Tästä neuleohjeesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, mikäli kyse on 1980-luvun ohjeesta eikä jostain uudemmasta. Edelliseen vastaukseen on tullut vastaamisen jälkeen lisätieto, että ohje löytyy Suuri käsityökerho -lehden numerosta 2/1981. Kyseistä numeroa löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulussa sitä pääsee selaamaan Oulun yliopiston kirjastossa. Lehteä ei saa kotilainaan, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Lisätietoja:
Finna.fi: Suuri käsityökerho 1981 suuri käsityökerho 1981 | Hakutulokset | Finna.fi
Oulun yliopiston kirjasto: Suuri käsityökerho Suuri käsityökerho | Oulun yliopiston kirjasto | Oula-Finna | Oulun yliopisto
Kaukolainan tilaaminen Oulun...
Don Rosan mukaan Mummo-Ankka syntyi noin vuonna 1855. Oikealta nimeltään hän on Kaino-Vieno (engl. Elvira). Taliaferron ja Karpin sarjakuvissa Mummo-Ankka saapuu uudisasukkaana Pohjois-Amerikkaan. Hänen sanotaan ottaneen osaa intiaanisotiin (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Intiaanisodat). Mummo-Ankka avioitui Hepsu Ankan kanssa ja sai kolme lasta, Aaronin, Doran ja Unton. Aku Ankka, Hannu Hanhi, Sisuvius Ankka ja Touho Ankka ovat hänen lapsenlapsiaan.
Mainintaa Mummo-Ankan ammatista ennen maatilan perustamista en valitettavasti löytänyt. Tuona aikana naisten työssäkäynti oli harvinaista, joten kenties Mummo-Ankallakaan ei varsinaista ammattia ollut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mummo_Ankka
https://www.hs.fi/...
"Äidin sydän" perustuu virolaiseen kansansävelmään. Alkuperäisen tekstin "Ema süda" kirjoitti Lydia Koidula, ja suomenkielisen sanoituksen siihen teki Hilja Haahti.
Tarkoitatko passin numeron alussa olevia kirjaimia? Ne ovat osa passin numeroa, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, vaan ne ovat satunnaisia samaan tapaan kuin numerotkin. Passeissa ei enää puhuta sarjanumerosta, koska kirjain-numeroyhdistelmät eivät nykyään muodosta mitään sarjaa.Lisätietoa esim. Euroopan unionin neuvoston julkaiseman sanaston kohdasta "numerointi": https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf#nameddest=070
Edita julkaisee ulkoministeriön ylläpitämää teosta The Helsinki diplomatic list: including directory of international organizations, honorary consuls and other entities. Uusin May, 2003. Teoksessa on kunkin maan edustuston yhteystiedot, päälliköt ja tärkeimmät virkamiehet.
Rannalta perhokalastamisesta löytyy vain lyhyitä mainintoja seuraavista teoksista: Ronkainen, Tero: Lohenkalastajan Teno. 1997, s. 186-195 luku "Perhokalastajan heittopaikat" ; Kettunen, Matti: Lohiyö Tenolla. Lohensoudun opas Tenon kävijälle. 2000, Alanimekkeestä huolimatta sivut 54-56 luku "Kalastus rannalta". Arvila, Jarmo & Bogdanoff, Mauno & Jormanainen, Juha: Lohenkalastajan käsikirjassa on tietoa myös rannalta perhoamisesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa etsitään lähteitä (kirjoja, artikkeleita tai www-sivuja), josta löytyy sellaista tietoa, jota kysyjä tarvitsee. Lisäksi palvelussa suositellaan lukemista aiheista, jotka kiinnostavat tai esimerkiksi tietyn ikäisille. Palvelun periaatteista löytyy tietoa seuraavasta osoitteesta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/periaatteet/ .
En oikein ymmärtänyt loppuosaa kysymyksestä. Viittaatko ehkä arkiston sisältöön? Kysy kirjastonhoitajalta -arkistoon on karttunut kysymys-vastauspareja noin 20 000 vuodesta 1999 alkaen. Vanhimpien vastausten sisältämät linkit saattavat olla vanhentuneita. Tähän ongelmaan on ryhdytty pohtimaan parannuksia, mutta esim. linkintarkistusohjelmaa ei ole vielä saatu käyttöö.
Vuosaaressa ei näytä olevan kyseistä kirjaa, mutta varaamalla Helmet-järjestelmän kautta saat kirjan jostain muusta kirjastosta. Voit valita noutopaikaksi Vuosaaren ja
hakea kirjan sieltä, jos niin haluat.Kirja on lasten-ja nuorten aineistoa, joten varausmaksuakaan ei mene.
Emme löytäneet varmaa tietoa asiasta, mutta veikkaisimme Carl Orffin sävellystä "Carmina Burana". Sitä on käytetty usein erilaisten tv-ohjelmien ja mainosten taustamusiikkina. Voit itse tarkistaa asian Youtuben kautta osoitteessa http://www.youtube.com . Youtubesta löytyy lukuisia versioita kyseisestä kappaleesta.
Toinen epätodennäköisempi mahdollisuus voisi olla Beethovenin 9. sinfonian loppuosa "Oodi ilolle". Sävellys löytyy Youtubesta hakusanalla "An die freude".
Vieska-sanan alkuperää on selvitetty varsin perusteellisesti Ylivieskan kirja nimisessä teoksessa s. 35-36, josta seuraavia lainauksia.
Vieska-sanan alkuperästä on esitetty useita teorioita. Viessoa- eli viessata -verbi tarkoittaa miettiä, tuumia. Toisen teorian mukaan Viessominen on myös sauvomistapa, jolla asukkaat tulivat Ylivieskaan ja Alavieskaan.
Kolmas teoria lähtee siitä, että Ylivieskan alueella ennen asuttamista liikkuneet lappalaisetja heidän poronsa olisivat jättäneet maastoon jälkiä, joista seutu olisi saanut sittemmin nimensä. Vieska-sana näet tarkoittaa poron kaivamaa jäkäläkuoppaa, paikkaa jossa poro kaivaa jäkälää ja aluetta missä porolauma on laiduntanut. Kalajokilaakson oloissa vieska on tarkoittanut poropolkua tai...
Runo löytyy ainakin seuraavasta Puskinin runokokoelmasta:
Puskin, Aleksandr: Kertovia runoelmia. Espoo : Artipictura, [1999]
Kirjan saatavuustiedot HelMet-tietokannasta löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Jos varauksesi on jo matkalla-tilassa eli menossa alun perin valitsemaasi kirjastoon, varauksen noutopaikkaa ei pysty enää vaihtamaan HelMetin kautta. Sen sijaan varauksen voi perua ja tehdä uuden varauksen uuteen noutopaikkaan, mikäli teoksesta ei ole varauksia.
Jos taas varaus ei ole vielä matkalla-tilassa, pystyt muuttamaan noutopaikan kirjautumalla HelMetiin ja klikkaamalla pääsivulta kohtaan, jossa näkyy varausten määrä. Sitten aukeavalta sivulta voit valita uuden hakupaikan haluamallesi varaukselle.
Asiasta kannattaa tiedustella suoraan Puolustusvoimista omasta aluetoimistostasi, joka hoitaa reserviläisasioita. Yhteystiedot löytyvät esimerkiksi internet-osoitteesta www.puolustusvoimat.fi -> Yhteystiedot -> Maavoimien aluetoimistot.
Lisäys 29.8.:
Puolustusvoimien kautta ei voi hakea Kaitseliittin toimintaan, mutta muun muassa Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto ovat olleet aktiivisia toiminnassaan Viron Kaitseliittin kanssa. Kääntymistä heidän puoleensa suositellaan.
Teosta ei ole Töölön kirjastossa, mutta sitä löytyy parista muusta HelMet-kirjastosta. Valitettavasti kirjat ovat tällä hetkellä lainassa ja niistä on kaksi varaustakin, mutta osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2016746~S9*fin voi tehdä teoksesta varauksen. Teosta on tilattu myös Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoihin, joskaan tilatut kirjat eivät ole vielä saapuneet kirjastoon asti. Varauksen tekemällä saat kuitenkin kirjan, joka palautuu nopeimmin. Varausmaksu on 50 senttiä, ja se maksetaan kirjaa noudettaessa.
