Tang-dynastian aikaista runoutta on suomennettu. Sitä lötyy ainakin seuraavista teoksista:
Hanshan: Kylmä vuori (Basam Books, 2010)
Kiinalaisten zen-mestareiden runoja (Basam Books, 1999)
Kukkien keskellä : kiinalaisia runoja vuosituhannen takaa (erityisesti Tang-dynastian aikaa; Otava, 1993)
Li, Po: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta (Otava, 1992)
Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (kiinalaista runoutta monilta ajoilta; Otava, 1987)
Lu Yusta ei löydy ainakaan tietokannastamme mitään kirjallisuutta. Englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Lu_Yu on hänestä kuitenkin myös hiukan henkilöhistoriaa ja häneen liittyviä linkkejä. Hänen kuuluisa kirjansa on käännetty englanniksi nimellä ”The...
Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9
Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.
Katkelma on Charles Baudelairen runosta Au lecteur (Lukijalle). Runo on kokoelmasta Les Fleur du mal (Pahan kukat, 2011, Sammakko). Kokoelman on suomeksi tulkinnut Antti Nylén.
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://poesie.webnet.fr/lesgrandsclassiques/poemes/charles_baudelaire/au_lecteur
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Kirjasto ei tarjoa kontaktimuovia asiakkaille kirjojen päällystämiseen paitsi kenties joissakin erikoistapahtumissa. Esimerkiksi Helsingissä on monissa kirjastoissa ennen koulujen alkua muovitusopastusta, jossa kontaktimuovia on tarjolla muovittamisen harjoitteluun.
Tällaiseen tarkoitukseen sopivaa kontaktimuovia saa ostettua itsekin esimerkiksi kauppojen toimistotarvikeosastoilta. Tarvittaessa kaupan henkilökunnalta voi kysyä apua kontaktimuovilaadun valitsemisessa. Ohjeita kirjojen muovittamiseen löytyy esimerkiksi YouTube-videoista. Kirjastossakin voi toki kirjojaan muovittaa omalla kontaktimuovilla ja kenties apuakin voi saada, jos henkilökunnalla on siihen aikaa ja osaamista.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paajanen” sisällöstä ei ole varmaa tietoa. Tietoja nimestä on 1500-luvun puolivälistä alkaen Savosta ja Karjalankannakselta. Savosta nimeä on levinnyt myös Pohjois-Pohjanmaalle. Paikoin vanhat kirjoitusasut voitaisiin lukea Paija tai Paja –nimiksi. Vuonna 1998 Suomessa on asunut 1930 Paajasta.
Tarkoittamasi henkilö saattaa olla Martti Silvennoinen (1924-2002), joka oli radiodokumentin kehittäjä. Hän työskenteli Yleisradiossa ja teki 1950- ja 1960-luvulla matkareportaaseja eri puolilta maailmaa. Yksi hänen kuuluisimmista ohjelmistaan on Lambarenen lääkärin Albert Schweitzerin haastattelu nykyisen Gabonin alueella Afrikassa vuonna 1959. Hän teki muitakin ohjelmia Afrikasta. Ylen Elävässä arkistossa on joitakin hänen ohjelmiaan kuunneltavissa.
Lähteitä:
Martti Silvennoinen SKS:n Biografiakeskuksen Kansallisbiografiassa:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7544
Oinonen, Paavo: Äänet kertovat ja todistavat : teksti, konteksti ja materiaalisuus radiofeaturessa...
Ellinooran kappale ”Carrie” ei mielestäni ole ollenkaan ”pornolaulu”. ”Carrien” ovat säveltäneet Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö ja sen on sanoittanut Ellinoora Leikas. Iltalehden verkkoartikkelissa Ellinoora kertoo laulustaan. Laulun nimi ”Carrie” viittaa Sinkkuelämää-tv-sarjan päähenkilöön Carrie Bradshaw’hon:
”- Carrie on laulussa ruumiillistuma sille yksinololle. Kun on kyllästynyt etsimään rakkautta ja toisaalta se on ainoa asia, mitä toivoo.”
Sinkkuelämää-sarjassa naiset puhuivat suoraan ja estoitta rakkauselämästään.
Pornolauluiksi tai isojen (tai pahojen) poikien lauluiksi sanotaan lauluja, joiden sanoitukset ovat rivoja tai joissa on ronskia huumoria. Esimerkiksi Juha Vainio on kirjoittanut tällaisia sanoituksia 1970-luvun...
F. Scott Fitzgeraldin teoksen Kultahattu (The Great Gatsby) viimeinen virke kuuluu Marja Niiniluodon suomentamana näin:
"Niin me kamppailimme, vastavirtaan kuin veneet jotka alituisesti ajautuvat takaisin menneisyyteen."
F. Scott Fitzgerald: Kultahattu (suomentanut Marja Niiniluoto, Otava, 2013)
Aihealue on varsin laaja, sillä luonto on yksi kaunokirjallisuuden vakioaiheista. Tässä joitakin lukuvinkkejä. Romaaneja, kotimaisia klassikoita:Aho, Juhani: Papin tytär, Papin rouvaHuovinen, Veikko: Puukansan tarinaKokko, Yrjö: LaulujoutsenSillanpää, F. E.: Ihmiset suviyössä Tuoreempaa kotimaista:Fagerholm, Monika: MeriKamula, MIkko: Metsän kansa -sarja (1. osa Ikimetsien sydänmailla)Kytömäki, Anne: Kultarinta, Kivitasku, MargaritaSinisalo, Johanna: Linnunaivot Ulkomaisia klassikoita:Blixen, Karen: Varjoja ruohikollaBrontë, Emily: Humiseva harjuLondon, Jack: Erämaan kutsuThoreau, Henry David: Walden : elämää metsässä Uudempaa ulkomaista:Hoffman, Alice: Punainen puutarhaIvey, Eowyn: Maailman kirkkaalle...
Englanniksi löytyy esim. BBC Learning English - news, https://www.bbc.co.uk/learningenglish/english/features/news-report
ja samasta palvelusta 6 Minute English, jossa on lyhyitä keskusteluja ajankohtaisaiheista, https://www.bbc.co.uk/learningenglish/english/features/6-minute-english
News in Levels sisältää uutisia eri vaikeustasoilla, https://www.newsinlevels.com/level/level-1/. Palvelu on kaupallinen.
Muilla kielillä löytyy Ylen ja SVT:n Nyheter på lätt svenska,
Yle, https://arenan.yle.fi/audio/1-50362086
Svt, https://www.svtplay.se/nyheter-pa-latt-svenska
Nachrichten in einfacher Sprache, https://tvthek.orf.at/profile/Nachrichten-in-Einfacher-Sprache/13891048…
Journal en francais facile, https://www.rfi.fr/fr/...
Hei,
Nyt näyttäisi siltä, että vain aiheesta "local area networks" on tehty kirjoja, eikä WLANista itsestään olisi saatavilla omaa kirjaansa. Oletko tutkinut löytyisikö näistä jotain WLANista?
Tässä joitakin uusimpia:
Parnell, Tere; Building high-speed networks. Osborne/McGraw-Hill, Berkeley, cop. 1999. (Löytyy Leppävaaran pääkirjastosta, mutta on lainassa) (voisi olla hyvä, koska asiasanana oli mm. WAN)
Månsson, Jani; Location-based services in wireless local area networks. Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos, 2000. (Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kirjasto)
Stamper, David A.; Local area networks. Upper Saddle River, N.J. Prentice Hall, 2001. (Joensuun ja Oulun yliopistojen kirjasto. On mahdollista...
Terveyspalveluja koskevia tutkimuksia löytyy runsaasti. Ehdottaisinkin hakukysymyksen rajoittamista koskemaan tiettyä väestöryhmää, tietynlaisia palveluita tms.
STAKESin kotisivuilta, http://www.stakes.fi , löytyvät STAKESin raportit ja tiedotteet, Sosiaali-ja terveysministeriön selvitykset löytyvät STM:n kotisivuilta, osoitteesta http://www.stm.fi/
Aineistoa kannattaa ehdottomasti myös hakea HELMETistä, osoitteesta http://www.helmet.fi (esim. Helsingin kaupungin terveysviraston raportit),
ja LINDAsta, osoitteesta http://finna.fi
Hakiessa voi käyttää komento- tai sanahakua. Sopivia hakusanaketjuja ovat esim. terveydenhuolto AND tyytyväisyys tai terveyspalvelut AND tyytyväisyys.
Neuvoja voi kysellä myös Terveystieteiden keskuskirjastosta...
Mikäli tarkoitat nimenomaan niitä juuria, voidaan käyttää sanaa juuristo. Mikäli tarkoitat sitä osaa, josta nuo juuret lähtevät, on käytettävä sanaa juurakko. Syysmaitiaisesta sanotaan, että sillä on liereä, vinosti koheneva, poikkipäinen juurakko. Juurakko on vaaka- tai pystysuora maanalainen varsi, joka erinäisten ominaisuuksiensa vuoksi eroaa juuresta.
Koira haukkuu lukuisista syistä. Sudet ja melkein kaikki koirarodut pystyvät haukkumaan. Koiraroduista vain basenji-rotuiset koirat eivät hauku.
Erkki Pulliaisen Koira kotona ja luonnossa –kirjan mukaan ”koira voi haukkua iloisena tervehtiessään, kiihkosta, hälyttäessään, pyytäessään toista leikkimään tai pitämään itsestään huolta, uhatessaan, puolustaessaan, ollessaan ahdistettu, etsiessään yhteyttä toisiin yksilöihin ja äännellessään ryhmän mukana.”
Haukunta on yksi koiran peruskäyttäytymismalleista, mutta toiset koirat ja koirarodut haukkuvat enemmän kuin toiset.
Kyseistä virttä voidaan laulaa kahdella eri nuotilla: 241a tai 241b. Sanat ovat molemmissa samat, mutta sävelmä on eri. Virren on sanoittanut Irja Hiironniemi 1979 ja säveltänyt Hans Puls 1962 (241a) ja Asko Rautioaho 1984 (241b). Virsien nuotinnokset löytyvät myös internetistä osoitteesta http://www.evl.fi .
Jacobssonista ja Olsenista on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Voit katsoa vastausten arkistosta fraasilla jacobsson anders.
Suomenkielistä tietoa näistä ruotsalaiskirjailijoista ei valitettavasti Internetistä löydy. Heidän kotisivunsa on osoitteessa http://www.soren-anders.se/
Sivu on ruotsinkielinen.
Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia on tietoa näistä kirjailijoistav suomeksi ja kirja löytyy Naantalin kaupunginkirjastosta.
Emme ehtineet vielä saada Kingin muiden kirjojen suomennuttajalta vastausta kysymykseemme aiotaanko tämä kirja käännättää suomeksi. Espoon kaupunginkirjasto ei ole tilannut englanninkielistä Vampireslayer-kirjaa tilannut - ainakaan vielä. Oletko kiinnostunut juuri englanninkielisestä laitoksesta? Hankintaehdotuksen voi käydä jättämässä kirjaston nettisivuilta .
Voit hyvin selailla Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaa
tästä
http://verkkokirjasto.vaasa.fi:8000/Vaasa?formid=find2
Siitä myös selviää montako kappaletta teoksia kirjastossa on!
En löytänyt kirjailijaesittelyä mistään kirjasta, mutta jotakin tietoa suomeksi löytyy seuraavilta nettisivuilta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=249&…
Kirjastossamme on olemassa ja tällä hetkellä hyllyssäkin sekä pääkirjastossa että monessa lähikirjastossa Mankellin teos Valokuvaajan kuolema.
Oulun kaupunginkirjastossa olevat selkokirjat ja niiden saatavuus selviää aineistotietokanta Introsta asiasanalla selkokirjat http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 .
