Korttitemppukirjat ovat kirjastossa luokassa 79.85 Taikatemput. Kirjoja on sekä aikuisten että lasten ja nuortenosastolla. Korttitemppuja löytyy mm. seuraavista kirjoista: Iiro Seppäsen magian maailma ja Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja.
Elämäntarinasta tulee mieleen Minna Craucher. Olisiko kyse hänestä?
Craucherista on kirjoitettu elämäkerta:
Selén, Kari
Madame: Minna Craucherin levoton elämä (WSOY, 1991)
Kirja on lainattavista monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Käytettävissä olevista sitaattikokoelmista en löytänyt kysyttyä Einsteinin lausetta. Netissä lause esiintyy useammassa muodossa, mm. 'En ole älykkäämpi, mietin asioita enemmän kuin muut' ja 'En ole viisaampi kuin muut, vietän vain aikaa ongelmien parissa enemmän kuin muut'.
Näyttää siis siltä, että mitään vakiintunutta suomennosta tuosta lauseesta ei ole olemassa.
Ehkä kyseessä on ollut jokin hetkellinen häiriö, sillä kokeilin nyt itse tehdä varausta ja se toimi moitteettomasti. Voisit yrittää tehdä varauksen nyt uudelleen osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/record=b2047474~S9*fin.
Carnegien suomennetussa kirjassa Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa on kyseinen lause. Kirjan viidennen painoksen (v. 1994) sivulla 80 lause kuuluu: "Saat enemmän ystäviä kahdessa kuukaudessa kiinnostumalla toisista ihmisistä kuin kahdessa vuodessa yrittämällä saada toiset kiinnostmaan itsestäsi". (Lause ei jatkunut tästä, vaan oli kappaleen viimeinen virke.)
Kyseinen katkelma löytyy suomennoksesta ”Kadotettu paratiisi” sivulta 14. Yrjö Jylhän suomentamana koko kohta menee seuraavasti:
”Käy eellä julma Moolok tahrattuna
verellä ihmisen ja kyynelillä,
joit’ itki vanhemmat, kun tulipätsiin
laps uhrattiiin ja rummun pärinään
sen huuto hukkui.”
Sana ”Moolok” on suomennoksessa kursivoituna.
Sekä Arto että Aleksi -tietokantojen haulla löytyy lisäjarruvaloja käsitteleviä artikkeleita vain kaksi, toinen on Tuulilasin artikkeli ja toinen Tekniikan Maailman artikkeli. Valitettavasti nämä artikkelit ovat vuodelta 1988 ja kertovat molemmat lisäjarruvalon asennuksesta autoon eli ne eivät ole haluamianne artikkeleita.
Helsingin Sanomien artikkelien etsiminen onkin jo hankalampaa. Ne täytyisi etsiä selailemalla. Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole Helsingin Sanomia 1980-luvulta, mutta voimme tilata niitä kaukolainaksi mikrofilmeinä, jos haluatte selailla lehtiä mikrofilmeiltä pääkirjaston mikrofilminlukulaitteella. Kaukolainaus on maksullista. Kouvolan kaupunginkirjastossa on Helsingin Sanomia myös 1980-luvulta. Nekin ovat...
Uskoakseni muistamasi kirja on kuin onkin amerikkalaisen John Kennedy Toolen Neonraamattu. Kirja on ilmestynyt vuonna 1989 ja suomennettu vuonna 1990. Toole (1937-1969) on kirjoittanut kirjan jo 16-vuotiaana, mutta se julkaistiin vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen. Kirjan johdannossa kerrotaan kirjailijan ja kirjan kiemuraisista ja traagisistakin vaiheista.
Kirja on tiheätekstinen ja pikkusormen paksuinen (166 s.), ja kertoo kuvaamistasi aiheista. Sitä ei onneksi tarvitse hakea kivensilmästä, vaan se löytyy lainattavaksi Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Helmetkin sen tunnistaa, olisitko tehnyt etsiessäsi kirjoitusvirheen?
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser...
Tang-dynastian aikaista runoutta on suomennettu. Sitä lötyy ainakin seuraavista teoksista:
Hanshan: Kylmä vuori (Basam Books, 2010)
Kiinalaisten zen-mestareiden runoja (Basam Books, 1999)
Kukkien keskellä : kiinalaisia runoja vuosituhannen takaa (erityisesti Tang-dynastian aikaa; Otava, 1993)
Li, Po: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta (Otava, 1992)
Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (kiinalaista runoutta monilta ajoilta; Otava, 1987)
Lu Yusta ei löydy ainakaan tietokannastamme mitään kirjallisuutta. Englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Lu_Yu on hänestä kuitenkin myös hiukan henkilöhistoriaa ja häneen liittyviä linkkejä. Hänen kuuluisa kirjansa on käännetty englanniksi nimellä ”The...
Ensimmäinen kirja voisi olla Dorothy Edenin romaani Rakastan sinua, Kate (Tammi, 1982). Kansikuva ja takakansiteksti Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8707#.V1UOYuTUWd4.
Jännityskirjan nimi tuo mieleen Tom Rob Smithin romaanin Lapsi 44 (http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_184#.V1UVpOTUWd4), mutta siinä on kyse murhista. Kim van Alkemaden uutuuskirja Lapsi nro 8 puolestaan kertoo lapsilla tehtävistä lääketieteellisistä kokeista, joskin ne sijoittuvat ajallisesti 1900-luvun alkupuolelle.
Voisikohan kyseessä kenties olla Walter Savage Landorin nelisäkeinen runo On his seventy-fifth birthday, jota Robert Frostin tiedetään siteeranneen Bread Loaf School of Englishissä pitämissään luennoissa?
Landorin runon kolme viimeistä säettä löytyvät Eeva Kilven suomentamina kirjasta Tätä runoa en unohda (Otava, 1977):
"Luontoa rakastin ja taidetta.
Lämmitin käsiäni elämän nuotiolla.
Se hiipuu, kohta on aika poistua."
Roihuvuoren japanilaistyylisestä puutarhasta löydät tietoja Helsingin kaupungin rakennusviraston internetsivuilta, osoitteesta :http://www.hkr.hel.fi/viher/index.html.
Turun kaupunginkirjastoon tehdyistä varauksista saa aina postitse ilmoituksen, kun varaus on noudettavissa. Varattua teosta pidetään 7 päivää asiakkaalle varattuna. Osoite kannattaa aina pitää ajan tasalla varausta tehtäessä, jotta ilmoitus tulee oikeaan osoitteeseen. Tulevaisuudessa ilmoituksen voi saada myös sähköpostitse, mutta vielä tällä hetkellä se ei ole mahdollista.
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleet Tarja ja Tarja sinä rakas ovat sama kappale. Joidenkin tallenteiden tiedoissa on eri sovittaja, mutta säveltäjä ja sanoittaja ovat Raul Reiman.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=kake+randelin…
Maljakot on suunnitellut Heidi Blomstedt (1911-1982), Aino ja Jean Sibeliuksen nuorin tytär. Paremmin keraamikkona tunnettu taiteilija siirtyi 1960-luvulla tekemään myös lasiesineitä. Muodoltaan esineet olivat pelkistettyjä, mm. kuutioita, suorakaiteita ja kolmioita.
Vuonna 1970 Blomstedtin lasiesineiden valmistus siirtyi Kumelalle, ja niitä alettiin markkinoida "Lumilasi"-nimellä. Lumilasia oli myynnissä designin erikoisliikkeissä kuten Artekissa. Myöhemmin niitä markkinoi myös Armi Ratian Decembre-liike.
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 -kirjassa on hyvä artikkeli Heidi Blomstedtista lasimuotoilijana. Kirja on saatavana Helmet-kirjastoista.
Lähteet:
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 (Riihimäki: Suomen lasimuseo, 2014...
Helsingin Sanomilla on arkistohaku https://www.hs.fi/arkisto/, jolla voi koettaa etsiä myös huutokauppailmoituksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä näy haussa.
Maksullisella Aikakoneella, pääsee selailemaan näköislehtiä. Ilmoitussivustot näkyvät niissä myös. https://www.hs.fi/aikakone/
Helsingin Sanomien lehtiä voi selata Kansalliskirjaston lukusaliin tilattuina. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.
Holopainen on savolainen sukunimi, joka on ollut käytössä 1500-luvulta saakka. Nimen pohjana on venäjän orjaa, palvelijaa tai sotamiestä tarkoittava sana.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Lisätietoa saat myös sukunimi.infosta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/holopainen.html#google_vignette
