Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu kreikankielisiä lehtiä. Niitä ei tule myöskään Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoihin. Saamani tiedon mukaan kreikankielisiä lehtiä voisi käydä lukemassa Helsingin yliopiston Porthanian-rakennuksessa, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
Valitettavasti kirjastokortin katoamisilmoitusta ei voi tehdä internetin kautta. Ilmoita välittömästi kortin katoamisesta lähikirjastosi toimipisteeseen joko puhelimitse tai käymällä paikalla. Samalla tarkistetaan, onko kirjastokorttia jo käytetty väärin. Kortilla, joka on ilmoitettu kadonneeksi, ei saa lainata.
Jos kadonneeksi ilmoitettu kortti löytyy tulee asiakkaalla olla henkilötodistus mukanaan kun hän haluaa "aktivoida" kortin uudelleen.
Kirjassa Kirjastoautokäsikirja, kirjoittanut Sirkka Sarkola, sivu 306 kerrotaan että ensimmäinen "kirjastoauto" pääkaupunkiseudulla liikkui Helsingin maalaiskunnassa, nykyisellä Vantaalla vuonna 1913, vaunua vedettiin hevosilla.
Voitte varata HelMet-aineistohaulla kaksi Sirkka Sarkolan kirjaa:
Kirjastoautokäsikirja
Kirjastoautotoiminta Suomessa
Näistä kirjoista löytyy lisätietoa kirjastoautotoiminnasta ja sen historiasta.
HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, yhteystiedot osoitteessa http://www.fla.fi/
Suomen kirjastomuseo sijaitsee Vaasassa, yhteystiedot linkissä: http://www.suomenkirjastomuseoyhdistys.fi/index.php
Lisää tietoa kirjastoautoista Kirjastot.fi:n...
Kyllä, Harry Potterilla on useitakin nettisivuja. Hyviä ovat esim. http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html ja http://hpfanit.nocrew.org/
Lisää nettisivuja löydät vaikkapa Google-haulla, osoite http://www.google.fi/
En löytänyt kirjaa, jossa kerrotaan Venäjän perusterveydenhuollosta suomeksi, mutta Maailman terveysjärjestön verkkosivuilta löytyy tietoa Venäjän terveydenhuoltojärjestelmästä englanniksi ja venäjäksi: http://www.euro.who.int/countryinformation/CtryInfoRes?COUNTRY=RUS&Ctry… . Valitse sieltä kohta Country highlights on health.
Suomen sotasurmat -sivustolta netistä osoitteesta: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
henkilöhakemistosta pääset hakemaan isosisäsi isästä tietoja. Löytämilläsi tiedoilla voit halutessasi jatkaa mm. Suomen sukututkimus -seuran sivustojen neuvoilla (http://www.genealogia.fi/) eteenpäin.
Ada ( hepr. jalokivikoru). Ada oli Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Eesaun vaimo.
Vastaus perustuu kirjaan : Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999
Hyperthermophile-termiä käytetään ryhmästä mikro-organismeja, jotka kasvavat yli 80 C lämpötilassa.
Encyclopaedia Britannica Online -tietokannasta löytyy hakusanalla Hyperthermophile artikeli Hyperthermophiles: Beneficial Relics of a Hotter Earth. Encyclopaedia Britannica Online on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjastossa ja Helsingin yliopiston kirjastossa.
Iate-tietokannasta, http://iate.europa.eu , löytyy suomenkielinen termi hypertermofiilinen bakteeri (hyperthermophilic bacteria). Muille nimille emme suomenkielisiä vastineita löytäneet.
Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelu http://www.helsinki.fi/kirjastot/palvelut/tietopalvelu.htm
auttaa ja neuvoo tiedonhaussa. Tässä vastauksessa on apuna ollut Viikin tiedekirjaston...
Kirjaston asiakkaidensa käyttöön hankkimien kuvatietokantojen aineisto on periaatteessa tarkoitettu epäkaupallisiin tarkoituksiin. Kaupallisiin tarkoituksiin, esitteiden ja markkinointikirjeiden kuvitukseksi, voi
hankkia varsin edullisesti tarvitsemansa kuvan esim. palvelusta stock.xchng ( www.sxc.hu ), missä on harrastajien kuvaamaa korkeatasoista valokuva-aineistoa. Palvelun kautta tilatun kuvan hinta on 1 USD, käyttötarkoituksesta riippumatta.
La Boheme är gammal produktion från äret 2000, original premiär var den 10 mars 2000. Tidningarna har inte recenserat produktionen andra gången.
Recensioner finns i följände källor:
Harri Kuusisaari: "Oopperan tunteet pannassa" i Rondo 4/2000
Kimmo Korhonen: "Vaihtoehtoinen La Bohème" i Classica 2/2000
Veijo Murtomäki: "Epäsentimentaalinen musikaaliooppera" i Helsingin Sanomat 12.3.2000
Internetistä löysin lausahduksesta tällaisen suomenkielisen version: "Jokainen idiootti osaa kritisoida ja tuomita. Ja useimmat tekevätkin niin."
Kirjastossa on Dale Carnegien kirja Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. Yritin selailla kirjaa, mutta ainakaan nopealla vilkaisulla en löytänyt siitä kyseistä lausahdusta. Kirja löytyy kuitenkin kirjaston hyllystä, jos haluat vielä itse katsoa sitä tarkemmin.
Kysymääsi kirjaa ei valitettavasti voi varata siksi, ettei kirjaa ole enää yhtään kappaletta jäljellä HelMet-kirjastoissa. Virkailijajärjestelmän kautta näen, että ainoa kappale on poistettu Kirjasto Omenassa toukokuussa, kenties huonon kunnon tai vähäisten lainamäärien vuoksi.
Jos kaipaat Miamista kertovia matkaoppaita, tässä olisi pari tuoretta vaihtoehtoa, joita on kirjastoissa paikalla ainakin tällä vastaushetkellä:
http://www.helmet.fi/record=b1979154~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1879672~S9*fin
Valtionpäämiesten puheita löytyy kirjassa Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa, toimittanut Simon Sebag Montefiore ( Ajatus Kirjat, 2008). Sama teos löytyy myös englannin kielellä, samoin kuin In our time: the speeches that shaped the modern world, kirjoittanut Hywel Willimas (Quercus, 2009). Kyseiset kirjat eivät ole kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan, onko niissä myös Hitlerin puheita. Hitlerin pitämä puhe valtiopäivillä löytyy Pasilan varastosta nimellä Hitler vastaa Rooseveltille: Saksan johtajan ja valtakunnankanslerin Adolf Hitlerin 28.4.1939 valtiopäivillä pitämän puheen suomennos.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Sitaatti on osa meksikolaisen runoilijan Octavio Pazin runosta Hymni raunioiden keskeltä, sen viimeisen säkeistön alusta:
"Päivä, pyöreä päivä,
valoappelsiini jonka kaikki kaksikymmentäneljä lohkoa
tiukkuvat samaa keltaista makeutta!"
Suomennos löytyy kirjasta Näin ihminen vastaa: valikoima espanjalaista Amerikan runoutta (1964). Kirja on lainattavista ainakin muutamista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on julkaisu Satumaailma : värikuvallinen taruaarre nuorisolle, osa 5. Julkaisu ilmestyi vuonna 1929 Kariston kustantamana ja V. Hämeen-Anttilan toimittamana. Satumaailmaa ilmestyi 32 osaa vuosina 1925-1956.
Vastaus löytyi Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Vastausta kysymykseen ei voi antaa pelkästään väestömäärään suhteutettujen lukujen avulla, sillä Pohjoismaiden väestöissäkin on ikärakenteessa eroja ja kuolleisuuden mittaamiseksi tulee eri maiden kuolleisuus ikävakioida.
Siksi tarkastelu tulisi tehdä elinajanodotteiden avulla. Elinajanodote on ikävakioitu luku, joka mahdollistaa vertailukelpoisen vertailun.
Tilastokeskuksen "Suomi numeroina" -palvelusta löytää valmiin taulukon, jossa on Suomen O-vuotiaiden elinajanodote vuodesta 1990 alkaen => http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestonmuutokset
Pohjoismaisen vertailun löytää mm. Pohjola numeroina 2013 -taskutilastosta (pdf, sivulla 11) => http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2013-766
Tiedustelin asiaa Tammelta, ja sieltä kerrottiin, ettei Tammi näillä näkymin jatka Keplo Leutokalma -sarjan julkaisemista. Seuraavia osia ei siis ole tulossa suomeksi, jollei Tammi muuta päätöstä tai sarjan julkaisu siirry jollekin muulle kustantamolle.
Tammelle voi laittaa asiasta palautetta. Osoitteesta http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi löytyvät kustantamon yhteystiedot.
Ensimmäinen kysymäsi virke Herodotoksen historia-teoksen neljännen kirjan 45. luvusta kuuluu Edvard Reinin suomennoksessa kokonaisuudessa näin:
"Mutta mitä Europpaan tulee, ei yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin toisetkin maanosat."
Viidennen kirjan 58. luvun koko ensimmäisen virkkeen Edvard Rein on suomentanut seuraavasti:
"Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita...
