Filippo Tommaso Marinettin Le Figarossa vuonna 1909 julkaiseman Futurismin manifestin suomennos löytyy tosiaankin kokonaisuudessaan mm. teoksesta Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975). Teoksen on suomentanut Jouko Sarakorpi.
Saat kyseisen sitaatin suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975)
Sukunimistä ja niiden merkityksistä ja alkuperästä löytyy tietoa Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet . http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1408953
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9511149369&qtyp…
Apua voi löytyä myös väitöskirjasta ”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen. Luettavissa sivulta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41762
Kannattaa tutustua myös Suomen Sukututkimusseuran sivuihin http://www.genealogia.fi/
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa Heinolan ja Lahden kirjastoissa oikeudellisissa asioissa. Orimattilan kirjastossa palvelua ei ole.
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101626
Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Heinolan kirjaston asianajajapäivystys kirjaston pohjakerroksessa kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 17-18 ja
Lahden pääkirjastossa...
Mainitsemanne CD Monastic Song: 12th Century Monophonic Chant on lainattavissa Helmet-kirjastojen musiikkivarastosta Tikkurilasta. Voitte tehdä omassa lähikirjastostanne kaukopalvelutilauksen levystä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Enligt Viola-databasen har ingen tonsättare gjort en visa med orden av Topelius' "Vintergatan" (Och nu är lampan släckt och nu är natten tyst och klar).
Kunde det vara, att mormor och morfar sjöng "Vintergatan", en vals med melodi av Jules Sylvain (Axel Stig Hansson) och text av Sven-Olof Sandberg från 1927? https://sv.wikipedia.org/wiki/Vintergatan_%28vals%29
Texten börjar så här: "Stjärnorna glimma i midvinternatt och som en sagornas silverne skatt snön blänker vit över skogar och fjärd
i en trollbunden, sovande värld." Hela texten finns här: http://archive.is/YcFS9#selection-791.0-803.32
Heikki Poroila
Liksomin novelli, johon Korjuksen lyhytelokuva perustuu, on Tyhjän tien paratiisit -kokoelman päättävä tarina, joka alkaa sanoin "Se oli alkukesä ja kaikki hommat tekemättä."
Tyhjän tien paratiisit ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1989.
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://...
Kyllä saa, tekijänoikeuslain 12§:n nojalla. Asiakas saa myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään kopion puolestaan millä tahansa tekniikalla. Asiakas X kirjastossa B voi pyytää kirjaston C henkilökuntaa skannaamaan kartan ja lähettämään skannatun kuvan tai PDF:n sähköpostitse suoraan asiakkaan kotiosoitteeseen.
Kartat rinnastuvat kirjallisiin teoksiin, ne eivät saa mitään erityistä suojaa kuten elokuvat, musiikki ja tietokoneohjelmat.
Heikki Poroila 10.8.2017 klo 15.33
Sienten tunnistus noin kuvailun perusteella on aika haastavaa...
Nurmella kasvava, valkoinen, maanmyötäinen, pinnalta kova voisi olla esim.
Lehtorousku https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtorousku tai joku muun noin seitsämästä vaaleasta rouskusta.
Lehtokärpässieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtok%C3%A4rp%C3%A4ssieni
Valkoukonsieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoukonsieni
Valkovahakas https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkovahakas
tai parhaassa tapauksessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmiherkkusieni
Kannattaa pistäytyä kirjastossa ja etsiä hyvä sienikirja, jossa on valokuvakuvitus esim. Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo : Suomen sieniopas
Tai joku muu näistä: http://haku....
Stalinin runotuotanto on peräisin ajalta ennen Stalinia. Hän herätti huomiota runoilijana jo teini-ikäisenä ja hänen töitään julkaistiin maineikkaassa georgialaisessa sanomalehdessä, Iveriassa. Maan suurin runoilija, ruhtinas Ilja Tšavtšavadze ihaili nuoren runoilijan säkeitä ja valitsi niistä viisi julkaistavaksi. Iveria julkaisi Stalinin runot tämän lempinimellä "Soselo", ja ne saivat laajan lukijakunnan. Näitä pieniä georgialaisia klassikoita julkaistiin sittemmin maan parhaan runouden antologioissa ennen kuin kukaan oli "Stalinista" kuullutkaan. Tuleva diktaattori kuitenkin kadotti halun runojen kirjoittamiseen, "koska se vaatii ihmisen kaiken huomion - helvetin paljon kärsivällisyyttä. Ja tuohon aikaan olin vilkas kuin...
Valitettavasti tätä Antero Ollikaisen suomentamaa ja Monica Törnellin säveltämää laulua Vita om hösten ei ole julkaistu meillä nuottina. En löytänyt nuottia myöskään Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta.
Heikki Poroila
Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin.
Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa.
Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki. Joskus tietäjän katsottiin...
"Ikkunaan voi hengittää ja siihen piirtää pikkuikkunan / ja sille joka ruutuun vielä ikkunan / ja piirtää kunnes tulee sormenpäiden pisteet, niin kuin silmät, / minä katselen vuoroon kaikista niistä ikkunoista -- " alkaa Maila Pylkkösen runo Lapsen ikkunat.
Kaivattu valimoruno on mitä todennäköisimmin Olavi Siippaisen Kevät valimossa: "Alastomin hartioin, hien kiiltäessä iholla, / silmissä näännyttävä väsymys / työskentelemme tehtaassa. -- "
Molemmat runot voi löytää antologiasta Runon polkuja : vuosisatamme suomalaista lyriikkaa.
Jukka Kemppisen eri lehtiin kirjoittamia kolumneja on julkaistu kirjassa Taistelu oikeudesta - kirjoituksia ajassa (1997). Tämä kirja, jossa yhteiskuntaa, kulttuuria ja elämää katsotaan tarkasti ja ymmärretään syvästi, on Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa sijoitettu luokkaan 330 eli oikeustiede. Tarkista kirjan saatavuus
aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Jos sinulla on muut viitetiedot näistä kirjoista, voit ensimmäiseksi kokeilla löytyvätkö ne Porin kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta; sen web-versio löytyy osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll Jos kaikkia ei löydy täältä, voit kokeilla Kirjastot.fi -sivuilta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Monihakua, jonka kautta pääset hakemaan muidenkin maakuntakirjastojen aineistotietokannoista.
Jos tämäkään ei auta, voit hakea suomenkielisiä tai Suomessa ilmestyneitä teoksia Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, sen www-hakuliittymä löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html . Oman yliopistosi kirjaston aineistoihin pääset myös webin kautta. Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot....
Måns Gahrton on syntynyt Lundissa 1961. Oheisesta linkista saat vähän lisätietoa
Gahrtonista http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2000 löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/kkansl/julkaisut/ta00/index.htm . Budjetin loppusumma on 15 833 869 000 markkaa, jakautuminen eri toimialoille kannattaa katsoa ko. verkkosivuilta.
Eläimistä löytyy valtavasti tietoa internetistä, aloita vaikka näistä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat.htm ja lemmikkieläimistä erikseen osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat2.htm
Hipeistä löytyy tietoa ainakin Marja Ala-Ketolan kirjasta "Hippejä, jippejä, beatnikkejä" (1985). Tutkija Jaana Lähteenmaa on kirjoittanut hoppareista teoksen "Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja (1991). Muita teoksia nuorisokulttuureista ja -muodista: Tolonen, Tarja: Nuorten kulttuurit koulussa (2001); Lähteenmaa, Jaana: Myöhäismoderni nuorisokulttuuri (2000); Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen (2001); Polhemus, Ted: Street style: from sidewalk to catwalk (1994) ja Style surfing: what to wear in the 3rd millennium (1996); Stadin nuoret (2000, Stefan Bremerin kokoama valokuvateos helsinkiläisistä nuorista 1950-1990 -luvuilla). Lisää materiaalia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta...
