Terveystieteiden keskuskirjastosta http://www.terkko.helsinki.fi/ voisi kysyä neuvoa tässä tilanteessa sekä myös heidän aineistotietokannastaan voisi etsiä materiaalia.
Internetistä löytyy selkeähkö artikkeli aiheesta http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/leikkaukset/polven.html
Helsingin pääkirjaston varastosta lötyy Slätis, Per; Tekonivelkirurgia.
Kenties kannattaa myös ottaa yhteyttä Suomen Nivelyhdistykseen, tai ainakin tutustua heidän Internetsivuihin:
http://www.tekonivel.net/
Kysymäsi hämähäkki kuuluu Theraphosidae-heimoon ja suomeksi niitä kutsutaan "lintuhämähäkeiksi". Näitä lintuhämähäkkejä on 750 lajia, joista jotkut ovat hyvin myrkyllisiä. Tässä sivustossa on esitelty Australian lajit (bird-eating spider, whistling spider, barking spider):
http://www.amonline.net.au/factsheets/tarantula.htm
Seuraavasta tiedotteesta saa hyvin käsityksen Selenoscomnia sterling-hämähäkin myrkyllisyydestä:
http://securitysolutions.com/ar/security_datelines_16
Tässä spiders-kysymyslistassa tulee esille esim. kysymyksessä "Does Australia have a bird-eating spider?" hämähäkin kansanomaiset nimet (kuudes kysymys)
: http://www.amonline.net.au/spiders/resources/general.htm
Tilastokeskuksen julkaiseman majoitustilaston vanhoja vuosikertoja näyttää Helmet-aineistohaun http://www.helmet.fi mukaan löytyvän jonkin verran Tikkurilan kirjastosta. Tilastojen osalta kannattaa kääntyä suoraan Tilastokeskuksen puoleen. Ks. sivu http://www.stat.fi/tk/ys/liikmatk_majo.html
Vähiin nämä julkaisut yleisten kirjastojen puolella jäävät, seuraavaan teokseen kannattaa ehkä tutustua:
Matkakuumetta : matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa
Käytössäsi on vielä kuitenkin Matkailun edistämiskeskus MEK:n ylläpitämä matkailualan tieteellinen erikoiskirjasto http://www.finland-tourism.com/web/stats/Publish.nsf/(pages)/Kirjasto?O…
Varausjärjestelmässä varaus tarttuu automaattisesti ensimmäiseen vapaana olevaan niteeseen, ikävä kyllä nidettä varatessa ei pysty mitenkään valitsemaan lainausaikaa. Jos varatuksi osuu esim. laina-ajaltaan hankala kirja, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää, että varaus siellä vaihdetaan sopivampaan kappaleeseen.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy
allamainittu painos (tekijän sukunimi näyttää muuttuneen vuoden 2001 jälkeen). Nide on tällä hetkellä hyllyssä.
Altonen, Tarja
Catering-alan matematiikka / Tarja Altonen, Maarit Hakala ; [kuvitus: Sanna Kallio]. - 2. eurotark. p.. - Helsinki : WSOY, 2001. - 163 s.
ISBN 951-0-26023-1 (nid.)
Oppikirjasta on olemassa myös uudempi painos, jonka
sivumäärä on hieman suurempi. Tässä WSOY:n verkkokaupasta
poimitut tiedot:
Teos:
Catering-alan matematiikka
Tekijä:
Jobe, Tarja - Hakala, Maarit
5. painos • NID
ISBN: 978-951-0-26023-4 172 s.
OVH: 29.50 € , Tilattavissa
Viime vuonna on ilmestynyt suomeksi Kerouac elämäkerta, tekijänä Dennis McNally ja kustantaja Johnny Kniga. Hänestä löytyy tietoja myös seuraavista kirjoista: Kulttikirja :tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä, toimittaneet Urpo Kovala ja Tuija Saresma, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003 ja Beesley, Simon: 1900-luvun kirjallisuus, Gummerus 2001.
Beat-sukupolvesta löytyy englanniksi esim. Jamie Russell: The beat generation ja Holly George-Warren: The Rolling Stone book of the beats, the great generation and American culture.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Anu Ojalasta löytyy tietoa Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml, Lasten Pohjoisen kirjaston esittelystä www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/aojala.htm ja myös hänen kustantajansa Otavan sivuilta www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/ojala_anu/fi_FI/ojala_anu/
Vuorotteluvapaasta säädellään laissa vuorotteluvapaasta joka löytyy Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021305?search%5Btype%5D=pi…
Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytyksestä säädellään lain 4 §. Valitettavasti pykälässä tai sen hallituksen esityksessä ei ole mainintaa siitä lasketaanko ulkomaantyö tähän 10 vuoden työhistoriaan. En myöskään löytänyt vastausta kysymykseen työoikeuden perusteoksista. Vuorotteluvapaalain 4 §:ssä viitataan työntekijän eläkelain 3 §:ssä viitattuihin työeläkelakeihin jota kautta vastaus kysymykseesi saattaisi löytyä.
Koska tämä kysymys on kuitenkin niin spesifi, suosittelisin että otatte asiassa yhteyttä KELA:n virkamieheen. Asiaa voi tiedustella lähimpänä...
”The Good, the Bad and the Ugly” on Sergio Leonen lännenelokuvatrilogian kolmannnen osan nimi. Kaksi ensimmäistä osaa ovat nimeltään ”Fistful of Dollars” ja ”For a Few Dollars Mor”. Elokuvat olivat Suomessakin suosittuja ja siitä johtunee, että elokuvan nimi ”Hyvät, pahat ja rumat” on jäänyt elämään omaa elämäänsä ja tuntuu jo sanonnalle.
Lähteet: Bagh, Peter von, Elokuvan historia, Uud. laitos, Weilin+Göös,Keuruu 1998
On mahdotonta antaa mitään tarkkaa ja yleispätevää sääntöä siitä, miten nopeasti kirjat ilmestyttyään tulevat kirjastoihin. Joissakin ääritapauksissa (esim. Harry Potterit) kirjat on erityisjärjestelyin saatu kirjastoihin jopa ilmestymispäivänään. Suurten kotimaisten kustantamojen teokset tilataan kirjastoihin ennakkotietojen perusteella, joten ne tulevat yleensä jo muutamien päivien tai muutamien viikkojen kuluttua. Joitakin nimekkeitä kirjastot joutuvat odottamaan jopa kuukausia. Jos olisit kertonut, mitä kirjaa kaipaat, olisin voinut katsoa, löytyykö hankintajärjestelmästämme tietoja sen tilaus- ja toimituspäivistä, mutta ilman tietoa teoksesta en valitettavasti pysty kertomaan mitään tämän tarkempaa. Sinun kannattaa seurata tilannetta...
Hollolassa ei tuolloin ilmestynyt omia lehtiä. Todennäköisesti yksityiskohtaisimmin sen asioista kirjoittivat Lahden lehdet
Etelä-Suomen Sanomat ja Lahti, jotka molemmat ilmestyivät v. 1920 nelisivuisina kolmesti viikossa (152 numeroa, yhteensä noin 610 sivua)
Lisätietoja voi kysyä esim. Hollolan kirjastosta
http://kirjasto.hollola.fi/
Suomen lehdistön historia 5-7 (Hakuteos). - Kustannuskiila, 1988
Geneven III sopimuksen eli Sotavankisopimuksen mukaan vanki on velvollinen antamaan vain suku- ja etunimen, sotilasarvon, syntymäaikansa,tuntolevyn tai kantakortin numeron tai vastaavat tunnistetiedot. Henkilökorttia ei missään olosuhteissa saa ottaa pois. Henkilökortti on rinnastettavissa passiin.
Lähde: Rosen, Gunnar, Parkkari Juhani: Sodan lait : käsikirja; Edita 2004
Valitettavasti kappaletta "ja sinun äänesi" ei ole nuottina kirjastoissa, ainoastaan äänitteenä. Sanat löytyvät kirjasta:
Lindholm, Dave
Vanha & uusi
1983
Tässä on jo vähän kertaustakin, mutta kirjoitan perusteelliset ohjeet muitakin asiakkaita silmällä pitäen.
Pyydän tarkistamaan tiedot HelMet-ohjeiden kohdan Omat tietoni – Ilmoitustavan valitseminen mukaan: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi sähköpostin ja onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja ettei roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.
Ilmoitukset tulevat osoitteista circadm@www.helmet.fi, exporter@www.helmet.fi tai iii@kirjtuo2.helmet.fi. Salli postin vastaanottaminen näistä osoitteista.
Sähköpostin lähettäjäosoitteet ovat muuttuneet ja muutoksesta...
Jakamattoman kuolinpesän osakkailla on yhteishallinto, mikä tarkoittaa yksimielisiä päätöksiä. Myös korjaustoimien ja niistä koituvien kustannusten osalta kuolinpesän osakkaiden tulisi päästä yksimielisyyteen. Laki 24.fi -sivuston keskusteluista löytyvästä artikkelista "Omakotitalon kustannusten jakaminen omistajien kesken" voisi olla sinulle apua: http://www.laki24.fi/keskustelu.php?id=37086
Muita lähteitä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8954663
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4256250#comment-22442128
http://www.taloustaito.fi/Page/f384148a-ef8b-4b41-acfb-196605f90a36.asp…
http://www.suonio.com/perhe-%20ja%20perintooikeus.htm
Sodan aikaisista viihdytysjoukoista löytyy muutamia kirjoja. Viljo Korpelan kirjassa Niin se on poijaat (WSOY, 1991) on yksi luku sirkustoiminnasta sodan aikana otsikolla Tivoli sotatoimi-alueella. Sodan ajan viihdytyskiertueista kertoo Maarit Niiniluoto kirjassaan On elon retki näin ( Karisto, 1994) ja vääpeli Ryhmystä löytyy Heikki Eteläpään kirja Jees teatteria- sanoi vääpeli Ryhmy: sotateatterit 1941-1944 ( Edita,2002). Einari Kukkonen on kirjoittanut sota-ajan iskel-mästä kirjoissaan Äänisen aallot: Suomalaisen levylaulun vaiheita sotavuosina 1940-1944 ( Kustannuskolmio, 2002) ja Elämää juoksuhaudoissa: suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1940-1944 (Kustannuskolmio, 1985). Sota-ajan Rintamateatterissa näyttelivät mm. Eeva-Kaarina...
