Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyisi keltakantinen Kantola, Ilkka, Sortokauden postikortteja I-II, jonka ensimmäisessä osassa on kannessa kuva Albert Edelfeltin Porin marssi (jossa on korkeahattuinen sotilas). Kirjoista löytyy suomalaisia postikortteja 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
Internet osoitteessa http://www.evreka.fi/c/comp/search/pers/ on useita kotimaisia ja ulkomaisia linkkejä valittavana, joista voi mahdollisesti löytyä kyseisen henkilön sähköpostiosoite , jos hän on jollain tavalla kirjautunut kyseisille listoille.
Sienten tunnistus noin kuvailun perusteella on aika haastavaa...
Nurmella kasvava, valkoinen, maanmyötäinen, pinnalta kova voisi olla esim.
Lehtorousku https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtorousku tai joku muun noin seitsämästä vaaleasta rouskusta.
Lehtokärpässieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtok%C3%A4rp%C3%A4ssieni
Valkoukonsieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoukonsieni
Valkovahakas https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkovahakas
tai parhaassa tapauksessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmiherkkusieni
Kannattaa pistäytyä kirjastossa ja etsiä hyvä sienikirja, jossa on valokuvakuvitus esim. Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo : Suomen sieniopas
Tai joku muu näistä: http://haku....
Helmet-palvelusivustolla olevan listan mukaan asiakkaiden käytettävissä oleva paperisilppuri on Helsingissä ainoastaan Töölön kirjastossa.
Korona-aikana palveluissa on rajoituksia, joten sinun kannattaa vielä varmistaa suoraan Töölön kirjastosta, onko paperisilppuri tällä hetkellä käytettävissä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Taivaankappaleista ilmeisesti kiintotähdet olivat ehkä kiinni taivaankannessa tai reikiä siinä. Aurinko ja kuu eli taivaanvalot sijaitsivat taivaalla loistaessaan ilmeisesti taivaankannen alla, ja ne olivat jonkinlaisia irtonaisia "esineitä".
Suomalainen, suhteellisen myöhään kerätty kansanperinne ei ole säilyttänyt paljonkaan tietoa muinaisista tähtiin ja kiertotähtiin liittyvistä uskomuksista. Kansanperinne kuitenkin antaa ymmärtää, että joskus tähdet olivat hyvin merkittäviä, ja niihin liittyvä tieto arvostettua. Tietäjien kerrotaan saaneen osan mahdistaan katsomalla ja tutkimalla Otavaa ja muuta tähtitaivasta.
Venus
Aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtytähti, ...
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja selittää takavarikon taka- ja vara-sanojen yhdistelmäksi: 'takana oleva paikka' ja 'varat, säästetty omaisuus' ovat yhdessä 'talletuspaikka, varasto, säilö, säästö'.
Lauri Hakulisen mukaan 'takavarikoida' nykyisessä merkityksessään kuuluu 1900-luvun alun sanastouutuuksiimme.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys
Näyttää siltä, että Laanilan lukiosta ei ole julkaistu mitään matrikkelia tai historiikkia, myöskään tietoja koulun arkistoista vuoden 1975 osalta ei löytynyt verkosta. Spes Patriae -kirjassa on vain pieni osa ylioppilaaksi kirjoittaneista.Suosittelen ottamaan yhteyttä suoraan Laanilan lukioon ja kysymään heiltä, onko vanhoja oppilasluetteloja olemassa. https://www.ouka.fi/laanilan-lukio/yhteystiedot?accordion=accordion-7276Toinen vaihtoehto on etsiä sanomalehdistä tietoja uusista ylioppilaista. Tietoja on todennäköisesti julkaistu joko toukokuussa tai kesäkuun alussa. Esimerkiksi Kalevaa ei ole digitoitu vuodelta 1975, joten helpoin tapa päästä selaamaan lehtiä on mikrofilmillä Turun yliopiston kirjastossa.
Muutokset Herran rukouksen eli Isä meidän -rukouksen sanamuodossa liittyivät ennen kaikkea Suomen evankelis-luterilaisen kirkkokäsikirjan uudistamistyöhön. Lopulliset päätökset rukouksen kielellisestä asusta on tehty yleisessä kirkolliskokouksessa kirkkokäsikirjakomitean ehdotusten pohjalta.
Seitsemännessä yleisessä kirkolliskokouksessa vuonna 1913 hyväksytyn kirkkokäsikirjan uudistustyö oli aloitettu jo 40-luvulla. Ensimmäiset tulokset kirkkokäsikirjakomitean pitkällisestä työstä saatiin jo vuoden 1958 kirkolliskokouksessa; jatkoa seurasi 1963 kirkolliskokouksessa, ja päätökseen uudistuksen saattoi vuonna 1968 pidetty 20. varsinainen kirkolliskokous. Uudistetussa kirkkokäsikirjassa Isä meidän -rukous ("anna meille meidän syntimme...
Ainoa lista signeerauksista mitä olen netistä onnistunut löytämään on Arabian taiteilijoiden signeerauksia. Monilla osto- ja myyntiliikkeillä sekä antiikkiliikkeillä on arviointipalveluja, joista voisi löytyä asiantuntijoita tunnistamaan esineesi tekijä. Kehottaisin sinua kääntymään niitten puoleen.
Nurmeksen nimen arvellaan olevan lähtöisin järvennimestä Nurmesjärvi, jossa 'nurmes' on johdos karjalankielisestä nurmi-sanasta. Toisin kuin suomessa, karjalan kielessä 'nurmi' tarkoittaa luonnonniittyä, esimerkiksi rantaniittyä.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja
Sinun kannattaa ensi tilassa ottaa yhteyttä kirjastoon, esim. Kallioon, jolloin korttisi "mitätöidään"; näin estetään kortin väärinkäyttö. Kallion kirjaston puhelinnumero on 09-31085953 (lainaus).
Joissakin kirjastoissa voi uusia lainat internetissä, mutta Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti toistaiseksi ole tällaista mahdollisuutta. Aineiston voi uusia puhelimitse vain maksullisen uusintapuhelimen kautta. 0600-060504 ma-pe 12-18 5,80 mk/min + ppm. Puhelimitse uusittaessa soittajalla on oltava esillä uusittava aineisto sekä se kirjastokortti,jolla aineisto on lainattu. Kirjasto ei uusi puhelimitse lainoja, jos niihin on muiden asiakkaiden varauksia tai jos lainaajalla on maksuja maksettavanaan kirjastolle ja jos asiakas on menettännyt lainausoikeutensa.
Voit uusia sekä Helsingin, Espoon, Vantaan että Kauniaisten kaupunginkirjastojen aineistoa.
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen...
Kirjan nimi on suomeksi "Kapina laivassa". Kirjan ovat kirjoittaneet Charles Nordhoff ja James Norman Hall. Alkuperäisteoksen nimi on "Mutiny". Teoksen pohjalta on tehty tunnettu elokuva "Kapina laivalla", jonka alkuperäinen nimi on "Mutiny on the Bounty". Filmi löytyy videolla myös nimellä "Bountyn kapina".
Jartse Tuominen on 90-luvulla soittanut kitaraa ainakin Indiana-nimisessä yhtyeessä, jolta on ilmestynyt cd "Kristallipallo". Helsingissä cd-levy on luokiteltu rock/pop-musiikkiin, mutta siltä löytyy mm. kappale "Hopeinen kuu", joten kyllä tämä mielestäni läheltä liippaa. Lisätietoa löysin myös netistä, mm. osoitteesta http://www.netti.fi/~pekhieta/tuominen.htm Sivulta löytyy linkkejä useisiin yhtyeisiin, joissa Tuominen on vaikuttanut.
Yksityisen käyttäjän kannalta maksuttomat nettiliittymät ovat usein yhtä hyviä kuin maksullisetkin. On kuitenkin huomattava, että maksuttomat palveluntarjojat käyttävät keräämiään henkilötietoja helposti erilaisiin markkinointitarkoituksiin.
Yhteyksien toimivuus ei välttämättä kovin paljon vaihtele maksuttomien ja maksullisten liittymien välillä. Jos nettiyhteyden varma toiminta on ensiarvoisen tärkeää, niin kannattaa ehkä kääntyä maksullisten palveluntarjoajien puoleen. Normaalissa kotikäytössä myös maksuttomat liittymät ovat riittävän varmatoimisia.
Maksullisten liittymien puoleen täytyy kääntyä yleensä myös silloin, jos haluaa tavallista modeemiyhteyttä nopeamman internetyhteyden.
Suurimmat palveluntarjoajat maksullisella puolella...
Tarkoitatko mahdollisesti että kuinka monta varausta voi tehdä vai kuinka monta kirjaa voi pyytää toisesta kirjastosta? Aineistoahan voi "tilailla" eri tavoilla runsaastikin, mutta et voi yhdellä kerralla lainata tai samanaikaisesti pitää lainassa miten paljon vain.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä sanotaan näin: "Asiakkaalla voi olla pääkaupunkiseudun kirjastoista samanaikaisesti korkeintaan 50 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 7 videota ja 2 CD-ROMia. Helsingin kaupunginkirjastolla on oikeus rajoittaa kerralla lainattavan aineiston määrää."
Eduskunnan kirjaston http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ Selma-kokoelmaviitetietokannasta voi etsiä viitteitä juridisesta kirjallisuudesta.
Kirjastoissa käytettävissä olevista viitetietokannoista voi hakea esim. tiettyä aihetta käsitteleviä artikkeleita. Aleksi-nimiseen tietokantaan on tallennettu viitteitä vuodesta 1980 alkaen ja Artoon vuodesta 1982 alkaen. Molemmat tietokannat sisältävät viitteitä mm. seuraavista julkaisuista: Defensor Legis, Lakimies, Lakimiesuutiset ja Oikeus.
Suomen asianajajaliiton kotisivuilta Internet-osoitteessa http://www.asianajajat.fi/ kohdasta 'Julkaisut' löytyvät Advokatti ja Defensor Legis -lehtien hakemistot muutaman vuoden ajalta. Saman sivuston kohdasta 'Lakilinkit' - 'Lehdet ja julkaisut' löytyvät mm....
Tätä elokuvaa ei ikävä kyllä ole Suomen yleisissä kirjastoissa. Suomen elokuva-arkistossa ( http://www.sea.fi/kirjasto ) se on, mutta sitä ei lainata. Elokuva-arkistossa voi elokuvia käydä katsomassa maksua vastaan (ei-tutkijoille 8,5 € ensimmäinen tunti ja jatkotunnit à 3,5 €, tutkijoille 2 €/h).
Videota voi kysyä videokaupoista, esimerkiksi Helsingissä Pieni leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050) ja Filmifriikki (http://www.filmifriikki.fi ).
Google-haku antaa mahdollisuuden kielivalintaan.
-klikkaa kieliluettelosta esim. venäjä ja voit surffailla ja katsoa tietoa valitsemallasi kielellä:
http://www.google.fi/language_tools?hl=fi
Hyvää kevättä!
Kirjassa Kirjastoautokäsikirja, kirjoittanut Sirkka Sarkola, sivu 306 kerrotaan että ensimmäinen "kirjastoauto" pääkaupunkiseudulla liikkui Helsingin maalaiskunnassa, nykyisellä Vantaalla vuonna 1913, vaunua vedettiin hevosilla.
Voitte varata HelMet-aineistohaulla kaksi Sirkka Sarkolan kirjaa:
Kirjastoautokäsikirja
Kirjastoautotoiminta Suomessa
Näistä kirjoista löytyy lisätietoa kirjastoautotoiminnasta ja sen historiasta.
HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, yhteystiedot osoitteessa http://www.fla.fi/
Suomen kirjastomuseo sijaitsee Vaasassa, yhteystiedot linkissä: http://www.suomenkirjastomuseoyhdistys.fi/index.php
Lisää tietoa kirjastoautoista Kirjastot.fi:n...
