Itäkeskuksen kirjastossa on italiankieliset satutuokiot lauantaisin parittomina viikkoina klo 11. Italiensk sagostund i Östra Centrums bibliotek på udda veckor klockan 11.
http://www.lib.hel.fi/Page/c5076732-4e24-4b6e-8ab2-c5875a28e02a.aspx
Levisto on todella harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut vähemmän kuin kuusi tämännimistä henkilöä. Nimipalvelu ei ilmoita yksityisyyden suojan takia tarkkaa lukua, jos nimettyjä on hyvin vähän.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa sukunimen taustoista tai merkityksestä.
Tarkoitatko jotakin Helsingin kaupunginkirjasto toimipistettä vai Helsingin kaupunginkirjastoa yleensä? Tietokoneita on rajallinen määrä, koska kirjastoissa on tilaa rajallisesti ja koska jokainen tietokone maksaa. Erityisesti pienissä kirjastoissa tilaa on kovin niukasti. Jos mielestäsi jossakin toimipisteessä on erittäin huono tietokonetilanne, voit laittaa asiasta palautetta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/.
Romaani Okalinnut löytyy varsin monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, joten se on helppo saada. Mikäli sitä ei löydy omasta lähikirjastosta, henkilökunta voi varata kirjan toisesta kirjastosta.
Tuorein suomeksi ilmestynyt yleisesitys länsimaisen kirjallisuuden historiasta taitaa olla Pekka Vartiaisen yli 900-sivuinen ”Länsimaisen kirjallisuuden historia” (BTJ, 2009). Jos yhden järkäleen sijaan haluaa mieluummin saman erillisinä kirjoina, Vartiainen on julkaissut sen myös päivitettyinä osina ”Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Barokki, klassismi, valistus ja romantiikka länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa” (Avain, 2010). Vartiainen on julkaissut uudemmasta kirjallisuudesta vielä lähes 1000-sivuisen kirjan ”Postmoderni kirjallisuus : länsimaisen kirjallisuuden historia 1945-2000” (...
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet on Tiitus-nimen kohdalla seuraava tieto: Nimi on esiintynyt Kansanvalistusseuran kalenterissa v. 1883. Latinan Titus tarkoittaa kunnioitettavaa. Tiitus oli Paavalin opetuslapsi. Nimestä tunnetaan muunnokset Tiitu, Titu, Tito ja Titta.Nimi on löydetty uudelleen 2000-luvulla.
Väestörekisterikeskuksen nimitiedoissa nimieä on käytetty sekä miesten että naistennimenä: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Lauri Viidalla on lyhyt nelisäkeinen runo "On ja ei", joka sopii muuten kuvaukseesi, mutta siinä ei ole ötököitä, vaan sanojat ovat "on" ja "ei". Siinä ei myöskään sanota "tokko, tokkohan", vaan "onko, onkohan" ja "eikö, eiköhän". Tarkoitatko ehkä sitä? Se sisältyy esimerkiksi Lauri Viidan Koottuihin runoihin.
Alla kansallisbibliografian perusteella laadittu luettelo saksan kielen 1960-luvulla ilmestyneistä oppikirjoista. Valitettavasti vastaajan ulottuvilla olevat tiedot eivät kerro minkä asteen oppikirjoista on kyse. Mukana ei ole sanastoja, harjoituskirjoja, selviä keskikoulukirjoja eikä sellaisia, joita ei selvästi ole tarkoitettu kouluille.
Lisätietoja löytyy esim Fennica-tiedostosta
https://finna.fi
Puttonen, Vilho & Helenius, Harry A.
Aus der deutschen Welt. – WSOY, useita painoksia
Jakobsson, Martti A. & Müller, Ewald
Deutsches Elementarbuch für ältere Anfänger 1-2. – Otava, useita painoksia
Jakobsson, Martti A.
Lyhyt saksan kielioppi. – Otava, useita painoksia
Jakobsson, Martti A.
Saksan kielen käännöstehtäviä ja valikoima...
Tällaiset teokset, jotka sivuavat asiaa löytyvät kokoelmistamme:
Teos: KAUPANKÄYNTI JA MARKKINOINTI INTERNETISSÄ
Tekijä/esittäjä: HEDMAN, ANDERS
Teos: NET.
Tekijä/esittäjä: JUSSILA, MARKKU
Lisäksi tein haun lehtiartikkeleiden viitetietoja sisältävästä Aleksi-tietokannasta:
Tolonen, Pekka Portaali on se joka jyllää : Vertailussa Suomen vahvimmat sisäänheittäjät MikroPC 1999 13 s. 67-69
Portinvartijat vaanivat verkkoasiakkaita : Kenen portaali imaisee eniten kävijöitä verkkoonsa? Talouselämä 1999 (62) 26 s. 22-24
Kemppainen, Teemu Internet-aloitussivut: suoraan asiaan portaalin kautta Tekniikan maailma 1999 (55) 17 106-109
Leino, Antti Aloitussivuun voi kiintyä : käyttäjä on kingi portaalipalveluissa Internetin portaalit -...
Maria Jotunista löytyy paljonkin tietoa, mm. teokset: Jalkanen, Eila: Maria Jotuni 1880-1943 ja
Niemi, Irmeli: Maria Jotunin näytelmät.
Lyhyemmin tätä kirjailijaa on käsitelty teoksissa: Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja, Suomen kirjallisuus (osa 5) ja Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia.
Katkelma on Charles Baudelairen runosta Au lecteur (Lukijalle). Runo on kokoelmasta Les Fleur du mal (Pahan kukat, 2011, Sammakko). Kokoelman on suomeksi tulkinnut Antti Nylén.
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://poesie.webnet.fr/lesgrandsclassiques/poemes/charles_baudelaire/au_lecteur
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota.
Helmet-kirjastoista voi lainata joitakin soittimia. Lainattavia soittimia ovat esimerkiksi akustinen kitara, ukulele, kantele ja banjo. Soittimia ei voi varata. Mainitsemiasi esineitä ei valitettavasti ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa.
Löydät Helmet-kirjastoista lainattavat soittimet Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat ”soittimet esine”.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen säepari on roomalaisen runoilijan Catulluksen (n. 87/84 – n. 54 eKr.) runosta 109. Runo käsittelee Catulluksen ja Lesbian häilyväistä rakkaussuhdetta. Runossa Catullus epäilee Lesbian mahtipontisten lupausten todenperäisyyttä.
Lesbia ei ollut Catulluksen mielitietyn oikea nimi, vaan todennäköisesti nimi viittaa Clodiaan, kansantribuuni Publius Clodius Pulcherin siskoon. Lesbia-nimi on viittaus yhteen Catulluksen suureen kirjalliseen esikuvaan, nimittäin Sapfoon, joka oli kotoisin Lesbos-saarelta.
Alkukielellä säepari kuuluu siis seuraavasti:
Iūcundum, mea vīta, mihī prōpōnis amōrem
hunc nostrum inter nōs perpetuumque fore.
Tekstissä on muutama hieman hankalasti kääntyvä kohta.
Proponis voi tarkoittaa tässä niin ”lupaat...
Hei!
Mukavaa että kirjastoala kiinnostaa!
Kirjastoissa on töissä eri asteisen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä: ammatillinen tutkinto, ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto tai yliopistotutkinto. Tehtävät määräytyvät koulutusasteen mukaan.
Ammatillisen tutkinnon voi suorittaa esim. Keudassa, joka sijaitsee Keravalla. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet sijoittuvat kirjastovirkailijan tehtäviin, jotka sisältävät melkein aina asiakaspalvelua ja aineiston järjestely- ja huoltotehtäviä. Nykyään kaikilta kirjastoon töihin tulevilta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja ja valmiutta toimia erilaisten ryhmien kanssa (päiväkoti- ja koululaisryhmät, lukupiirit jne.)
Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa Seinäjoen...
Joudut ehkä täsmentämään kysymystäsi. Missä (maassa) kielletyt ja / tai kenelle
kielletyt? Kirjaston aineistosta löytyy tästä aiheesta vain "Kielletyt ja sallitut
lääkeaineet urheilussa" (tarkista saatavuus Plussa-tietokannasta). Kaikenkattavaa
yleismaailmallista luetteloa en käytössä olevilla tiedonhakuvälineillä löytänyt.
Netistä löytyi http://www.liite.com/ , Suomen antidoping toimikunnan sivu, ei kuitenkaan
mitään lääkelistaa. Asiaa kannattaa kysyä Terveystieteiden keskuskirjastosta (1911* ,
Haartmannink. 4). Jos haluat tarkentaa kysymystäsi voit kysyä lomakkeella uudestaan.
Ei-kunnallista kodinhoitopalvelua tarjoavat yksityiset yritykset. Yhteystietoja
löytyy puhelinluettelon keltaisilta sivuilta kohdasta Kotipalvelua.
Verohallinnon sivuilla http://www.vero.fi/ajankohtaista/tiedotteet/82.html selostetaan k.o. palveluiden verovähennyksistä. Samasta asiasta kerrotaan Satakuntalaisen palveluosuuskunnan sivulla http://www.palveluosuuskunnat.net/Kotitalousvahennys.htm . Vastaavaa osuuskuntaa en löytänyt Helsingin seudulta. Tarkempaa tietoa vähennyksistä kannattaa kysyä verotoimistosta. Helsingissä yhteystiedot ovat osoitteessa http://www.vero.fi/uusimaa/helsinki.html
Aidi Vallik on virolainen kirjailija. Hänen teoksistaan on suomennettu vain Ei mikään kiltti tyttö. Virke-lehdestä 4/2002 löytyy Jani Antamon artikkeli tästä kirjasta, siinä käsitellään muitakin Otavan Voltti-kirjoja.
