisista lähteistä kirjallisuutta voi tiedustella esim. sähköpostitse, mutta usein sivustoilla on olemassa myös kirjallisuuden sähköinen hakupalvelu.
Hyviä lähteitä ovat:
- Krigsarkivet, www.ra.se/kra/
- Statens musikbibliotek,www.muslib.se/
- Militärmusiksamfundet, www.militarmusiksamfundet.com sekä...
Vihdin maatiloista ja kartanoista löytyy tietoa ainakin näistä kirjoista: Suomen maatilat 1. osa, Suuri maatilakirja 3. osa ja Suomen kartanot ja suurtilat 1. osa. Ensimmäinen ja toinen kirjoista ovat Vihdin kirjaston kokoelmissa, kolmatta on ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Vihdin kirjaston Vihti-kokoelmassa on myös kunnan historiaa käsitteleviä kirjoja, joista saattaa löytyä tietoja alueen taloistakin.
Kirjastoissa käytetään yleisimmin Hepburn-romanisaatiojärjestelmää. Järjestelmiä on useita, mutta Hepburniin on päädytty sen yleisyyden vuoksi.
Kirjaston luetteloissa on jouduttu käyttämään muunnettua Hepburniä, jossa pitkät vokaalit on merkitty pituusmerkin (makron) sijasta kahdella perättäisellä
vokaalilla (vierasperäisten katakanalla kirjoitettujen sanojen yhteydessä) tai yhdellä vokaalilla (japanilaisperäisten hiraganalla tai kanjilla kirjoitettujen sanojen
yhteydessä). Yleisimmät kirjastoluettelot eivät nimittäin tunnista makron-merkkiä.
Lisätietoa Hepburn-järjestelmästä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hepburn-j%C3%A4rjestelm%C3%A4
Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytettävissä Helsingin Sanomien sähköinen tekstiarkisto, joka sisältää Hesarin artikkelit vuodesta 1990 lähtien. Arkistossa on pelkät tekstit, ei kuvia eikä ilmoituksia. Ota yhteyttä kirjaston tietopalveluun.
Jos artikkelin haluaa näköispainoksena kuvineen, kannattaa kääntyä Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen, josta ne löytyvät mikrofilmeinä, joista voi tulostaa.
Jos haluat toimia entiseen tapaan, voit kyllä vielä niin tehdä. Valitse silloin HelMet-verkkokirjaston etusivulta kohta "Perinteinen aineistohaku".
Jos sen sijaan käytät HelMetin uudempaa, suoraan etusivulta toimivaa versiota, voit tarkastaa hyllykappaleet näin:
Kirjoita hakukenttään esimerkiksi haluamasi teoksen nimi ja napsauta nuolipainiketta. Saat esille hakutuloslistan. Sen vasemmalla puolella on erilaisia valikoita, joista ylimpänä on "Saatavuus". Napsauta tästä kohtaa "Kirjastossa". Nyt kunkin tuloslistassa olevan teoksen kohdalla näkyy niiden tilanne. Jos kappaleita on hyllyssä, tekstinä on esim. "Näytä 20 hyllyssä olevaa kappaletta". Tätä napsauttamalla saat hyllykappaleet esille, ja jos niitä en yli 20, niin niiden alla on taas...
Normaali matka-aika on 2-3 päivää. Normaalit kuljetusajat koskevat kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Koska tätä työtä tekevät inhimilliset ihmiset (toki laitteiden avustamana), voi viivästyksiä matkan aikana tapahtua mille tahansa aineistolle. Jos viivästys on pitkä, kannattaa tehdä uusi varaus. Varattu aineisto on saattanut pahimmassa tapauksessa kadota. Tämä on kyllä varsin harvinaista.
Viivästyksiä voi aiheuttaa esimerkiksi se, että elokuvaa ei löydetäkään, jolloin varaus siirretään toiselle kirjastolle. Toinen syy viivästykseen voisi olla se, että kirjastossa paikan päällä olevat asiakkaat saattavat ehtiä lainaamaan kyseisen elokuvan nopeammin kuin henkilökunta ehtii noutaa varauksen hyllystä, varauksia kun on joka tapauksessa useita...
Yrjä Kallisesta ilmestyi viime vuonna Matti Salmisen tekemä elämänkerta Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like, 2011). Kirjasta ilmenee , että Kallinen siunattiin Taivallahden kirkossa ja haudattiin Espoon vanhalle hautausmaalle.
Valitettavasti täällä Porvoossa on paikalla vain vuoden 1948 ja 1979 sidotut painokset, joten en voi vertailla nidotun painoksen kanssa. Paikalla olevien kirjasinkoko näyttää olevan 10,5, eli aika pientä tekstiä.
Kysymyksen lainaus Heikki Asunnan Timperi puhuu -runosta yhdistää katkelman sen ensimmäistä säkeistöä viimeiseen:
Nämä rivit ovat ensimmäisestä säkeistöstä, sen säkeet 5-12:
"Hän latasi piippuunsa muikeinta laatua,
mist' olis' sonnikin saattanut kaatua,
upotti leukansa kämmeneen,
aloitti harvakseen:
- Tekö aiotte rannassa Liverpoolin
tämän astian hyljätä? Tottavie
syön mittani touvia hymyhuulin,
se temppu teille jos hyvä lie."
(s. 64-65)
Tästä eteenpäin Asunta jatkaa seuraavasti:
"Ma ymmärrän: yhtä ja toista on puutosta,
mutta - jos kaipaatte meiningin muutosta -
jokainen ensinnä kuunnelkoon,
mitä ma nähnyt oon."
(s. 65)
Seuraavat kysymyksessä lainatut rivit ovat kuitenkin runon lopusta, sen neljä viimeistä säettä:
"Jos yhtä ja toista nyt...
Lääkintöhallituksen yleiskirjeen (n:o 1621, 6.10.1976) mukaan siittämisaikalausuntoa annettaessa rajataan 95%:n ja 99%n varmuudella se ajanjakso, jolloin lapsi on voinut tulla siitetyksi. Yli 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla 95%:n varmuusraja on ±23 vuorokautta ja 99%:n varmuusraja ±30 vuorokautta raskauden todennäköisimmän keston molemmin puolin. Lapsen siittämisajankohta saadaan siten rajatuksi 95%:n varmuudella 47 vuorokauden ja 99%:n varmuudella 61 vuorokauden eli parin kuukauden puitteisiin. Alle 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla varmuusrajat ovat jonkin verran väljemmät eli ±32 vrk (95%:n varmuudella) ja ±42,5 vrk (99% varmuudella).
1980-luvun alussa täysiaikaisen raskauden pituudeksi määriteltiin keskimäärin 268 päivää, keston...
Kyseessä on käännösiskelmä, alkuperäinen laulu on Iller Pattacinin UNA LACRIMA SUL VISO.
Laulun nuotit (kosketinsoitinnuotinnos ja kitaran soinnut) ja suomenkieliset sanat löytyvät vain "Suuresta toivelaulukirjasta 20" (F-Kustannus 2010) sivulta 228. Jos ei koko nuottia halua ostaa, voi lähimmässä kirjastossa käydä tekemässä siitä valokopion henkilökohtaiseen käyttöön. Valokopion voi ottaa ilman kirjastokorttiakin. Kannattaa kuitenkin varmistaa etukäteen, että tämä kokoelma on paikalla, sarja on suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tekijänoikeuslain tulkinnassa vallitsevan käsityksen mukaan ruokaresepti ei ole teos, eli tarpeeksi omaperäinen tuotos nauttiakseen lain suojaa. Reseptien tekijänoikeuksista on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Tarkempaa tietoa saat ko. vastauksesta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=d22cf709-8143-403…
Myös professori Jukka Kemppisen blogissa reseptien tekijänoikeudellista suojaa on valotettu monipuolisesti. http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/resepti-on-suojaton.html
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksut eivät siirry perintään. Ainoastaan palauttamatta jätetty aineisto siirtyy perintään noin 60 päivän kuluttua eräpäivästä.
Sen sijaan vanhoista myöhästymismaksuista lähetetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua muistutuskirje, jotta saatavat eivät vanhene. Perintään ne eivät siirry silloinkaan.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja maksuista ja HelMet-kirjastojen käytännöistä.
Nukahtamis- ja nukkumisongelmia käsitteleviä lastenkirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Forssén Ehrlin, Carl-Johan: Kani joka tahtoi nukahtaa : nukutussatu kaikille iltakukkujille
Teräs, Mila & Pertamo, Karoliina: Elli ja unenpää
Genechten, Guido van: Jannen unikirja
Mossmann, Barbara: Veeti ei saa unta
Chapman, Jane: Ei nukuta yhtään
Waddell, Martin: Pikku karhu ei saa unta
Hest, Amy: Kauniita unia, Sami
Lisää aihetta käsittelevää suomenkielistä lastenkirjallisuutta löytyy Vaski-kirjastoista esimerkiksi seuraavalla haulla (uni, unettomuus, nukkumaanmeno, nukahtaminen, rentoutus):
https://vaski.finna.fi/Search/Results?join=AND&bool0%5B0%5D=OR&lookfor0…
Kirjastossa asioidessasi voit pyytää lisää apua kirjaston henkilökunnalta.
Molempien oppilaitosten pääsykoekirjoja on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkemmat tiedot saat kirjastosta tai pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmatietokanta PLUSSASTA, http://www.libplussa.fi
tade eli lanta on kansankielessä syntynyt termi. Nykysuomen sanakirja ei sen tarkempaa selitystä sanan synnylle anna. Vastaavasti Tadikko on talikko, millä luodaan lantaa.
Suomen sanojen alkuperä osa 3 kertoo samaa, eli lehmän lannasta käytetty termi, mikä on vaihdellut hieman murteittain esimerkiksi tale, tae tai taahe.
katsottu: Nykysuomen sanakirja 3 (1978) sekä Suomen sanojen alkuperä 3 etymologinen sanakirja (2000).
"Aikamatkat voidaan jakaa kahteen tyyppiin, joista toista voidaan pitää suhteellisena aikamatkustuksena ja toista ”todellisempana” matkustamisena ajassa.
Matkustaminen tulevaisuuteen suurien nopeuksien avulla on suhteellista aikamatkustamista. Aikamatka toimisi ainakin teoriassa tässä tapauksessa, koska matkustava havaitsija ei suoranaisesti muuttaisi ajan kulkua, vaan pikemminkin nopeuttaisi sitä suhteessa toisiin kappaleisiin. Suhteellista aikamatkustusta voidaan ajatella kahtena kulkuneuvona, jotka kulkevat rinnakkain, ja aikaa niiden kulkemina nopeuksina. Mikäli toinen kulkuneuvo kiihdyttää vauhtiaan, sen nopeus kasvaa suhteessa toiseen kulkuneuvoon.
”Todellisessa” aikamatkailussa pyritään liikkumaan ajan poikkeamia pitkin...
