Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti voi uusia sähköpostitse tai Internetin kautta, vaikka joissakin kunnissa se on mahdollista. Helsingin kaupunginkirjaston lainoja voi uusia puhelimitse. Puhelinuusinnan numero on 0600-060504, 4,50 mk/min + pvm, klo 12-18 maanantaista perjantaihin. Kirjastokortti kannattaa ottaa valmiiksi esille, koska siinä olevaa numerosarjaa kysytään. Varattuja tai myöhässä olevia lainoja ei uusita. Lainoja voi uusia myös käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Kirjastokortti täytyy olla mukana, mutta lainoja ei tarvitse kantaa mukana.
Eläimistä löytyy valtavasti tietoa internetistä, aloita vaikka näistä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat.htm ja lemmikkieläimistä erikseen osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat2.htm
Aiheesta voisit etsiä aineistoa yliopistojen Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea ,jotka ovat käytettävissä yliopistojen ja myös Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Muut kaupunginkirjaston käytössä olevat tietokannat (käyttö kirjaston työasemilta) löytyvät sivulta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/doc784.html
Mahdollisia muita asiasanoja kuin Wagner ja festivaalit on löydettävissä Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa .
Internetsivuilla löytyy paljon viitteitä aiheesta, esimerkiksi Google http://www.google.com antaa hakusanayhdistelmällä - wagner festspiel idee - lukuisia viitteitä www-sivuista.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta...
Valitettavasti kirjastokortin katoamisilmoitusta ei voi tehdä internetin kautta. Ilmoita välittömästi kortin katoamisesta lähikirjastosi toimipisteeseen joko puhelimitse tai käymällä paikalla. Samalla tarkistetaan, onko kirjastokorttia jo käytetty väärin. Kortilla, joka on ilmoitettu kadonneeksi, ei saa lainata.
Jos kadonneeksi ilmoitettu kortti löytyy tulee asiakkaalla olla henkilötodistus mukanaan kun hän haluaa "aktivoida" kortin uudelleen.
Suomalaista rockia käsitteleviä kirjoja on kirjastoissa, mutta niissä ei valitettavasti ole tietoa Negative-yhtyeestä. Negativesta ja sen laulajasta Jonne Aaronista on kirjoitettu useissa lehdissä. Aleksi-viitetietokannasta löytyi tiedot seuraavista artikkeleista:
Anna 2003/28 s. 20
Eeva 2004/12 s. 46-51, 110
Rumba 2004/18 s. 20-21, 2003/24 s. 15-17, 2003/16 s. 21-25
Soundi 2004/8 s. 30-32, 2003/6-7 s. 100-101
Jälkimmäinen Soundin artikkeli löytyy myös Internetistä osoitteesta:
http://www.soundi.fi/juttu_0603.html . Lehtien saatavuuden pääakaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voit tarkistaa HelMet-aineistohausta: http://www.helmet.fi
Negativen-kotisivut taidat jo tietääkin, mutta alla on varmuudeksi linkki sivulle. Sieltä löytyy aika...
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia kerrotaan, että Thomas Brezina on syntynyt vuonna 1963 Wienissä. Hän on kirjoittanut lähes 100 lasten- ja nuortenkirjaa, ensimmäisen kirjansa hän kirjoitti 1990. Suomeksi hänen kirjojaan alkoi ilmestyää 1999. Mervi Kosken kirjassa on käsitelty hänen tuotantoaan. Tämän kirjan löydät Enontekiön kirjastosta. - Tähän asti suomennetut kirjat saat selville vaikkapa Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku ja varaukset.
Ada ( hepr. jalokivikoru). Ada oli Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Eesaun vaimo.
Vastaus perustuu kirjaan : Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999
1500-luvulla syntyneeltä englantilaiselta runoilijalta George Witheriltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa. Myöskään kahdessa runoantologiassa, Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa Tuhat laulujen vuotta ja Eino Railon toimittamassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 (englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja)) ei ole hänen runojaan. Vaikuttaa siis siltä, ettei suomennosta löydy.
Amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin (1783-1859, sukunimi on Irving) teoksia suomennettiin jo 1800-luvulla. Suomennoksia ovat: 'Alhambra'
// ensimmäinen R.Mellinin suomennos 1880, toinen Annukka Aikion 1969// ja 'Pokanoket'in Filip'// Waldemar Churbergin v. 1876 suomentama kertomus//. Jarl Hellemanin v. 1959 toimittamaan novellivalikoimaan 'Amerikkalaisia kertojia' sisältyy Kristiina Kivivuoren suomentama kertomus Rip Van Winkle. Edelleen hänen tekstejään on kokoelmissa 'Hyvää yötä 1' (ilm. v. 1934) ja 'Hyvää yötä 2' (ilm. 1937) sekä 'Satuaarre Suomen lapsille 2' (ilm. 1928). Näissä kolmessa kokoelmassa oleva materiaali on kuitenkin otettu
em. teoksesta 'Alhambra'. 'Päätöntä ratsumiestä' ei ole suomennettu, kirjastossa on vain...
Vuosaaressa ei näytä olevan kyseistä kirjaa, mutta varaamalla Helmet-järjestelmän kautta saat kirjan jostain muusta kirjastosta. Voit valita noutopaikaksi Vuosaaren ja
hakea kirjan sieltä, jos niin haluat.Kirja on lasten-ja nuorten aineistoa, joten varausmaksuakaan ei mene.
Ensimmäiseksi kannattaa uusia laina, jos se vain on mahdollista. Näin saa lisäaikaa etsimiselle, eivätkä myöhästymismaksut lisäänny.
Jos et kuitenkaan sitä löydä, mene puhumaan asiasta siihen kirjastoon, josta olet kirjan lainannutkin. Ylensä kirjan voi korvata hankkimalla uuden kirjan tai maksamalla kirjan hinnan. Monia kirjaston kirjojahan ei saa enää kirjakaupasta ostetuksi, joten maksamalla korvaaminen lienee tavallisin tapa.
Kirjastokorttisi pitäisi vaihtaa uudelle nimelle ja päivittää myös kirjaston asiakasrekisteriin nykyinen sukunimesi. Se onnistuu nopeasti, kunhan käyt missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan uudelle nimelle annetun henkilöllisyystodistuksen tai virallisen todistuksen nimenmuutoksesta. Nimenmuutosta ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi voi tehdä Internetin kautta.
Levisto on todella harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut vähemmän kuin kuusi tämännimistä henkilöä. Nimipalvelu ei ilmoita yksityisyyden suojan takia tarkkaa lukua, jos nimettyjä on hyvin vähän.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa sukunimen taustoista tai merkityksestä.
Tarkoitatko jotakin Helsingin kaupunginkirjasto toimipistettä vai Helsingin kaupunginkirjastoa yleensä? Tietokoneita on rajallinen määrä, koska kirjastoissa on tilaa rajallisesti ja koska jokainen tietokone maksaa. Erityisesti pienissä kirjastoissa tilaa on kovin niukasti. Jos mielestäsi jossakin toimipisteessä on erittäin huono tietokonetilanne, voit laittaa asiasta palautetta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/.
Valtionpäämiesten puheita löytyy kirjassa Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa, toimittanut Simon Sebag Montefiore ( Ajatus Kirjat, 2008). Sama teos löytyy myös englannin kielellä, samoin kuin In our time: the speeches that shaped the modern world, kirjoittanut Hywel Willimas (Quercus, 2009). Kyseiset kirjat eivät ole kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan, onko niissä myös Hitlerin puheita. Hitlerin pitämä puhe valtiopäivillä löytyy Pasilan varastosta nimellä Hitler vastaa Rooseveltille: Saksan johtajan ja valtakunnankanslerin Adolf Hitlerin 28.4.1939 valtiopäivillä pitämän puheen suomennos.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Helmet-sivuston nykyinen uutuusluettelo päivittyy jatkuvasti ja uutuudet säilyvät luettelossa kaksi viikkoa. Uutuudet on nykyään ryhmitelty entistä useampaan ryhmään.
Linkki uutuusluetteloon löytyy, kun siirtyy Helmetin etusivulla alaspäin. Uutuudet-otsikon alla on linkki Lisää uutuuksia, jonka kautta ryhmitellyt luettelot löytyvät:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Vastausta kysymykseen ei voi antaa pelkästään väestömäärään suhteutettujen lukujen avulla, sillä Pohjoismaiden väestöissäkin on ikärakenteessa eroja ja kuolleisuuden mittaamiseksi tulee eri maiden kuolleisuus ikävakioida.
Siksi tarkastelu tulisi tehdä elinajanodotteiden avulla. Elinajanodote on ikävakioitu luku, joka mahdollistaa vertailukelpoisen vertailun.
Tilastokeskuksen "Suomi numeroina" -palvelusta löytää valmiin taulukon, jossa on Suomen O-vuotiaiden elinajanodote vuodesta 1990 alkaen => http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestonmuutokset
Pohjoismaisen vertailun löytää mm. Pohjola numeroina 2013 -taskutilastosta (pdf, sivulla 11) => http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2013-766
Tiedustelin asiaa Tammelta, ja sieltä kerrottiin, ettei Tammi näillä näkymin jatka Keplo Leutokalma -sarjan julkaisemista. Seuraavia osia ei siis ole tulossa suomeksi, jollei Tammi muuta päätöstä tai sarjan julkaisu siirry jollekin muulle kustantamolle.
Tammelle voi laittaa asiasta palautetta. Osoitteesta http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi löytyvät kustantamon yhteystiedot.
Mainitsemanne CD Monastic Song: 12th Century Monophonic Chant on lainattavissa Helmet-kirjastojen musiikkivarastosta Tikkurilasta. Voitte tehdä omassa lähikirjastostanne kaukopalvelutilauksen levystä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
