Voit varata kirjan milloin haluat, mutta kun olet saanut noutoilmoituksen varaamastasi kirjasta, sinun täytyy noutaa varauksesi tietyssä ajassa, joka mainitaan noutoilmoituksessa. Ohessa tietoa mm. varauksista Vaski-kirjastoissa https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Hei!
Helmetistä voi hakea:
Kirjoita hakulaatikkoon portugali > valitse lastenkokoelma > valitse kieleksi portugali. Onnea etsintään! Samalla näet, minkä kirjaston hyllyssä on eniten portugalinkielisiä lastenkirjoja.
Onnea hakuun!
Kirsi Kunnaksen ja työryhmän vuonna 1968 toimittama Aikamme aapinen (WSOY) sisältää Kunnaksen runon Kissa ja koira, joka alkaa riveillä "Kyllä kissa haistaa, missä päivä paistaa...". Runon toinen säkeistö kuuluu kuten kysymyksessäsi kirjoitit. Aikamme aapinen sisältyy Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja on tilattavissa Pasilan kirjavarastosta omaan lähikirjastoon. Googlen kuvahaulla teoksesta löytyy myös kuvia.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Suomen kielessä käytetään ilmaisun lauluyhtye rinnalla ilmaisua vokaaliyhtye. Sen alkuosa ei kuitenkaan ole johdettu kielioppisanasta vokaali, joka tulee latinan sanasta vōcālis eli 'puhuva’. Termi "vokaaliyhtye" lienee käännös termeistä "vokalgrupp", "vocal group" tai "Vokalensemble".
Heikki Poroila
Ilmaisua on käytetty yleensä politiikan yhteydessä varoittavana lauseena, mutta eräin varauksin se soveltuu muillekin elämänaloille. Sillä muistutetaan, että loppujen lopuksi kaikesta hyvästä ("lounas") joutuu jossain muodossa maksamaan. Jos poliitikko saa näennäisesti vastikkeetonta kestitystä, hän joutuu maksamaan sen takaisin jossain muussa muodossa esimerkiksi edistämällä kestitsijälle edullista rakennushanketta.
Kyynisestä näkökulmasta katsottuna ilmaisu viittaa siihen, ettei kukaan tee toiselle hyvää ilman vastapalvelusta. Tätä voidaan toisaalta perustellusti kritisoida, koska kaikki ihmisten väliset suhteet eivät perustu täydelliseen vastavuoroisuuteen. Lapsella voi olla "ilmaisia lounaita", koska hänen vanhempansa ovat valmiit...
Siviilipalveluksen suorittaminen kirjastossa on ollut pitkään mahdollista, mutta paikkoja ei tarjota eikä varata keskitetysti, vaan siviilipalvelukseen tähtäävän on itse otettava yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon toivoisi pääsevänsä. MItään yhteishakua ei ole, vaan henkilökohtainen aktiivisuus ratkaisee. Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei valitettavasti voi ottaa kantaa yksittäisten kirjastojen tilanteisiin. Mitään "normaalisti" ei ole olemassa, vaan tilanteet vaihtuvat eri kunnissa eri vuosina. Kannattaa siis olla suoraan aktiivinen kirjastoihin päin ja kysyä tilannetta.
Heikki Poroila
Löysin Beethovenin 7. sinfonian (Sinfoniat, nro 7, op92, A-duuri) Allegretto-osan melodiaan kaksi erinimistä (”Sävelten voima”, ”Sointujen hoivat”) suomenkielistä sanoitusta ja useita erilaisia kuorosovituksia. Myös sanoituksissa on pieniä eroja, vaikka laulun nimi on sama. Vain joissakin nuoteissa mainitaan sanoittajan tai sovittajan nimi. Kaikkia julkaisuja en pääse näkemään, eikä julkaisujen kuvailutiedoissa aina kerrota laulujen sanoittajien tai sovittajien nimiä, joskus jopa säveltäjien nimet puuttuvat.
”Sävelten voima” -nimellä löysin mieskuorosovituksen nuotista ”Ylioppilaslauluja. Kolmas vihko” (toimittanut D. Hahl [= Taavi Hahl]); K. E. Holm, 1894). Laulu alkaa: ”Sävelten aallot, taivahan valot, täyttävät rintain innolla ain.”...
Ainakin Kielitoimiston sanakirjan mukaan vasikka-sanaa käytetään vain nautaeläimistä.
KT:n sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/vasikka?searchMode=all
Suomessa raipparangaistukset kuuluivat rikoslakiin 1890-luvun alkupuolelle asti. Yksi pari raippoja tarkoitti kolmea lyöntiä. Pahimmillaan rangaistukseksi saattoi tulla 40 paria raippoja. eli 120 lyöntiä. Rangaistus saattoi tulla esimerkiksi varkaudesta tai taposta. Kovan raipparangaistuksen seurauksena moni myös kuoli. Raipparangaistus annettiin paljaaseen selkään, joten epäilemättä ainakin iho meni rikki ja vuosi verta. Varakkaat saattoivat päästä raipparangaistuksesta maksamalla sakkorahoja, mutta köyhillä sitä mahdollisuutta ei ollut. Siitä tulee sanonta: "Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan". Raippa saattoi olla rottinkikeppi, vedessä liotetut pitkät pajunvitsakimput tai lakisääteisesti määrätty kaksimetrinen,...
Partisiipit ovat verbin infiniittisiä muotoja eli nominaalimuotoja. Ne ovat verbimuotoja, jotka taipuvat kuin nominit eli luvussa ja sijassa. Iso Suomen kielioppi löytyy verkosta, siellä kerrotaan infiniittisyydestä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=490
Hei,
Kattavimmin kotimaisten elokuvien tiedot löytyvät KAVIn (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) Elonet-tietokannasta. Sieltä löytyvät kaikki Suomalaisen kansallisfilmografian tiedot, mm. tekijätiedot, juonikuvaukset, elokuvan vastaanotto ilmestymisaikaan, esitystiedot, palkinnot, musiikki, ikärajatiedot jne.
Tässä linkki tuon kysymäsi elokuvan tietoihin:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1582654
Ulkomaisista elokuvista parhaiten tietoa löytynee ainakin yhdysvaltalaisen elokuvan osalta iMDb-tietokannasta (Internet Movie Database ; imdb.com)
Pulu, eli virallisemmin kesykyyhky on syötävää. Kesykyyhky on rauhoitettu yleisen lintujen pesintärauhoitusaikana 10.3.-31.7., mutta muina aikoina rauhoittamaton.Alla olevien lähteiden viimeinen linkki esittelee muutamia kyyhkyreseptejä.Lähteet:https://animalia.bio/fi/domestic-pigeon/1000https://www.pestes.fi/tuhoelaimet/puluhttps://riista.fi/game/kesykyyhky/https://kaikkiaitinireseptit.blogspot.com/2016/08/ensimmainen-kyyhkynen.html
Joissakin kirjastoissa voi uusia lainat internetissä, mutta Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti toistaiseksi ole tällaista mahdollisuutta. Aineiston voi uusia puhelimitse vain maksullisen uusintapuhelimen kautta. 0600-060504 ma-pe 12-18 5,80 mk/min + ppm. Puhelimitse uusittaessa soittajalla on oltava esillä uusittava aineisto sekä se kirjastokortti,jolla aineisto on lainattu. Kirjasto ei uusi puhelimitse lainoja, jos niihin on muiden asiakkaiden varauksia tai jos lainaajalla on maksuja maksettavanaan kirjastolle ja jos asiakas on menettännyt lainausoikeutensa.
Voit uusia sekä Helsingin, Espoon, Vantaan että Kauniaisten kaupunginkirjastojen aineistoa.
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen...
Vastausta kysymykseesi voi miettiä korkeintaan teoreettisella tasolla. Kuinka monta kertaa olet nähnyt siamilaiset kaksoset bussissa - tai ylipäänsä missään? Yhteenkasvaneet kaksoset selviävät harvoin hengissä edes synnytyksestä, puhumattakaan, että he kasvaisivat aikuisiksi asti. Suosittelen, että tutustut vaikkapa seuraaviin linkkeihin:
http://zygote.swarthmore.edu/cleave4b.html
http://www.twinstuff.com/conjoined.htm
Googlella ( http://www.google.com/ ) löydät lisää linkkejä sanoillla "conjoined twins".
Tätä elokuvaa ei ikävä kyllä ole Suomen yleisissä kirjastoissa. Suomen elokuva-arkistossa ( http://www.sea.fi/kirjasto ) se on, mutta sitä ei lainata. Elokuva-arkistossa voi elokuvia käydä katsomassa maksua vastaan (ei-tutkijoille 8,5 € ensimmäinen tunti ja jatkotunnit à 3,5 €, tutkijoille 2 €/h).
Videota voi kysyä videokaupoista, esimerkiksi Helsingissä Pieni leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050) ja Filmifriikki (http://www.filmifriikki.fi ).
Google-haku antaa mahdollisuuden kielivalintaan.
-klikkaa kieliluettelosta esim. venäjä ja voit surffailla ja katsoa tietoa valitsemallasi kielellä:
http://www.google.fi/language_tools?hl=fi
Hyvää kevättä!
Vladimir Grisinin venäjänkielisen, lähinnä lapsille ja nuorille tarkoitetun shakkioppaan suomennos ja englanninnos ovat ainoat samaan alkuperäistekstiin perustuvat suomen- ja englanninkielistä shakkisanastoa sisältävät teokset: Grisin, Vladimir, Sakin aakkoset eli ensi askeleet sakkilaudalla, 1982 ja Grisin, Vladimir, The ABC of Chess, 1986. Niiden saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Pirkko-valssi löytyy Dallapén vihkosesta Dallapé 70 : suosituimmat humppasävelmät N:o 3 ja samoin nuottijulkaisusta Dallapé-orkesteri : Tanssiorkesteri Dallapé ; 38 (1937). Edellinen on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
