Kirjastokorttia ei valitettavasti voi toinen aikuinen toiselle aikuiselle hakea edes valtakirjan kanssa. Kehottaisin kuitenkin ottamaan yhteyttä Kotikirjastoon, jossa on viime syksynä aloitettu uusi kokeilu koskien uutta Kotikirjaston korttia. Tässä lyhyesti tietoa kortista ja Kotikirjaston yhteystiedot:
Uutta Kotikirjaston korttia voivat käyttää asiakkaat, joilla on henkilökohtainen avustaja/sukulainen tai muu apu, joka käy heidän puolestaan kirjastossa. (Nämä henkilöt ovat ennen tarvinneet valtakirjan asioidessaan toisen puolesta.)
Kotikirjaston kortti on haltijakohtainen. Tämä on mahdollista, koska Kotikirjaston asiakkaat allekirjoittavat erillisen sopimuksen, jossa hyväksytään, että korttia voi käyttää virkailija tai asiakkaan edustaja...
Jos kaikki tietyn teoksen lainakappaleet ovat lainassa, ja jonossa on varaus, ei kukaan lainaajista voi uusia lainaansa. Uusiminen onnistuu vasta sitten, kun yhtään varausta ei ole enää jonossa, eli jonkun lainaajista täytyy ensin palauttaa lainansa.
Kirjastoihin voi lahjoittaa kirjoja tai muuta aineistoa ilman rahallista korvausta.
"Iiris on suomalaistettu kirjoitusasu alkuaan kreikkalaisesta antiikin jumalattaren nimestä Iris, joka pohjautuu kreikan 'sateenkaarta' tarkoittavaan sanaan. Iris oli kreikan mytologiassa sateenkaaren jumalatar sekä ylijumala Zeuksen ja tämän puolison Heran sanansaattaja. Siivellisenä nopeasti pitkin sateenkaarta kulkevan Iriksen erityistehtävänä oli erottaa kuolevien naisten sielut heidän ruumiistaan. Lisäksi sanan kantamuodon merkitys on 'värillinen kehä', ja tätä kautta iiris-sanalla viitataan myös silmän värikalvoon. Carl von Linné nimesi erään kurjenmiekkakasvien suvun Irikseksi kuvatakseen sitä, miten kyseiset kasvit kukkivat kaikissa sateenkaaren...
Vastausta kysymykseen ei voi antaa pelkästään väestömäärään suhteutettujen lukujen avulla, sillä Pohjoismaiden väestöissäkin on ikärakenteessa eroja ja kuolleisuuden mittaamiseksi tulee eri maiden kuolleisuus ikävakioida.
Siksi tarkastelu tulisi tehdä elinajanodotteiden avulla. Elinajanodote on ikävakioitu luku, joka mahdollistaa vertailukelpoisen vertailun.
Tilastokeskuksen "Suomi numeroina" -palvelusta löytää valmiin taulukon, jossa on Suomen O-vuotiaiden elinajanodote vuodesta 1990 alkaen => http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestonmuutokset
Pohjoismaisen vertailun löytää mm. Pohjola numeroina 2013 -taskutilastosta (pdf, sivulla 11) => http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2013-766
Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä Postitalossa on Vinyylibaari, jonka laitteistolla voi digitoida LP-levyjä. Ne tosin täytyy polttaa CD-levylle, eikä niitä saa tallennettua suoraan tiedostoiksi, mutta poltetulta levyltä ne on varsin helppoa muuttaa tiedostoiksi. Aika kannattaa varata etukäteen, ja aikaa kannattaa varata sen verran, mitä levy kestää. Lisää tietoa löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki….
Pääkaupunkiseudulla myös Sellon kirjaston Pajassa Espoon Leppävaarassa on vastaava digitointilaitteisto. Myös siinä digitoitu materiaali täytyy polttaa ensin levylle ja sitten vasta muuntaa tiedostoiksi. Lisää tietoa Sellon Pajasta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Puutarhakeinun ohjeet löytyvät Kotilieden numeroista 1929 : 8 s. 310-311 ja Kotiliesi 1947 : 9 (kansilehden sisäpuoli). Lehdistä on mahdollista saada kopioita ainakin kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa ja Varastokirjastossa on mainitut lehdet. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi.
Taistelevista metsoista on tehty useita kopioita https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/klassikot… "Teos on eniten kopioitu suomalainen maalaus, josta löytyy lukemattomia toisintoja. Taistelevia metsoja löytyy niin harrastajien näyttelyistä käsintehtyinä kopioina, painokuvajäljennöksinä kuin kanava-töinä ja kuvakudoksina useiden suomalaisten kotien seiniltäkin."
Kannattaa olla yhteydessä Ateneumin taidemuseoon. Ateneumiin on tulossa veljekset von Wrightin teosten näyttely. Tähän kerätään tauluja myös yksityiskokoelmista https://yle.fi/uutiset/3-8955269 .
Loimaan pesula tiivistää sivuillaan näin: "Emulsiopesu on kemiallista vesipesua ja kemikaaliton vaihtoehto, joka poikkeaa runsaasti perinteisestä kuivapesusta eli kemiallisesta pesusta. Se on myös tehokas ja luontoystävällinen tapa puhdistaa. Emulsiopesut tehdään veden ja pesuaineen avulla, jossa kuitenkin käytetään pesuainetta, joka suojaa vaatetta normaalin vesipesun vaikutuksilta kuten kutistumiselta ja nukkaantumiselta. Kangas ei kulu kuten normaalissa vesipesussa, jolloin se kestää kauemmin.
Joissakin kangaslaaduissa emulsiopesut käyvät silloin, kun kemiallinen pesu on kielletty. Emulsiopesut tehoavat parhaiten vesiliukoisiin tahroihin ja näin ollen suurin osa liuotinpesuista (kemiallinen pesu), voidaan korvata emulsiopesulla." ...
Helsingin Sanomilla on arkistohaku https://www.hs.fi/arkisto/, jolla voi koettaa etsiä myös huutokauppailmoituksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä näy haussa.
Maksullisella Aikakoneella, pääsee selailemaan näköislehtiä. Ilmoitussivustot näkyvät niissä myös. https://www.hs.fi/aikakone/
Helsingin Sanomien lehtiä voi selata Kansalliskirjaston lukusaliin tilattuina. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.
Holopainen on savolainen sukunimi, joka on ollut käytössä 1500-luvulta saakka. Nimen pohjana on venäjän orjaa, palvelijaa tai sotamiestä tarkoittava sana.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Lisätietoa saat myös sukunimi.infosta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/holopainen.html#google_vignette
Joissakin kirjastoissa voi uusia lainat internetissä, mutta Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti toistaiseksi ole tällaista mahdollisuutta. Aineiston voi uusia puhelimitse vain maksullisen uusintapuhelimen kautta. 0600-060504 ma-pe 12-18 5,80 mk/min + ppm. Puhelimitse uusittaessa soittajalla on oltava esillä uusittava aineisto sekä se kirjastokortti,jolla aineisto on lainattu. Kirjasto ei uusi puhelimitse lainoja, jos niihin on muiden asiakkaiden varauksia tai jos lainaajalla on maksuja maksettavanaan kirjastolle ja jos asiakas on menettännyt lainausoikeutensa.
Voit uusia sekä Helsingin, Espoon, Vantaan että Kauniaisten kaupunginkirjastojen aineistoa.
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen...
Suomen Kuvalehti 31/90 kertoo Lyndon B. Johnsonin jaelleen muovikyniä vieraillessaan Suomessa syyskuussa 1963. Eli lähde oli Kultala, Kalle: Varapresidentti Suomessa, Suomen Kuvalehti 31/1990, s. 42-43.
Hei!
Tarkoittanet varmaan oman kotisivun tekemistä?
Aiheesta on julkaistu useita opaskirjoja, joita voit etsiä kirjastoista. Esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löydät tällaisia hakusanalla kotisivut.
Kotisivujen valmistusta opetetaan myös erilaisilla atk-kursseilla, mm. Helsingin työväenopistossa (www-sivujen tuottaminen -kurssit). Työväenopiston oppaita löydät kirjastoista ja työväenopistojen toimistoista. Mahdollisia vapaita kurssipaikkoja voi tiedustella p. 310 88610.
W.I.T.C.H.-lehdestä ovat tällä hetkellä tilauksessa numerot 33/2004, 34/2004 ja 35/2004. Uusia numeroita tilataan varmasti aina sitä mukaa kun kustantajalta tulee tieto, että niitä on tilattavissa. Tällä hetkellä tilauksessa ei ole sen uudempia numeroita eikä meillä ole tietoa niiden ilmestymisestä. Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.kajaani.fi ja siinä näkyvät myös tilatut kirjat/lehdet.
Lapin maakuntakirjastosta löytyvät Pohjolan Sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Niistä saa kopioita ja niitä lainataan mm. muihin maakuntakirjastoihin.
Simpsoneiden 7. tuotantokausi dvd:llä on ilmestynyt 28.4.06, ks. linkki http://www.dvdplaza.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=5231&I… . Siitä, koska se mahdollisesti ilmestyy kirjastoihin pääkaupunkiseudulla, ei ole vielä tietoa.
Olisikohan kyseessä Eduard Uspenskin kirja Alas taikavirtaa, Otava, toinen painos v. 1980. Kolmas painos on ilmestynyt 2005.
Kirjan kuvittaja on Viktor Tsizikov.
Sama kirjailijan hahmoja on myös krokotiili Gena.
