Latinan kielen sana continuatio, onis (feminiini) tarkoittaa yhtämittaista jatkumista, jatkamista. Englanninkielinen termi continuity = jatkuvuus vahvistaisi tätä merkitystä.
Asiasta ei löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani lähteistä. Ilkka Malmbergin teoksessa Tuntemattomat sotilaat (Helsingin Sanomat, 2007) Rokan kuvauksessa ei juuri muutoksista puhuta vaan pikemminkin esitetään Rokka melko samanlaisena pysyvänä hahmona, joka on toisaalta kylmäverinen tappaja, toisaalta perhettään rakastava ja vankia hyvin kohteleva mies. Malmberg kuvaa Rokkaa jopa melkein äidilliseksi hahmoksi, joka pitää huolta toisista
Näkisin itse, että Rokka muuttuu sodan edetessä pessimistisemmäksi ja auktoriteetteja yhä enemmän uhmaavaksi hahmoksi. Rokan pontimena sotimisessa on menetetyn Karjalan, hänen oman kotiseutunsa, ottaminen takaisin. Kun alkaa olla selvää, että sota hävitään eikä Rokan kotiseutua saada takaisin, hänen...
Yleisradion vanhin äänilevyohjelma Lauantain toivotut levyt on soinut jo vuodesta 1935.
Aiemmin ohjelmaa lähetettiin kello 17, mutta nykyinen ohjelma-aika on klo 18.10-19.
Ohjelman formaatti sinänsä on pysynyt melko lailla samanlaisena, mutta aika on siis muuttunut. Nykyisin ohjelmaa edeltävät Turun tuomiokirkon kellojen sijasta vaihtuvat ehtookellot, jotka edustavat eri kirkkoja ympäri Suomen, sekä iltahartaus.
Lähteitä:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003482581.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/19/lauantain-toivotut-levyt-toivo…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/08/kuuntelijoiden-aanilevytoiveet…
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Todennäköistä on, että kyseessä on muistovärssyksi tehty runo, jonka tekijä saattaa olla joku vainajan omaisista.
Jos joku kysymksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kännykässäni oleva Inaturalistin seek appi tunnisti kuvan vyöihrakuoriaiseksi.
Samaa mieltä näyttäisi olevan Luonttoportti.
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Tilastokeskuksella on avoimessa tietokannassaan aikasarja ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrästä vuodesta 1910 lähtien: Ylioppilastutkinnon suorittaneet 1910–2022.
Lähde: Tilastokeskus, Opiskelijat ja tutkinnot, tietokantataulukko 13nc -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, pitkä aikasarja, 1910–.
Valitettavasti aikasarjassa on vain tutkinnon suorittaneiden määrät, ei väestöön suhteutettuja määriä.
Suomen vuosisata -julkaisussa on sivulla 40 kuvio, josta voi tarkastella ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuutta 18-vuotiaasta väestöstä. Ikärajaus on tässä hieman ongelmallinen, sillä monet ovat voineet suorittaa ylioppilastutkinnon hieman myöhemmin:
Vuodesta 1950 lähtien ikäryhmittäisiä tietoja ylioppilastutkinnon suorittaneiden...
Helsingin Sanomilla on arkistohaku https://www.hs.fi/arkisto/, jolla voi koettaa etsiä myös huutokauppailmoituksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä näy haussa.
Maksullisella Aikakoneella, pääsee selailemaan näköislehtiä. Ilmoitussivustot näkyvät niissä myös. https://www.hs.fi/aikakone/
Helsingin Sanomien lehtiä voi selata Kansalliskirjaston lukusaliin tilattuina. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.
Yleisurheilun MM-kisat Helsinki 1983 -kirjassa kerrotaan että ensimmäisiä yleisurheilun MM-kisoja haki Helsingin lisäksi toisena kaupunkina vain Stuttgart. Päätös tehtiin maaliskuussa 1980 Pariisissa. Em. kirjan mukaan IAAF:n hallitus "jätti syrjään kaiken politiikan, punnitsi vakavasti kahden hyvän ehdokkaan esityksiä ja valitsi Helsingin äänin 11-6." Politiikalla viitataan erityisesti vuoden 1980 Moskovan olympialaisiin, joita varjostivat kylmä sota ja 47 länsimaan boikotti. Helsinki tuli valituksi sillä perusteella, että Suomen yleisurheilulla oli vakiintuneet ja laajat perinteet. Lisäksi Helsingin stadionin yleisön hyvä maine vaikutti asiaan.
Lähde:
Yleisurheilun MM-kisat Helsinki 1983 (International...
Jos alkuperäinen pesä ei enää tarjoa tarkoituksenmukaisia elinolosuhteita, muurahaiset alkavat etsiä paikkaa uudelle pesälle. Väärät lämpö- ja kosteusolosuhteet ja huono ravintotilanne voivat vähentää jälkikasvun tuotantoa tai aiheuttaa muurahaisten kuoriutumisen alimittaisina.
Lähde:
Armin Schieb, Koko perheen muurahaiskirja
Veronpalautukset ovat verotonta tuloa. Veronpalautuksia voidaan kuitenkin joissain tilanteissa käyttää ennestään maksamattomien tai verotuksen päättymisen jälkeen erääntyvien verojen maksamiseen: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/maksaminen/veronpalautukset/veronp…
Vilkaisepa näitä sivuja:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/levolakari.shtml
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1262&A=closeall&C=19021
Myös Ismo Loivamaan toimittamassa teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (osat 1-3) on jokaisessa luku Levolasta. Tämän kirjan saatavuutta voit tarkistaa Kirkkonummen kirjaston aineistohausta osoitteessa
http://pegasos.atp.fi/session4D49A32D1A71393EBF2EE753EB68B7BF/fin/index…
(Sain helpoimmin ko. teoksen esiin hakemalla teoksen tekijällä - siis Loivamaa Ismo)
Brittiläiseltä kirjailijalta Emily Brontelta (eli 1818-1848) on julkaistu Humiseva harju -romaanin (Wuthering Heights, 1847)lisäksi runoja yhdessä hänen sisartensa kanssa. Emily Brontesta ja hänen kirjailijasisaristaan Charlottesta ja Annesta sekä veljestä Branwellestä on kirjoitettu lukuisia elämäkertoja. Ne ovat englanninkielisiä. The Brontes -nimisiä kirjoja ovat kirjoittaneet ainakin Juliet Barker, Phyllis Beatley ja Christopher Martin. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy vähemmän, mutta ainakin Kansojen kirjallisuus -kirjasarjan osassa 8 on luku Bronten sisaruksista. Et osoittanut kysymystäsi millekään kunnankirjastolle, mutta uskon että useimpien kaupunkien kirjastoista ainakin joku kirja Bronten sisaruksista löytyy....
Väestörekisterikeskuksen Internet-sivujen mukaan huhtikuun loppuun mennessä kansalaisvarmenteita oli myönnetty yhteensä 76 500 kappaletta. Voimassaolevia kansalaisvarmenteita on 63 300 kappaletta.
8.700 henkilöä oli yhdistänyt henkilökorttiinsa sairausvakuutustietonsa. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.fineid.fi Uutiset-linkistä. Tietoja päivitetään kuukausittain.
Vaasan kaupunginkirjaston tiloissa toimii erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero, jolla on kymmeniä ohjelmia, jotka soveltuvat harjoitusohjelmiksi lukivaikeuksiselle käyttäjälle. Osa näistä ohjelmista on lainattavissa normaalisti kirjaston kautta. Sinun kannattaisi käydä Dateron kotisivuilla osoitteessa:
http://www.datero.fi
ja mennä siellä yleiskieliseen versioon ja klikata ”ILMAISTA MATERIAALIA” –painiketta.
Ilmaista materiaalia –sivulla on linkki ”pikaopas”, jonka takana on pdf -tiedostona opas Dateron lainattavista ohjelmista. Oppaan lopussa on yhteenveto, josta näkee mitä ohjelmia on lainattavissa Vaasasta. Sinun on myös mahdollista mennä Dateroon ja saada ohjausta sopivien lainattavien ohjelmien lainauksessa. Ajan voi varata...
Liekö niin, ettei kuvataide synnytä tarpeeksi suuria intohimoja riittävän suuressa joukossa ihmisiä, jotta innostus manifestoituisi samanlaisena listapaljoutena kuin elokuvista ja musiikista puhuttaessa. Tauluja ja veistoksia listattaessa miltei poikkeuksetta listauskriteerinä on hinta - arvokkaimmista ja kalleimmalla hinnalla myydyistä teoksista on kyllä listoja tehty.
Erilaisia listoja sisältävistä kokoelmateoksista löytyy lähinnä kuriositeettiluonteisia kuvataidetta sivuavia listoja (esimerkiksi David Wallechinskyn Listojen kirja luettelee "9 taiteilijaa, joiden teosten päälle maalattiin" ja "8 yllättäen löydettyä taideaarretta"), mutta ei lähestulkoonkaan niin runsaasti kuin musiikki- tai elokuva-aiheisia.
Maalauksista on sentään...
