TDR: The Drama Review -aikakausjulkaisun vanhoja numeroita on luettavissa esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sekä Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Uudemmat vuosikerrat ovat luettavissa myös elektronisessa muodossa.
https://finna.fi
Kannattaa olla yhteyksissä tosiaan Suomen merimuseoon Kotkassa (Museoviraston alaisuudessa). Vaikket löytäisi heidän kokoelmistaan tarvittavia teoksia, osaavat he kuitenkin neuvoa sinua eteenpäin. Varmaan olet käynitkin heidän/kirjaston kotisivuillaan: http://www.nba.fi/fi/museot/suomen_merimuseo/kokoelmat/kirjasto. Kaakkuri tietokannasta pystyy itsekin etsimään kirjallisuutta. https://kaakkuri.amkit.fi/vwebv/search?searchArg=navigointi+historia&se…
Kyseessä on mitä ilmeisemmin Aila Nissisen kirjoittama Myyrä Matikaisen malliauto. Myyrä Matikaisen auto on Peugeot, nimeltään Farmari Pesonen (koska Peugeot on vähän vaikea sana lausua) ja auton matka suuntautuu mm. Ranskaan.
Valitettavasti näyttää siltä, että Perl tehokäyttäjän opas on varastettu. Meillä on toinenkin kappale, jonka eräpäivä oli 7.8., siihen on kuitenkin yksi varaus. Viimeisen puolen vuoden aikana joku pitkäkyntinen on iskenyt nimenomaan Perl - kirjoihin. Osan niistä olemme jo poistaneet rekisteristä. Kirjastossamme on suojausjärjestelmä ja kameravalvonta, mutta silti tällaista pääsee tapahtumaan.
Olet löytänyt aiheesta jo jonkin verran tietoja. Tässä vielä muutama vinkki aiheesta, josta ei ihan jokaisessa ATK-oppaassa kirjoiteta:
"Levytohtori pelastaa tiedostosi tuholta - älä tule hulluksi jos kiintolevy hajoaa." (artikkeli Tietoviikko -lehdessä 1994:35)
Helsingin Sanomien verkkoliitteen http://www.helsinginsanomat.fi/ arkistosta löytyy hakusanalla kiintolevy muutama artikkeli aiheesta
"Tietokoneen kiintolevyllä on norsun muisti" (07.04.1998)
"Kovalevykirurgi kaivaa esiin tuhoutuneet tiedostot" (15.03.1998)
"Uutisia: Automaattiset pelastusohjelmat voivat tuhota lisää" (04.06.1999)
E.m. artikkeleissa mainitaan norjalainen tiedostojen palauttamiseen erikoistunut firma Norman Ibas, joka toimii myös Helsingissä. Sen www-osoite on...
The Simpsons Movie'n suomenkielinen dubbaus herätti paljon keskustelua elokuvan teatteriensi-illan aikoihin. FS Film Oy:n Antti Toiviainen kertoo tuolloin tehdyssä haastattelussa, että dubbaus tehtiin elokuvan tuottaneen studion eli Twentieth Century Foxin vaatimuksesta. Päätöstä ei siis tehty Suomessa. Linkki haastatteluun: https://muropaketti.com/elokuvat/haastattelu-miksi-the-simpsons-movie-piti-dubata-suomeksi/.
The Simpsons -televisiosarja on esitetty monissa maissa aina dubattuna: https://en.wikipedia.org/wiki/Non-English_versions_of_The_Simpsons.
Hannu Sinisalon ja Olavi Antilan toimittamassa kansanperinteen kuvateoksessa Suomalainen perinnekuvasto (1980) on useita kuvia erilaisista hevoskyydeistä, mutta tällaista kuvan mukaista nelipyöräistä hevoskulkuneuvoa sieltä ei löydy.
Vielä 1800-luvulla hevosajoneuvoliikennettä rajoitti etenkin kesäaikana maanteiden huono kunto. Vaikka kaupunkeja yhdistävät tiet olivatkin ajokelpoisia, paikalliset tiet olivat enimmäkseen jalkamiesten ja ratsujen käyttämiä polkuteitä. Pyörällisten hevosajoneuvojen määrä olikin vielä 1800-luvun alkupuoliskolla varsin vähäinen ja hyötyliikenne keskitettiin talvikeleille tai vesireiteille. Kauppamatkat kaupunkeihin voitiin tehdä kärryillä, sillä asutus- ja kauppakeskuksiin johtavat tiet yritettiin pitää...
Tilastokeskuksella on avoimessa tietokannassaan aikasarja ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrästä vuodesta 1910 lähtien: Ylioppilastutkinnon suorittaneet 1910–2022.
Lähde: Tilastokeskus, Opiskelijat ja tutkinnot, tietokantataulukko 13nc -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, pitkä aikasarja, 1910–.
Valitettavasti aikasarjassa on vain tutkinnon suorittaneiden määrät, ei väestöön suhteutettuja määriä.
Suomen vuosisata -julkaisussa on sivulla 40 kuvio, josta voi tarkastella ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuutta 18-vuotiaasta väestöstä. Ikärajaus on tässä hieman ongelmallinen, sillä monet ovat voineet suorittaa ylioppilastutkinnon hieman myöhemmin:
Vuodesta 1950 lähtien ikäryhmittäisiä tietoja ylioppilastutkinnon suorittaneiden...
Helmet-kirjastoilla ei ollut varaa hankkia elokuvapalveluita. Kirjastot maksavat elokuvapalveluiden tuottajille käytön mukaan ja koska alueella asuu yli miljoona ihmistä, käyttö olisi varsin isoa ja maksut korkeita (siis kirjastolle, asiakkaalle palvelu on tietenkin maksuton).
Hyvä ystävä! Ystävyydestä löytyy kyllä useita tietokirjoja, mene vain rohkeasti kirjastosta kysymään!
Tässä muutamia esimerkkejä: Alberoni: Ystävyys. Otava 1986; Cicero: Vanhuudesta-- Ystävyydestä--Velvollisuuksista, WSOY 1998; Dotterweich: Ystävyyden käsikirja, Buster 1998; Elämän käyttöohjeita--miten pysyä ystävinä, SLEY 2000; Iloitse hyvistä ihmissuhteista, Valitut palat 1995
Kirjaston hakuohjelmalla löydät vielä lisää, kirjoita vain asiasanaksi ystävyys.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottina Erna Tauron säveltämä Helsingfors-Helsinki. Nuotissa ovat sanat ruotsiksi ja suomeksi, melodia sekä kitaran soinnut. Vastausta kirjoitettaessa nuotti oli saatavana Pasilan, Rikhardinkadun sekä Töölön kirjastoissa. Saatavuustilanteen voi tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi/.
Yksityisen käyttäjän kannalta maksuttomat nettiliittymät ovat usein yhtä hyviä kuin maksullisetkin. On kuitenkin huomattava, että maksuttomat palveluntarjojat käyttävät keräämiään henkilötietoja helposti erilaisiin markkinointitarkoituksiin.
Yhteyksien toimivuus ei välttämättä kovin paljon vaihtele maksuttomien ja maksullisten liittymien välillä. Jos nettiyhteyden varma toiminta on ensiarvoisen tärkeää, niin kannattaa ehkä kääntyä maksullisten palveluntarjoajien puoleen. Normaalissa kotikäytössä myös maksuttomat liittymät ovat riittävän varmatoimisia.
Maksullisten liittymien puoleen täytyy kääntyä yleensä myös silloin, jos haluaa tavallista modeemiyhteyttä nopeamman internetyhteyden.
Suurimmat palveluntarjoajat maksullisella puolella...
Kirjakauppaliitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi on suhteellisen kattavasti tilastotietoa Suomen kirjamyynnistä. Tilastoja Suomessa kustannetusta kirjallisuudesta löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/tp/tasku/taskus_kulttuuri.html .
Tietoa EOA:sta löytyy eduskunnan internet-sivuilta osoitteesta
http://www.eduskunta.fi/fakta/eoa/eoa.htm
EOA:n ratkaisuja sieltä löytyy tosin vain v. 2001- . Ratkaisuja tai niistä laadittuja verkkoselosteita tai muita asiakirjoja "julkaistaan
verkossa siltä osin kuin niihin ei sisälly lain mukaan salassa pidettäviä tietoja".
Koska kysymäsi ratkaisu on vanhempi, niin pyydän sinua kääntymään EOA:n kirjaamon puoleen,
sähköpostiosoite: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi tai puh. 09 - 4321 / EOA:n kirjaamo
Helen Flinkin kirjassa Eksoottisia herkkuja, on suomenkielisiä reseptejä myös Iranista, samaten Liisa Ketolan kirjassa Ruokamatka Aasiaan, mutta muutoin iranilaiset keittokirjat ovat englanniksi.
Myös netissä olevat ruokaohjeet ovat miltei poikkeuksetta englanniksi, mutta mikäli olet kiinnostunut niistä, pääset hyvin alkuun osoitteessa http://www.makupalat.fi ja sieltä osio Ruoka ja juomat.
Uusimpia suomenkielisiä julkaisuja lienee Pertti Kiurun Sisältötuotannon työllisyysvaikutukset, ISBN: 951-735-691-9. Muita teoksia: Mundy, Simon
Nimeke: Cultural Policy : a short guide, ISBN: 9287143013 ja Boëthius, Maria-Pia 1997: Några som inte älskar oss håller på att förändra vårt land,
ISBN: 9119708912
Myös näistä voi hyötyä:Rolfe, Heather : Arts festivals in the UK,1977,ISBN: 0-85374-544-7. Isokangas, Antti, City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin Tammi, 2000 ISBN: 9513113744.
Uudenkaupungin kaupunginkirjaston suosituimmat koirakirjat lainausmäärän mukaan vuonna 2001 olivat:
1.Wintzell, Åke: Maailman koirat. (1985).
2.Alderton, David: Koko maailman koirat. (1993).
3.Eerola, Tapio: Suomen koirarodut. (1997).
Ykkössijalle yltänyttä nimekettä eri kirjastopisteissämme on yhteensä 17 nidettä, joista lainoja kertyi 150 kpl. Kakkossijan niteitä on 4 kpl, joista syntyi 60 lainaa. Kolmannelle sijalle yltänyttä nimekettä on 3 kpl ja lainoja niistä 40 kpl.
Vanhin rakennusjärjestys, joka Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy, on vuodelta 1938. Tämäntyyppiset asiakirjat löytyvät kattavasti Helsingin kaupunginarkistosta, jonka yhteystiedot ovat osoitteessa
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Sinun kannattaisi tutustua Juhani Airaksisen teokseen Helenoitten Helena: Aino Räsäsen elämäkerta (Karisto 1996) sekä Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamaan Kotimaisia naisten viihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu OY 1999). Myös suomalaisen naiskirjallisuudenhistoriasta Sain roolin johon en mahdu (Otava 1989) voisi olla hyödyllinen.
Opettajasi on oikeassa. Nykysuomen sanakirjan uudet painokset eroavat ensimmäisestä, joka ilmestyi 1951 – 61, vain siten, että ne käsittävät myös erikoisosia kuten sivistyssanakirjan ja etymologisen sanakirjan. Uusien painosten kolme ensimmäistä osaa, jotka muodostavat varsinaisen sanakirjan, ovat yhteneväiset ensimmäisen laitoksen kanssa. Uudempi vastaavanlainen suomen yleiskieltä kuvaileva sanakirja ilmestyi vasta 1990 – 1994. Se on ”Suomen kielen perussanakirja”, jonka on julkaissut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
