Ulla-Liisa Heinokin on suomentanut Anna Kareninan. Kaliman käännöshän on jo 1910-luvulta, mutta WSOY on ottanut siitä yhä uusia painoksia. Otavan kääntäjä on Ulla-Liisa Heino ja Kariston Lea Pyykkö. En osaa suositella mitään käännöstä toista paremmaksi. Tietysti uusimpien käännösten kieli on modernimpaa kuin Kaliman, mutta toisaaltahan kyseessä on klassikko.
Kuten Vesa Paraston internet-sivulla kerrotaan http://www.sunpoint.net/~vesa_perasto/ (harjoitustyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun uusmedia-kurssille) Stephen Kingistä on olemassa vain vähän suomenkielistä tietoa internetissä. Aamulehden lyhyt kuvaus Kingistä http://www.aamulehti.fi/profiili/lehdet/uusi/spot2.shtml ja Kalevan arkiston juttu http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=209989 .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on monipuolinen linkkikokoelma kirjailijoista http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm .
Entäs kirjat, esim. teos Paljaat luut: Stepen King ja kauhun anatomia, 1991. Stephen Kingin muistelmat: Kirjoittamisesta : muistelmia leipätyöstä, 2000. Myös Kingiä koskevia lehtiartikkeleita on. Esimerkkejä muutamista:
- Jukka...
Näköalahissien mitoituksesta (myös potkulevysuositus) löytyy Rakennustieto Oy:n RT-kortistosta. TalotekniikkaRYL 2002 osassa 2 on yleensä hissien ja maisemahissien mitoituksesta.
Helsingin, Tampereen ja Lappeenrannan kirjastoista löytyy muutamia Gilmore girls -kirjoja, esim. I do, don't I?; I love you, you idiot; Like mother, like daughter ja The other side of summer, mutta Gilmore girls Dream Journal -kirjaa ei ole ainakaan vielä hankittu mihinkään kirjastoon.
Olkaa hyvä ja ottakaa suoraan yhteyttä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoon. Päivämäärän muuttaminen onnistuu ainoastaan kirjaston henkilökunnalta. Henkilökohtaisesti ei tarvitse kirjastossa käydä, soittamalla tai sähköpostitsekin asia hoituu, mutta tarvitsemme kirjastokortin numeron.
Espoon kirjastojen yhteystiedot löytyvät seuraavalta sivulta:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362
Toiminto on otettu tänä vuonna käyttöön HelMet tietokannassa, mutta vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Ohje oman lainaushistorian käyttöön ottoon löytyy tästä
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Ehdotuksesi on erinomainen ja kannattaisi kääntyä Jyväskylän kaupungin puolen ja lähinnä Keski-Suomen museon, se toimii Jyväskylän kaupunginmuseona. Tässä yhteystiedot:
http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/yhteystiedot
Osoitteesta http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/fi_FI/kirjaudu_kehoituksella/ löytyvät kirjautumisohjeet Maaseudun tulevaisuus -lehden verkkoarkistoon. Sinne on mahdollista tilata kertalukuoikeus. Arkistosta löytyvät näköislehtien artikkelit vuoteen 1999 asti.
Spectrum tietokeskus -tietosanakirjan 7. osassa on artikkeli matala- ja korkeapainealueet, jossa selostetaan myös Buys-Ballotin lakia. Teos löytyy esim. Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole Kader Abdolahilta muuta kirjaa suomeksi (84.2) kuin mainitsemasi.
Ruotsiksi Turun pääkirjastossa on kolme romaania (84.31): Dagbok i kilskrift, Huset vid moskén (sama) ja Sändebudet: en berättelse.
Lisäksi pääkirjaston kokoelmissa on vielä yksi kirja saksaksi(84.4): Die geheime Schrift: die Notizen des Agha Akbar (sama kuin ruotsinkielinen Dagbok i kilskrift). Kirja on tällä hetkellä sijoitettuna Nummen kirjastoon (ns. siirtolaina).
Kirja
SIISKONEN, HARRI
MYRKYTTÄKÄÄ, RUISKUTTAKAA, HÄVITTÄKÄÄ... : RUOTSALAISTEN JA SUOMALAISTEN MAATALOUDEN AMMATTILEHTIEN KASVINSUOJELUVALISTUS 1940-1980. HELSINKI : SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA, 2000,
sisältää DDT:n käytön historiaa Ruotsissa ja Suomessa ja yleisemminkin silloin kun aineen käyttö oli täällä vielä sallittua.
Kirja
TURUNEN, SEPPO
TORJUNTA-AINEIDEN VAIKUTUSTAVAT KASVEISSA JA ELÄIMISSÄ.[JOKIOINEN] : [KASVINSUOJELUSEURA], 1985,
sisältää tietoa DDT:n ja muiden hyönteisten torjunta-aineiden vaikutuksesta.
ARTO-tietokannasta löytyi seuraava artikkeliviite aiheesta:
Hildén, Olavi.
Hiljaisuus hiipii metsiin : elohopea ja DDT ovat tehokkaita myrkkyjä.
Julkaisussa: Suomen kuvalehti 1964 : 12-13, s. 34-35
Jos haluat...
Valitettavasti jouduimme budjettisyistä karsimaan täksi vuodeksi tilattavien lehtien määrää ja Teknikens Värld valikoitui yhdeksi karsittavista mm. vähäisen kysyntänsä vuoksi ja siksi että vastaavantyyppisiä lehtiä oli muitakin. Ensi vuoden tilauksiin voi kuitenkin yhä vaikuttaa, eli jos useampi asiakas toivoo samaa lehteä jälleen tilattavaksi, otamme toiveet huomioon. Asiakkaiden kuulemiseen on tähdätty myös kevään kuluessa järjestetyllä lukuseurannalla, jotta saamme ajantasaista tietoa siitä, mitä lehtiä luetaan ja mitä ei. Toiveita voi esittää joko kirjastossa asioidessaan tai sähköisesti. http://www.lastukirjastot.fi/hankintaehdotuslomake
Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaalla (entinen Kohtaamispaikka Lasipalatsi) on asikkaiden käytössä videoiden editointia varten Adoben Premiere-ohjelmisto yhdistettynä tehokkaaseen tietokoneeseen.
Jos HelMet-korttiisi on liitetty PIN-koodi, voit varata videoeditin osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/ (Kaupunkiverstas, Työtila 8). Voit tietenkin myös soittaa Kaupunkiverstaalle ja varata ajan. Videoeditointiin voi myös varata henkilökohtaisen opastuksen.
Myös Myllypuron mediakirjastossa on asiakkaiden käytettävissä videoeditointilaitteet.
Lisätietoja asiasta sinun kannattaa kysyä suoraa em. kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Palvel…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/...
Alla olevasssa listassa on joitakin Pariisiin sijoittuvia, naisten kirjoittamia romaaneja, joita näyttää olevan saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. Uudempia on tosiaankin vaikea saada kirjastoista, mutta samoin saattaa olla tilanne vanhempien teosten suhteen.
Anita Brookner: Päivät Pariisissa (Otava, 1998)
Michèle Lesbre: Punainen sohva (Lurra Editions, 2014)
Céline Curiol: Viimeinen kuulutus (Otava, 2007)
Muriel Barbery: Siilin eleganssi (Gummerus, 2010)
Paula McLain: Nuoruutemme Pariisi (Gummerus, 2014)
Tatiana de Rosnay: Viimeinen kesä (WSOY, 2011)
Tatiana de Rosnay: Mokka (Bazar, 2012)
Hélène Grémillon: Uskottuni (Otava, 2012)
Virginie Despentes: Kauniita asioita (Like, 2000)
Satu Waltari: Kahvila Mabillon (WSOY, 1952,...
Symbolit & merkit -kirjan (Gummerus, 2009) mukaan hai on "miehisen voiman, metsästystaidon ja verenhimoisuuden symboli", jota kunnioitetaan etenkin Tyynenmeren ja Afrikan kulttuureissa. Hai esiintyy niissä miehuusseremonioissa ja toteemieläimenä. Oseaniassa hai on suosittu esi-isähahmo, ja Australian aboriginaaleille se on luojahahmo.
Hain symbolista merkitystä pohdittaessa lienee syytä muistaa myös tiedotusvälineiden ja viihdeteollisuuden mytologisoima "tappajahai": "Hai saa monen ihmisen tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään. Tuntemuksia ovat olleet omiaan nostattamaan sensaationälkäinen lehdistö ja myös mm. suosikkielokuvaksi kohonnut Tappajahai. -- Haiden ihmissyönti nousi otsikoihin 1916, kun New Yorkin lähistöllä 2,6 metriä...
Äänitetietokanta Fonosta näet kätevästi mitä Kaija Koon kappaleita Markku Impiö on ollut mukana tekemässä.
Mene osoitteeseen www.fono.fi ja kirjoita etusivun Tekijä-hakukenttään Impiö Markku ja Esittäjä-kenttään Koo Kaija.
Avioero ei vaikuta tekijänoikeuksien siirtymiseen. Lisätietoa löydät oikeusministeriön Finlex-lakipalvelusta.
Jos lakipalvelun teksti tuntuu liian vaikeaselkoiselta, Sanna Niemelän Tekijänoikeudet oppilaitosmusikaalissa -opinnäytetyön (2016) kappaleeseen "Tekijänoikeuden voimassaolo ja päättyminen" on koottu keskeistä tietoa avioeron vaikutuksista tekijänoikeuksiin. Opinnäytetyön lähdeluettelosta näet myös mistä voit saada halutessasi lisätietoa.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116195/Niemela_Sanna.pdf?...
Laulu synnyinseudulle on Aulis Raitalan sävellys. Sanat ovat Martti Korpilahden tekemät. Siitä ei ole nuottia, jossa olisi klarinetille tehty sovitus. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy muutama nuotinnos kyseisestä kappaleesta. "Perinnemaisemia lauluin" -kokoelmassa olevassa versiossa on sanat ja melodia. "Aulis Raitalan sävellykset" niminen julkaisu sisältää yksinlauluversion (lauluääni ja piano) sekä sekakuoroversion.
Aineistoa voit hakea ja sen saatavuuden tarkistaa verkkokirjastosta:
www.keskikirjastot.fi
Voit myös soittaa Jyväskylän kaupunginkirjaston (pääkirjaston) musiikkiosastolle:
014-2664158
