Kyllä voi, mutta asianmukaiset tekijänoikeusasiat pitää hoitaa, kuten jo tiesitkin.
Tässä Teoston sivulla on kerrottu taustamusiikista:
http://www.teosto.fi/fi/taustamusiikki.html
On olemassa myös teostovapaata musiikkia, josta voit tarkemmin kysyä Teostolta.
Lyhyesti voitaneen todeta, että oppiaineisiin ei sisälly varsinaisia ideologisia tavoitteita. Toisaalta historian kuluessa on ideologisia tavoitteita ilmennyt, kuten 30-luvulla Suomessa historiaan oppiaineena liittyi isänmaallinen kasvatus. Toisin sanoen tulevaisuudessa historioitsijat voivat havaita nyky-yhteiskuntaa tutkiessaan joitakin painotuksia opetuksessa, mitkä nykyhetkessä eivät tunnu varsinaiselta ideologiselta kasvatukselta.
Lisätutkimusta varten oppiaineista sekä opetussuunnitelmista on löydettävissä kirjallisuutta. Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin teoksiin:
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (1985, 1994 ja 2004)
Kasvatus -ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa (2007),
Suoranta, Juha: Kasvatuksellisesti...
Kirjastokorttisi pitäisi vaihtaa uudelle nimelle ja päivittää myös kirjaston asiakasrekisteriin nykyinen sukunimesi. Se onnistuu nopeasti, kunhan käyt missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan uudelle nimelle annetun henkilöllisyystodistuksen tai virallisen todistuksen nimenmuutoksesta. Nimenmuutosta ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi voi tehdä Internetin kautta.
Tyrnin marjat sisältävät runsaasti vitamiineja ja muita elimistölle hyödyllisiä aineita. C-vitamiinia tyrnissä on kolme kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Tyrnimehua on käytetty esim. torjumaan verisuonten kalkkeutumista. Tietoa tyrnimehun vaikutuksesta hampaille en valitettavasti löytänyt. Seuraavalla Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivulla on listattu tyrnin terveysvaikutuksia
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=455&lang=fi
Lähde: Hannele Klemettilä: Mansimarjasta punapuolaan: Marjakasvien kulttuurihistoria ( Maahenki 2011)
Musiikkiin erikoistunut kollega tunsi laulun hyvin ja kertoi, että tätä Imre (tunnetaan myös nimellä Emmerich) Kalmanin operetin kappaletta on todennäköisesti esitetty vain operetin unkarinkielisissä versioissa, eikä siitä näin olisi suomenkielistä versiota. Kappale on operetin loppupuolelta.
Unkarinkielisessä nimessä on kaksi ihmisen nimeä, joten varsinaisesti siinä ei ole mitään kääntämistä, mutta tällä nimellä sitä ei siis ilmeisesti ole Suomeksi esitetty.
HelMet -aineistohaulla löytyi hakusanalla "sanoitukset" muun muassa Pirjo Kukkosen tutkimus Ilon ja surun sointu : folkloresta poploreen. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1353408__Ssanoitukset__Ff%….
Lisäksi löytyi esimerkiksi hengellisten laulujen taustaa (Unohtumattomia : rakkaiden laulujen taustaa / [toimittanut] Pia Perkiö) sekä kotimaisten viihdelaulujen sanoituksissa esiintyvien naishahmojen taustoja avaava teos ( Kaunis Veera ja muita naislegendoja / Anne Lampinen)
Voisikohan kyseessä kenties olla Walter Savage Landorin nelisäkeinen runo On his seventy-fifth birthday, jota Robert Frostin tiedetään siteeranneen Bread Loaf School of Englishissä pitämissään luennoissa?
Landorin runon kolme viimeistä säettä löytyvät Eeva Kilven suomentamina kirjasta Tätä runoa en unohda (Otava, 1977):
"Luontoa rakastin ja taidetta.
Lämmitin käsiäni elämän nuotiolla.
Se hiipuu, kohta on aika poistua."
Arto Nuotio on esittänyt kappaleen suomeksi nimellä "Jos diggaat pina coladaa". Kappale löytyy vinyyleiltä Kesähitit (1980) sekä Arto Nuotio: Lennän tähtitarhaan (1980).
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleet Tarja ja Tarja sinä rakas ovat sama kappale. Joidenkin tallenteiden tiedoissa on eri sovittaja, mutta säveltäjä ja sanoittaja ovat Raul Reiman.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=kake+randelin…
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Todennäköistä on, että kyseessä on muistovärssyksi tehty runo, jonka tekijä saattaa olla joku vainajan omaisista.
Jos joku kysymksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kaukopalvelun sähköpostiosoite on kaukopalvelu@lib.hel.fi. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä suoraan www-lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
Eläimistä löytyy Internetistä valtavasti tietoa, mutta voit aloittaa vaikka Makupalat.fi sivuilta osoitteessa https://www.makupalat.fi/fi/k/1989%2B32308%2B114424/hae?category=114423…
Eduskunnan kirjaston http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ Selma-kokoelmaviitetietokannasta voi etsiä viitteitä juridisesta kirjallisuudesta.
Kirjastoissa käytettävissä olevista viitetietokannoista voi hakea esim. tiettyä aihetta käsitteleviä artikkeleita. Aleksi-nimiseen tietokantaan on tallennettu viitteitä vuodesta 1980 alkaen ja Artoon vuodesta 1982 alkaen. Molemmat tietokannat sisältävät viitteitä mm. seuraavista julkaisuista: Defensor Legis, Lakimies, Lakimiesuutiset ja Oikeus.
Suomen asianajajaliiton kotisivuilta Internet-osoitteessa http://www.asianajajat.fi/ kohdasta 'Julkaisut' löytyvät Advokatti ja Defensor Legis -lehtien hakemistot muutaman vuoden ajalta. Saman sivuston kohdasta 'Lakilinkit' - 'Lehdet ja julkaisut' löytyvät mm....
Sinun kannattaa tehdä haku Helmet-järjestelmässä (http://www.helmet.fi ) kohdassa Sanahaku. Kirjoita kenttään sanat Slovakia matkaoppaat, niin pääset selaamaan Slovakian matkaoppaita. Let's go -oppaita löytyy yhteinen Itä-Euroopan maista. Julkaisun tiedot ovat:
Eastern Europe 2005 / Seth Robinson, editor ; researcher-writers: Calum Docherty ... [et al.]
New York (N.Y.) : St. Martin's press ; London : Macmillan [distributor], cop. 2005 .
Kysyt paljonko lauri Viitaa luetaan, mutta meillä ei ole sellaista tilastoa.
Voimme ainoastaan sanoa montako Lauri Viidan kirjaa on lainassa tällä hetkellä. Voit itsekin todeta samaa tästä:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=a&searcharg=viita+lauri&sea….
Tiedämme kyllä montako kertaa yhteensä joku kirja on ollut lainassa, mutta sitä on voinut lukua useampi tai ei kukaan!
Tämä siisi ei ole täsmällinen menetelmä.
Vastaus kysymykseenne löytyy Verontilityslain (10.7.1998/532) pykälästä 12, joka on kuluvan vuoden alusta muuttunut. Lain teksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/ (polku esim. 'lainsäädäntö' > 'ajantasainen lainsäädäntö' > kohtaan pikahaku kirjoittakaa 'yhteisövero'). Samassa kohdassa on myös luettavissa vastaava pykälä sellaisessa muodossa, jossa se oli voimassa vuosina 2005-2006.
Mikroskooppikuvauksesta kerrotaan mm. Michael Freemanin kirjassa Lähikuvaus digikameralla ja seuraavilla nettisivuilla:
http://www.vetmed.helsinki.fi/pell/anatomia/opiskelu/materiaali/mikrosk…
http://www.inspect-ny.com/digipix.htm
http://www.lmscope.com/produkt22/tipps_e.html
Sinun kannattaa kysyä korvaushintaa suoraan siitä kirjastosta, mistä hajonnut cd-romppu on lainattu. Nokian kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan cd-romppujen korvaushinta on sama kuin niiden hankintahinta, mutta usein vanhojen cd-romppujen kohdalla hintaa kohtuullistetaan alaspäin.
Vantaan kirjastoautoissa hoidetaan kyllä rahaliikennettä, mutta varauksista ei peritä maksuja. Maksut voi maksaa ainoastaan käteisellä. Maksukortit eivät siis käy. Lainausoikeuden menettää, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
