Suomeksi Perun pääkaupungista, Limasta, löytyy tietoa vain vähän. Seuraavista teoksista löytyy tietoa jonkin verran: " Maailma tänään: 5: Etelä-Amerikka" (1997), "Maailman ympäri: 2: Etelä-Amerikka.." (1987) ja "Mailmantieto 7" (1982).
Englannin kielellä tietoa löytyy paremmin, esim. "Peru" (Insight guide, 1999) ja Ben Box: "South American Handbook: 2001" (Footprint handbook, 2000). Internetistä löytyy myös tietoa Limasta, esim. osoitteista http://www.infoperu.com/peru/eng/lima/lima.html#intro ja http://www.interknowledge.com/peru/lima/index.htm
Helsingin sanomat Tieto & kone - Perjantaina 22. lokakuuta 1999 http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19991022/erik/991022er40.ht…
Kansainvälinen teleliikenneliitto ITU julkisti laajan selvityksen maailman matkapuhelinmarkkinoista.
"Matkapuhelimelta tulee kulumaan yhteensä parikymmentä vuotta siihen, että se saa maailmasta miljardi käyttäjää. Lankapuhelimelta kului samaan 130 vuotta", ITU:n raportti ennustaa tilannetta muutaman vuoden kuluttua. International Telecommunication Union http://www.itu.int/
Matkapuhelinliittymien määrät ja tulevaisuuden ennusteet selviävät markkinatutkimuksista:
W. European Cellular Market Forecast (2000-2005) (Strategy Analytics) 08/00
Mobile for the Masses: Western European Mobile Services 1999,...
Mikäli omassa kirjastossasi ei ole seuraavia kirjoja ja lehtiä, niin niitä voi pyytää kaukolainaan:
Dodge, Venus A. : Dolls' House Needlecrafts: Over 250 Projects in 1/12 Scale
Sewing dolls' clothes: 27 projects to make in 1:12 scale
Malmström, Maria: Retroa nukkekotiin
Johnson, Sue: The Dolls' House Wedding Book
Lehtistä esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta löytyy Dolls House World, jossa julkaistaan myös vaateohjeita.
Verkosta löytyy videotutoriaaleja esimerkiksi Youtubesta. Hakusanoina voi käyttää esimerkiksi "doll clothes tutorial 1:12". Kun löytää hyvän opasvideon, voi katsoa onko sen tekijällä muitakin.
www.youtube.com
Pinterest -verkkogalleriassa haun voi tehdä samoilla...
Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Aale Tynnin suomennos Jacques Brelin laulusta Ne me quitte pas on kuultavissa Toni Edelmann on sovituksessa kyseisestä kappaleesta. Tynnin suomennosta Ethän lähde pois ei valitettavasti ole painettuna missään nuottijulkaisussa.
Edelmannin sovitus kappaleesta on kuultavissa äänitteeltä Tarinain lähde : Toni Edelmannin ja Jacques Brelin lauluja (2013).
https://finna.fi/
Oiva Paloheimon lastenkirjan Tirlittan jää orvoksi, kun salama iskee hänen kotiinsa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3d9848c6-1c9b-4b07-b989-f…
Arja Laatikainen on tehnyt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vaatetusalan lopputyön aiheesta "Romaninaisen pukeutuminen" vuonna 2009:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5193/Laatikainen_Arja.pdf
Lopputyössä kerrotaan, että "romaninainen luopuu korkeakorkoisista kengistään vain pakottavan sairauden tai vanhuuden vuoksi. Romaninaiselle korkeakorkoiset kengät ovat tärkeä osa asukokonaisuutta ja ryhdikästä olemusta. Ne myös tuovat upean asun paremmin esiin." Kiinnostavaa on myös, että "nuorten ei tulisi koskaan käyttää korkokenkiä ennen kuin he ovat saaneet ensimmäisen mustalaispukunsa ja siihen kuuluvan hameen - hame ja kengät ikään kuin kuuluvat yhteen."
Korkokengät ovat siis käytännössä ainoa oikea vaihtoehto, mutta...
"Äidin sydän" perustuu virolaiseen kansansävelmään. Alkuperäisen tekstin "Ema süda" kirjoitti Lydia Koidula, ja suomenkielisen sanoituksen siihen teki Hilja Haahti.
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä selittää kuoleman kielissä olemista seuraavasti: "Kieli on paitsi suussa oleva elin, myös 'varstan liikkuva osa, pellavaloukun kansipuu ja rysän nielu'. Kuoleman kielissä ollaan lähellä kuolemaa, lipumassa sen kuviteltuun nieluun."
Jartse Tuominen on 90-luvulla soittanut kitaraa ainakin Indiana-nimisessä yhtyeessä, jolta on ilmestynyt cd "Kristallipallo". Helsingissä cd-levy on luokiteltu rock/pop-musiikkiin, mutta siltä löytyy mm. kappale "Hopeinen kuu", joten kyllä tämä mielestäni läheltä liippaa. Lisätietoa löysin myös netistä, mm. osoitteesta http://www.netti.fi/~pekhieta/tuominen.htm Sivulta löytyy linkkejä useisiin yhtyeisiin, joissa Tuominen on vaikuttanut.
Kysymääsi kirjaa ei suomenkielisenä löytynyt yliopistokirjastojen eikä yleisten kirjastojen tietokannoista. Englanninkielinen teos on Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa.
Oletan, että tarkoitat koulun oppimisympäristöä. Tässä muutamia artikkeliviitteitä aiheesta:
Opetushallitus otti kantaa turvatyöryhmän muistioon
Spektri 2000 : 3, s. 40-41
Koppinen, Marja-Leena: Sisäinen turvallisuus - oppimisen perusta
Ryhmätyö 1995 : 1 ; s. 9-14
Linnakylä, Pirjo: Oppilaiden profiloituminen kouluviihtyvyyden arvioinnissa
Kasvatus 1997 : 2, s. 112-127, 201
Leppänen, Maija: Suullista ilmaisua turvallisessa ympäristössä
Virke 2001 : 2, s. 12-13
Laaksola, Hannu: Kunnilla vastuu koulun turvallisuudesta
Opettaja 2000 : 38, s. 12-13
Ängeslevä, Minna: Silmät ja sydän auki
Opettaja 2001 : 3, s. 8-12
Gerkman-Kemppainen, Kristiina: Turvaa elämysten voimalla Torniossa
Opettaja 1999 : 23, s. 36
Ängeslevä, Minna: Vastuu on harkintaa...
Tiedot Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan väestön ikärakenteesta saat esim. Tilastokeskuksen julkaisusta Väestörakenne 2000. Ennustetta varten kannattaa tutustua Kansaneläkelaitoksen julkaisemaan Väestöennuste 1998-2050. Julkaisujen saatavuuden Eduskunnan kirjastossa voit tarkistaa Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG… . Väestötietoja voi kysyä myös suoraan asianomaisista kunnista.
Hevosaiheista aineistoa löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta mm. luokista 67.41 (hevosten hoito) ja 79.15 (hevosurheilu ja ratsastus).
Mikäli haluat nettisivujen osoitteita käy katsomassa linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp. Hakusanalla "hevoset" löytyy 6 linkkiä.
Terveystieteiden keskuskirjastosta http://www.terkko.helsinki.fi/ voisi kysyä neuvoa tässä tilanteessa sekä myös heidän aineistotietokannastaan voisi etsiä materiaalia.
Internetistä löytyy selkeähkö artikkeli aiheesta http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/leikkaukset/polven.html
Helsingin pääkirjaston varastosta lötyy Slätis, Per; Tekonivelkirurgia.
Kenties kannattaa myös ottaa yhteyttä Suomen Nivelyhdistykseen, tai ainakin tutustua heidän Internetsivuihin:
http://www.tekonivel.net/
Kysymäsi hämähäkki kuuluu Theraphosidae-heimoon ja suomeksi niitä kutsutaan "lintuhämähäkeiksi". Näitä lintuhämähäkkejä on 750 lajia, joista jotkut ovat hyvin myrkyllisiä. Tässä sivustossa on esitelty Australian lajit (bird-eating spider, whistling spider, barking spider):
http://www.amonline.net.au/factsheets/tarantula.htm
Seuraavasta tiedotteesta saa hyvin käsityksen Selenoscomnia sterling-hämähäkin myrkyllisyydestä:
http://securitysolutions.com/ar/security_datelines_16
Tässä spiders-kysymyslistassa tulee esille esim. kysymyksessä "Does Australia have a bird-eating spider?" hämähäkin kansanomaiset nimet (kuudes kysymys)
: http://www.amonline.net.au/spiders/resources/general.htm
Tilastokeskuksen julkaiseman majoitustilaston vanhoja vuosikertoja näyttää Helmet-aineistohaun http://www.helmet.fi mukaan löytyvän jonkin verran Tikkurilan kirjastosta. Tilastojen osalta kannattaa kääntyä suoraan Tilastokeskuksen puoleen. Ks. sivu http://www.stat.fi/tk/ys/liikmatk_majo.html
Vähiin nämä julkaisut yleisten kirjastojen puolella jäävät, seuraavaan teokseen kannattaa ehkä tutustua:
Matkakuumetta : matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa
Käytössäsi on vielä kuitenkin Matkailun edistämiskeskus MEK:n ylläpitämä matkailualan tieteellinen erikoiskirjasto http://www.finland-tourism.com/web/stats/Publish.nsf/(pages)/Kirjasto?O…
Varausjärjestelmässä varaus tarttuu automaattisesti ensimmäiseen vapaana olevaan niteeseen, ikävä kyllä nidettä varatessa ei pysty mitenkään valitsemaan lainausaikaa. Jos varatuksi osuu esim. laina-ajaltaan hankala kirja, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää, että varaus siellä vaihdetaan sopivampaan kappaleeseen.
Vuosaaressa ei näytä olevan kyseistä kirjaa, mutta varaamalla Helmet-järjestelmän kautta saat kirjan jostain muusta kirjastosta. Voit valita noutopaikaksi Vuosaaren ja
hakea kirjan sieltä, jos niin haluat.Kirja on lasten-ja nuorten aineistoa, joten varausmaksuakaan ei mene.
