Itselläni on se mielikuva, että silloin kuin Moldova (Moldavia) vielä oli osa Neuvostoliittoa, Kishinevillä oli suomalainen ystävyyskaupunki. Moldova-Suomi seurasta ei löytynyt tietoa, ilmeisesti sellaista ei tällä hetkellä ole. Ottamalla yhteyttä Suomi-Venäjä-seuraan saisi varmaan tiedon Neuvostoliiton aikaisesta ystävyyskaupungista. Suomi-Venäjä-seuran Helsingin toimiston puhelin on (09) 693 831. Netistä esim. osoitteesta http://www.saunalahti.fi/ysl/yhdist2.htm löytyy ystävyysseurojen yhteystietoja.
Lähtökohtana haulle voi käyttää Yleisten kirjastojen verkkopalveluiden Kirjallisuus-kanavaa osoitteessa http://www.kirjastot.fi
Kirjallisuus-kanavalta löytyy seuraavia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan esitteleviä linkkejä:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta on avattu testikäyttöön. Tietokannasta löytyy tietoa suomalaisista nykykirjailijoista ja heidän tuotannostaan sekä tekstinäytteitä.
Kirjakaupat ja kustantajat -linkin alta löytyy kustantajien sivuja, joilla esitellään usein myös kustantajien omia kirjailijoita.
Kirjastojen kokoelmat -kohdasta löytyy linkki kirjastojen erikoiskokoelmiin verkossa, josta voi hakea yleisten kirjastojen internetiin tekemiä kirjailijahakemistoja ja -matrikkeleita.
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
Juséliuksesta on kirjoitettu teos F.A. Jusélius : muistokirjoitus (Sigrid Juséliuksen säätiö 1941; 338 s.). Lappeenrannan kirjastossa kirjaa ei näytä olevan, sen voi kaukolainata jostakin muusta kirjastosta.
Muista teollisuusvaikuttajista löytyy tietoa mm. teoksesta Maanpää, J.: Suomalaisia suurliikemiehiä (Otava 1942). Mahdollisia elämäkertoja voi etsiä myös henkilön nimellä.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyvät suomenkielisinä mm. seuraavat teokset:
Berriedale-Johnson, Michelle:
Historian herkkuja : British Museumin keittokirja,
Wilson, Anne:
Herkkuja Meksikosta,
Telegin, Marie Louise:
Helppoa ja hyvää Meksikosta,
Dehnel, Carolyn:
Pieni meksikolainen keittokirja,
Nuuttila, Mirjaliisa:
Elämäniloisia ruokia Louisianasta ja Meksikosta,
Ferguson, Judith:
Tex-mex-ruokien parhaat,
Rytioja,Juhana Kr:Texmex-keittokirja.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (www.helmet.fi) on kyseistä Jules Vernen teosta Hiilikaivoksessa yksi ainoa nide Helsingin kaupunginkirjastossa vuodelta 1882. Tätä harvinaisuutta ei lainata lainkaan, vaan se on luettavissa kirjastossa paikan päälllä. Teosta säilytetään Pasilan kirjaston varastossa ja koska Pasilan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna ensi syksyyn saakka, niin toistaiseksi sitä ei saa edes luettavaksi.
Teos kuuluu myös Suomen kansallikirjaston kokoelmaan, mutta sieltäkään sitä ei saa lainaksi vaan ainoastaan luettavaksi paikan päällä Helsingin Yliopiston kirjaston tiloissa.
Kyseinen teos ei ole Suomen kansallisbibliogrfian, Fennican, mukaan ilmestynyt suomeksi nimekkeellä Musta Intia.
Kokkolassa Koivuhaan kirjastossa on cd-levy:
Tekijä: Souvarit (esitt.)
Nimeke: Jätkän oma kulta [Äänite]
Julkaistu: , p1981
Esittäjät: Souvarit (yhtye)
Sisältö: Jätkän oma kulta ; Onnenpyörä ; Suru siskoni on ; Oi äiti ; Autio mökki ; Tähtien alla ; Olen poika pohjoisen ; Kerran vain ; Pustan yö ; Lapsuuden ystävä ; Valheen kyyneleet ; Menetetty rakkaus.
Lasten kirjastoauto vierailee Veräjälaaksossa maanantaisin kello 15.50 - 16.20. Aikuisten kirjastoauto ei valitettavasti vieraile Veräjälaaksossa ollenkaan tällä hetkellä. Lisätietoja linkistä: http://www.lib.hel.fi/File/de11042c-7dba-46bc-ac1b-f5e2c144e626/kirjast…
Robert Swindells on esitelty Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1", joka löytyy kaikista Imatran kirjastoista.
Englanninkielinen esittely löytyy kustantajan sivulta, seuraavasta osoitteesta:
http://www.puffin.co.uk/nf/Author/AuthorPage/0,,1000050055,00.html
Aika monessa kirjastossa Helsingin kaupunginkirjastossa on skanneri asiakkaiden käyttöön. Alla olevasta linkistä saat luettelon kirjastojen skannereista. Sitä kautta pääset myös varaamaan ajan.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Tällä hetkellä pääkirjaston hyllyssä on ainakin seuraavat kylyhuoneremonttia ja kosteudeneristystä käsittelevät kirjat:
- Kylpyhuoneen remontti, 2010.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 1: Kylpyhuone : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2005.
- Syversen, Fred-Erik: Kaakelit ja klinkkerit : materiaalit, suunnittelu, työohjeet, 2003
- Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, 2009.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 21: Eristys ja ilmanvaihto : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2007
- Talonrakentajan käsikirja. 9: Vedeneristys- ja laatoitustyöt, 2007.
Kirjat ovat hyllyluokassa 66.4 ja 66.3.
Fazerin julkaisemassa pianopartituurissa Jordens sång op93 on Jarl Hemmerin ruotsinkielinen teksti. (Alkaa "Där rullar Jorden fram med sina öden..."; päättyy "...sfärernas musik vid Alltets fest").
Suomen yleiset kirjastot ovat vuosikymmeniä käyttäneet Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), joka on Deweyn 10-luokitusjärjestelmän kansallinen sovellus. Ainoa poikkeus on Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää hiukan poikkeavaa järjestelmää, joka kyllä sekin pohjautuu Deweyn järjestelmään. En usko, että Suomessa on mitään aikomusta tai tarvettakaan vaihtaa tätä kansallista mallia mihinkään "puhtaaseen" Dewey-luokitukseen. Muutoksen vaatima työmäärä olisi valtava.
Tieteelliset kirjastot käyttävät pääosin UDK-luokitusta, mutta erikoiskirjastoilla on myös omia ratkaisuja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Enligt Finlands grundlag (11.6.1999/731: 17§ Rätt till eget språk och egen kultur) var och en har rätt att använda sitt eget språk (finska eller svenska) i egen sak hos domstolen och andra myndigheter och att få expeditioner på detta språk. Hos enspråkiga kommunala myndigheter används kommunens språk fast det är möjligt att önska att svenska (eller finska) används istället. I princip, är det alltid möjligt att begära att ärenden hanteras på svenska även i finskspråkiga kommuner, men sista beslutet fattas av myndigheten i fråga. Myndigheten i fråga med beaktande av parternas rätt och fördel kan bestämma att (i det här fallet) svenska används i stället. Var och en har dock rätt att bli hörd i sitt eget språk i ärenden som väcks av...
Suomen työaikalainsäädännön mukaan sunnuntaityöstä on maksettava enemmän (100% korotus eli kaksinkertainen palkka) kuin arkipäivien työstä, joten kirjaston pitäminen avoinna sunnuntaina tulee kirjastolle kalliimmaksi kuin arkiaukiolot. Sunnuntaityöhön ei myöskään voi velvoittaa ilman painavaa syytä, joten järjestely edellyttää vapaaehtoisten sunnuntaityön tekijöiden löytämistä.
Kysymys on siis pohjimmiltaan aina resursseista, vaikka myös käytännöllisiä ongelmia saattaa olla (joissakin kiinteistöissä on pyhäpäivisin hälytykset päällä jne). Sunnuntaiaukiolot tiedetään suosituiksi, mutta valitettavasti niiden järjestämiseen ei aina ole voimavaroja.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Voit varata kirjan milloin haluat, mutta kun olet saanut noutoilmoituksen varaamastasi kirjasta, sinun täytyy noutaa varauksesi tietyssä ajassa, joka mainitaan noutoilmoituksessa. Ohessa tietoa mm. varauksista Vaski-kirjastoissa https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti juu tai ei, joten on hiukan jossiteltava.
Jos tarinassa vain esiintyy Peppi-niminen henkilö, mitään ongelmaa ei synny, koska kukaan ei omista kyseisen etunimen yksinkäyttöoikeutta. Jos tarinassa kuitenkin esiintyy henkilö nimeltään "Peppi Pitkätossu" (millä tahansa kielellä), voi Astrid Lindgrenin perikunta ainakin teoriassa vaatia luvan pyytämistä. Jos tarinan henkilö myös ulkoisesti muistuttaa kirjoista ja elokuvista tuttua hahmoa, voidaan kirjaston tarinalla loukata "Pippi Långstrump" -hahmoon todennäköisesti liittyviä yksinoikeuksia. Kyse saattaa olla tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi tuotemerkkioikeudesta.
Minusta järkevintä olisi hoitaa asia niin, että henkilöllä ei ole sukunimeä...
”Ivan Denisovitšin päivän” arvosteli ”Parnassossa” Kai Laitinen jo vuonna 1963. Olisikohan kyse kuitenkin Marja-Leena Mikkolan Solženitsynia käsittele essee ”Tyrannit, kavaltajat ja vangit”? Se löytyy ”Parnasson” numerosta 5/1971 (s. 293–300).
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
