Aleksi Hihnavaara, Mosku, on haudattu Savukosken kirkko- maahan, portista lähtevän pääkäytävän varrelle. Haudalla on näkyvä muistomerkki. Tieto on saatu Aleksi Hihnavaaran sukulaiselta.
Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen ovat tehneet kirjan
"Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön". - Gummerus 2007
Siinä todetaan näin:
"Pipsa on alkujaan joidenkin P-kirjaimella alkavien naisennimien lempinimi. Pipsaksi on kutsuttu mm. Pirjoja ja Pirkkoja.
Virallisena etunimenä Pipsa tuli käyttöön viimeistään 1900-luvun alussa, mutta se pysyi hyvin harvinaisena vuosisadan loppupuolelle saakka. Vuoteen 2006 mennessä nimi oli rekisteröity noin 650 henkilölle. Fiktiivisistä tämän nimisistä mainittakoon Charles M. Schulzin Tenavat-sarjakuvien poikatyttö Piparminttu-Pipsa, alkuperäisesti Peppermint Patty.
Lempinimiä Pipa, Pipe, Pippa, Pipsis.
Tunnettuja suomalaisia: Pipsa Hurmerinta."
Janette ja Janet ovat englantilaisia nimeen Johanna pohjautuvia nimimuotoja. Johanna ja Johannes ovat raamatullisia nimiä ja niiden merkitys on Jahve on armollinen. Nämä tiedot löytyvät teoksista Saarikalle - Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ja Vilkuna, Etunimet.
1 )Ainakin täältä löytyy ohjeita: http://www.kerhokeskus.fi/easydata/customers/kerhokeskus/files/etusivu/…
Myös alla olevasta luettelosta löytää kerhoon sopivia leikkioppaita.
2)Kirjastoihin ei hankita täytettäväksi tarkoitettuja tehtäväkirjoja eikä varsinaisia oppikirjoja. Jotain tehtäviä ja vinkkejä tehtäviin voisi löytyä seuraavista:
Koti ja koulu -sarja sekä Summanmutikka-sarja
- runsaasti eri tasoisia ja aihepiiriltään erilaisia kirjoja, joissa voi olla myös tehtäviä. Löytyy Helmet-aineistohaulla (koti ja koulu, Summanmutikka)
Myös nämä sisältävät leikkien lisäksi tehtäviä:
Karvonen, Pirkko: Lukuleikkejä lapsille, Kirjayhtymä, 1994
- toiminnallisia, lapsen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta lähteviä leikinomaisia harjoituksia...
Marco Casagrande kirjoitti vuonna 1997 salanimellä Luca Moconesi teoksen nimeltä Mostarin tien liftarit - suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa. Teoksesta otettu painos on loppuunmyyty, joten kirjakaupoista sitä voi olla vaikea saada. Pääkaupunkiseudun kirjastoista se kuitenkin on lainattavissa.
Tekijästä ja teoksesta kirjoitettiin vuonna 1997 lehdissä jonkin verran. Artikkeleita on Helsingin sanomissa 2.4. ja 12.11. 1997, Turun sanomissa 14.3. ja 15.3., Aamulehdessä 13.3., Etelä-Suomen sanomissa 14.3., Suomen kuvalehdessä n:o 11, s. 26-31 ja Kaltiossa n:o 2 s. 73.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät näistä lehdistä Helsingin sanomat (mikrofilmattuna), Kaltio ja Suomen kuvalehti. Halutessasi voit tehdä muista lehdistä...
Kauhuääniä kannattaa etsiä hakusanalla äänitehosteet. Haku on tehty kirjastojen monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi), joten kaikkea aineistoa ei ole joka paikkakunnalla. Sitä voi kuitenkin tiedustella kaukolainaksi, omassa kirjastossa osataan neuvoa.
Tässä listaa:
- Halloween hootenanny (kokoelma kauhu- ja Halloween-
aiheisia kappaleita eri artisteilta)
- Sounds of nature and the great outdoor (sis. mm. ukkosen
ääniä)
- Scary sound effects : nightmarish noise for Halloween!
(kauhuelokuvien äänitehosteita)
- These ghoulish things : horror hits for Hallowe'en (kokoelma kauhu- ja Halloween-aiheisia lauluja eri artisteilta)
- Essential death & horror sound effects (äänitehosteita
kauhufilmeistä)
- Halloween horrors (...
Maaningalta tuli tällainen pieni historiikki:
Maaninka, Sinikiven meijeri, Tavinsalmen kylä RN:o 1:6, sijaitsee Tavinniemellä Ruokoveden rannalla.
Meijeritoiminta Sinikivessä alkoi 1906, kun sinne perustettiin Maaningan osuusmeijeri. Meijerin sijaintiin vaikutti sen kuljetuksille tärkeä laivaliikenne; Sinikiveen rakennettiin myös oma laivalaituri.
Ensimmäiseksi meijerirakennukseksi kaavailtiin Venäjänsaaressa sijainnutta tohtori Walmarin huvilaa. Huvilan osti kuitenkin Halolan (Valtion koetila Halola) isäntä Andersson, joka siirrätti sen kirkonkylälle. Meijerin alkutaival ei ollut helppo. Toimintavaikeuksien lisäksi myös alueelle rakentaminen osoittautui vaikeaksi; maapohja oli pehmeä ja se oli paalutettava.
Sinikiven rakennusmestarina...
Suoraan kreikkalaisten kirjailijoiden ja suoraan kreikankielestä viime vuosina on käännetty sangen vähän. Ja käännökset ovat lähinnä uskontotieteen alalta sekä filosofiaa, runoja ja muistelmia. Tässä oman listanne lisäksi suoraan kreikan kielestä käännetyt romaanit ja antologiat :
Russu, Nikol : Sano Morfiinille et mä etin sen vielä (Kääntöpiiri 2000)
Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja (Gummerus 2000)
Antiikin runoutta ja draamaa : suomennoksia (Otava 2002)
Ikivanha : antiikin vitsejä ja sukkeluuksia (tammi 2002)
Ruotsissa elävä ja ruotsiksi kirjoittava Theodor Kallifatides
on kirjoittanut mm. dekkarin nimeltä "Kuudes matkustaja" (Like 2003).
Monen muunkin kreikkalaisen kirjailijan tuotantoa voi olla suomennettu kolmannen...
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavissa ja katsottavissa elokuvia suoratoistona. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) omistamat pitkät elokuvat ovat kuitenkin avautuneet verkkoon vapaasti katseltaviksi. Tarjontaan voi tutustua Elonet-palvelussa.
Elonetissa on katsottavissa Kavin omistamat pitkät elokuvat. Elokuvien digitointityö jatkuu ja Elonetin kokoelma karttuu jatkuvasti. Kavin omistuksessa on kaikkiaan noin 450 kotimaista pitkää elokuvaa. Kyseinen luku on vajaa kolmannes kaikista Suomessa tuotetuista kokoillan elokuvista. Leijonanosan näistä teoksista kattavat Suomen Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin elokuvat, Teuvo Tulion pitkät elokuvat sekä Fenno-Filmin ja National-filmin koko tuotannot.
Pitkien elokuvien...
Rt-kortistosta löytyy maatalousrakennusten huonetilamallisto (RT MTH-20918), johon sisältyy myös hevostalli. Urpo Nurmiston toimittamassa kirjassa Maatalouden rakennusoppi (Kirjayhtymä 1985) löytyy lyhyt selostus myös tallin rakenteista ja sisustuksesta. Edellä mainitut löytyvät Lapin maakuntakirjaston kokoelmista.
Seuraavista kirjoista voisi myös olla apua: Soili Miekkalan Hevostallin rakentamisen perusteet (Työtehoseura, 2005), Uudet talliratkaisut (Hevostietokeskus, 2005), Vilho Vanhalan Isännän rakennusopas (Kirjayhtymä, 1979)sekä Jari Päärnin opinnäytetyö Tallirakennuksen suunnittelu (Turun teknillinen oppilaitos, 2000).
Hevostietokeskus (www.hevostietokeskus.fi) tarjoaa neuvontaa mm. tallirakentamiseen.
Suomasema kuuluu Oriveden kaupunkiin.
Nimestä löytyy erilaisia muotoja jo 1500-luvun puolivälistä alkaen: Somesoma, Soomaisema, Suomais ja Suomasema v. 1564. Tutkija Viljo Nissilä on v. 1962 arvellut nimen olleen alun perin Suomasenmaa, jossa paikannimen alkuosa olisi sukunimi. Tuollaista sukunimeä ei kuitenkaan noilta ajoilta tunneta. Sen sijaan tunnetaan varsinaissuomalaista tarkoittava lisänimi Suomalainen. Jos kyseessä on alkuaan suomenkielinen maa-loppuinen nimi, se olisi voinut lyhentyä nykymuotoonsa eräalueen nimestä Suomalaisenmaa.
Toinen vaihtoehto on se että kyseessä ei ole sana ”maa” vaan johdin –ma. Alueella on muitakin samantapaisia paikannimiä: Kopsama, Siitama. Lähikunnissa on myös useita sema –loppuisia nimiä kuten...
Kyllä oli, suomalaisia oli mukana useammassakin sodassa tuona aikana.
Suomalaisia osallistui vuonna 1831 Puolan kapinan kukistamiseen Varsovassa. Tällöin suomalainen sotilasyksikkö osallistui ensimmäistä kertaa sotaan Venäjän keisarikunnan alaisuudessa.
Vuosina 1853 - 1956 suomalaisia taisteli Krimin sodassa. Suomalaiset tuntevat Krimin sodan ehkä parhaiten Oolannin sotana.
Vuosina 1977- 1878 suomalaisia oli mukana Turkin sodassa.
Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista
Perusteellisempi selvitys on kirjassa Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä (päätoimittaja Ohto Manninen, 2007)
Pieni punainen kana, joka on vanha englantilainen tarina, löytyy monista kirjoista ja myös
äänitteiltä. Se on ainakin näissä kirjoissa:
- Kincaid: Pieni punainen kana (1978)
- Satujen parhaita (1983)
- Zemach: Pieni punainen kana: vanha kertomus (1984)
- Craig, Satujen kyydissä unten maille (2000)
Ja näillä äänitteillä:
- Satuhetki (kasettina ja cd:nä)
- Scarry, Pieni punainen kana (kirja ja kasetti, 1991)
- Nallekerhon satu (cd, 2005)
Lähteet: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi ja pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokanta Helmet www.helmet.fi
Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana.
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi...
Joissakin tapauksissa voidaan, mutta asiaa täytyy aina tutkia.
Trafocom linjaa ohjeissaan vuonna 2019 näin:
"F84 Autismi ja Aspergerin oireyhtymä
Autismi kuuluu lapsuuden laaja-alaisiin kehityshäiriöihin, joille ovat ominaisia jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiokyvyssä. Vaikka oireet usein helpottavat aikuisiällä, autismi on pysyvä ominaisuus ja siihen voi liittyä älyllinen kehitysvammaisuus. Ajokyvyn arviointi tehdään yksilöllisesti kognition (ks. kohta 4.1) ja mahdollisen älyllisen Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvää itsemurhavaaraa arvioidaan aina yksilöllisesti: • Merkittävässä ja välittömässä itsemurhavaarassa olevan potilaan itsemurha-...
Finnkinon teattereissa ei saa enää syödä omia eväitä. Sääntö otettiin käyttöön keväällä 2021 elokuvateattereiden avauduttua uudelleen koronapandemian rajoitusten purkautumisen jälkeen. Eväskiellon syyksi Finnkino ilmoitti lisätulojen tarpeen pandemian aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi. Elokuvissa myytävät herkut ovat osa Finnkinon liiketoimintaa siinä missä elokuvalippujen ja mainosten myynti. Itse asiassa elokuvateatterit ansaitsevat merkittävästi paremmin myymällä popcornia kuin näyttämällä elokuvia. Elokuvat sinänsä ovat vain eräänlainen sisäänheittotuote teatterien tarjoamalle elämyskokonaisuudelle. Syömisestä on tullut kiinteä osa elokuvakokemusta juuri siksi, että teatterit markkinoivat aktiivisesti herkkuja osana "...
Kyseessä saattaa olla Luurankojenkka-niminen kappale (tunnetaan myös nimellä Petetty. Sanat menevät jotenkin näin:
Sinä petit mun, sitä kestänyt en,
hankin köyden mä hamppuisen.
Ja kun toisen viettelit vuoteeseen,
vedin itseni hirtehen.
Ja kun tuuli mun luitani keinuttaa,
pirut tanssien tahtia lyö.
Ja kun tuuli mun luitani heiluttaa,
kuin unehen Tuonelan yön.
Varo vaan, varo veljeni, varo vierellä vierahan,
mä tuun sun luokses yöllä ja suon sulle suudelman.
Saat tuntea kylmä on kuoleman suu,
ja kylmä on kuoleman käsi.
Ja kun aamulla nouset vuoteeltas,
kasa luita on vierelläsi.
Tämä tieto perustuu perimätietoon, joten mitään painettua lähdettä en osaa sanoa.
Asiakkaan palautteesta saimme seuraavan version:
Petit kerran sä mun.
sitä kestänyt...
Ó:n alkuperäinen merkitys iirin kielessä on 'pojanpoika'. Iirissä sana liitetään todellisen tai kuvitellun esi-isän (ei siis välttämättä isoisän) nimen genetiiviin.
Esim. Ó Briain on Brianin pojanpoika/Brianin jälkeläinen (Briain on Brian-nimen genetiivi).
Useat iirinkieliset sukunimet esiintyvät käytännössä englantilaistetussa muodossa, esim.
Ó Briain: (O’)Brien, (O’) Brian
Ó Cinnéide: (O’)Kennedy
Ó Riagáin: Reagan
Tapa tietysti muistuttaa suomessakin tuttua patronyymirakennetta
http://de.wikipedia.org/wiki/Irische_Familie
