Roihuvuoren japanilaistyylisestä puutarhasta löydät tietoja Helsingin kaupungin rakennusviraston internetsivuilta, osoitteesta :http://www.hkr.hel.fi/viher/index.html.
Nicholas on muunnos Nikolaus (lat.) tai Nikolaos-nimestä (kreikk.), joiden nimipäivä on 6/12. Pertti Lempiäisen "Suuren nimipäiväkirjan" mukaan Nikolaus-nimen toi kalenteriin pyhä Nikolaus. Hänen muistoaan ympäröi tiheä legendaverkko, varmat historialliset tiedot sen sijaan ovat niukkoja. Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden suojeluspyhimyksenä, jonka tunnuksina kirkkotaiteessa ovat usein ankkuri ja laiva. Lisäksi hänet muistetaan hyväntekijänä ja erilaisiin hätätiloihin joutuneiden auttajana. Hyväntekijän rooliin liittyy se, että monissa maissa hän tuo joulun tienoilla lahjat erityisesti lapsille. (Esim. amerikkalaisten Santa Claus ja sen esikuvana oleva hollantilaisten Sinterklaas).
Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksiä varten. Ajantasaiset sijaintitiedot kirjoista ja muusta aineistosta löydät kirjastojen kokoelmatietokannoista.Maakunta- kirjastojen tietokantoja voit selata osoitteessa http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247, myös Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaun http://www.libplussa.fi/ avulla voit hakea Medwyn Goodallin tuotantoa. Halutessasi voit soittaa esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolle (09)310 8570. Mikäli Goodallin tuotantoa puuttuu kokoelmasta, saat sen kaukolainaksi kauttamme.
Taisto Tammen esittämän kappaleen "Pelko" (Bojus) nuotti löytyy nuottivihosta "Viihdettä venäläisittäin" (Fazer, 1978). Nuotissa on kappaleen suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Kappaleen on säveltänyt Jan Frenkel (nuotissa nimi on virheellisesti Frenkell). Suomenkieliset sanat on tehnyt Pauli Salonen (tosin Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian yhden viitteen mukaan suomenkieliset sanat olisi tehnyt Reino Helismaa, mutta tämä tieto näyttää olevan virheellinen). Kappale alkaa: "Nyt pelko mielessä mun viivähtää".
Markuksen esittämän kappaleen "Niin kauan kun on aikaa" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Nuotin on julkaissut Musiikki Fazer (1970...
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä...
Kyllä, työkalut ovat lainattavissa Tapiolan kirjastosta.
Tässä tapauksessa Rakenneilmaisin vain oli jo lainassa eli sitä saattoi lainata vain Ison omenan kirjastosta.
Linkin kautta Helmet-hakuun hypätessä täytyy vielä klikata kohtaa "Näytä lisää niteitä tai hae tietty lehden numero" http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/.b2230157/.b2230157/1,1,1,B/holdings~2230157&FF=&1,0,
Silloin kaikki lainattavissa olevat esineet ja sijainnit saadaan näkyviin.
Tavallisen Helmet-haun kautta asia on ehkä helpommin havaittavissa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2230157__Srakenneilmaisin__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b2230157
Tove Jansson tunnetaan parhaiten Muumeista. http://www.tovejansson.com/bibliografia.html
Tunnetuimpia kenties Taikatalvi, Näkymätön lapsi, Muumipapan urotyöt ja Vaarallinen juhannus.
Hän on kuitenkin kirjoittanut myös aikuisille. Kuvanveistäjän tytär, Kesäkirja, Aurinkokaupunki ja Kunniallinen petkuttaja ovat kirjoista tunnetuimmat. https://www.wsoy.fi/kirja/tove-jansson/valitut-romaanit/9789510441206
"Aikamatkat voidaan jakaa kahteen tyyppiin, joista toista voidaan pitää suhteellisena aikamatkustuksena ja toista ”todellisempana” matkustamisena ajassa.
Matkustaminen tulevaisuuteen suurien nopeuksien avulla on suhteellista aikamatkustamista. Aikamatka toimisi ainakin teoriassa tässä tapauksessa, koska matkustava havaitsija ei suoranaisesti muuttaisi ajan kulkua, vaan pikemminkin nopeuttaisi sitä suhteessa toisiin kappaleisiin. Suhteellista aikamatkustusta voidaan ajatella kahtena kulkuneuvona, jotka kulkevat rinnakkain, ja aikaa niiden kulkemina nopeuksina. Mikäli toinen kulkuneuvo kiihdyttää vauhtiaan, sen nopeus kasvaa suhteessa toiseen kulkuneuvoon.
”Todellisessa” aikamatkailussa pyritään liikkumaan ajan poikkeamia pitkin...
Sanoilla "Kun Herra ynnä Pyhä Pietari" alkaa Eino Leinon runo "Legenda". Lasse Vahtolan säveltämä "Legenda" sisältyy nuottiin "Nuoren seurakunnan veisuja", osaan 11 (Nuorten keskus, 1981). Nuotissa on melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta, mutta samanlainen nuotinnos tästä laulusta sisältyy myös uudempaan nuottiin "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), joka on saatavissa myös Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tämän runon on säveltänyt Lasse Vahtolan lisäksi moni muukin, ainakin Einojuhani Rautavaara, Kari Haapala, Lauri Ikonen, Raimo Tanskanen ja Perttu Hietanen.
Suomen Yleisten Kirjastojen verkkopalvelusita http://www.kirjastot.fi/ pääset mm. Tieteellisten kirjastojen kotisivulle, osoite http://hul.helsinki.fi/tilke/ Sieltä löydät Helsingin kauppakorkeakoulun ja Ammattikorkeakoulujen kokoelmatietokannat.
Esimerkiksi osoitteesta http://www.helia.fi/kirjasto/ hakusanoilla mainon* AND suunn* löytyy mainonnansuunnittelua käsitteleviä kirjoja, mm. Iltanen, Kaarina:
Mainonnan suunnittelu ja opinnäytetyö Tanskanen, Mika: Pienyrityksen suoramainoskampanjan suunnittelu ja toteutus uuden tuotteen lanseerausprosessissa. Kirjoja voit tilata kaukopalveluna lähimmästä kirjastosta.
Suomen Yleisten Kirjastojen verkkopalveluista löydät myös yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat, joista voit etsiä aineistoa.
Barents Interreg IIA -ohjelma on Euroopan yhteisöjen komission yhteisöaloite. Yhteisöaloitteella tuetaan valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä ja autetaan unionin sisä- ja ulkorajoilla sijaitsevia alueita ratkaisemaan niiden syrjäisestä sijainnista ja valtakunnan rajoista johtuvia ongelmia. EU -maista Barents Interreg -alueita ovat Suomen ja Ruotsin pohjoiset läänit, eli Lapin ja Norrbottenin läänit. Barents yhteistyöalue muodostuu neljän valtakunnan, Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Norjan, pohjoisista osista. Ohjelmaa hallinnoi Lapin liitto http://www.lapinliitto.fi/ josta saa myös lisätietoa.
Paatsjoen vesistöalueella yhteisesti toteutettavan ympäristön tilan hallinnan kehittäminen, Paatsjoen voimalaitosten energiatuotannon liittäminen...
Kustantajatunnus 97750 kuuluu Merenkurkun Neuvostolle (Kvarkenrådet) http://www.kvarken.org/
Lisää ISBN -tunnuksesta:
http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/index.htm
Suomen kansallisbibliografian Fennican
mukaan ISBN 951-97750-1-3 kuuluu teokselle:
Marell, Agneta: Svenskarnas synpolismedel (po. syn på livsmedel - toim. huom.) från Finland : en studie om ursprungslandets betydelse för produktutvärdering Julkaistu: Vasa : Kvarkenrådet, 2000331 (Arkmedia) Huomautus: ennakkotieto cip/bo ei vastaanotettu.
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2...
Etsin lehteä kotimaisista ja pohjoismaisista tietokannoista, mutta niistä lehteä ei löytynyt. British Libraryn kokoelmista se löytyi.
Kaukolainapalvelun kautta voi tilata mm. lehtiartikkeleita. Tietoa kaukopalvelumaksuista ja tilauslomakkeen löydät tästä linkistä: http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti…
Kysyt paljonko lauri Viitaa luetaan, mutta meillä ei ole sellaista tilastoa.
Voimme ainoastaan sanoa montako Lauri Viidan kirjaa on lainassa tällä hetkellä. Voit itsekin todeta samaa tästä:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=a&searcharg=viita+lauri&sea….
Tiedämme kyllä montako kertaa yhteensä joku kirja on ollut lainassa, mutta sitä on voinut lukua useampi tai ei kukaan!
Tämä siisi ei ole täsmällinen menetelmä.
Ainakaan kirjojen asiasanoituksen perusteella ei ole. Vuonna 2005 ilmestyi Tiina Mahlamäen väitöskirja Eeva Joenpellosta (Naisia kansalaisuuden kynnyksellä). Mahtaisiko siitä löytyä vastausta?
Suomenkielisiä tuon paksuisia Thaimaan matkaoppaita on useampia: Thaimaa (Näe ja koe), 2007 ; Lehtipuu, Markus : Thaimaa (Suomalainen matkaopas), 2004 ; Persson, Mikael : Thaimaa (Mondo matkaopas), 2007. Etsimänne kirja voisi olla joku näistä.
