Mikäli kaipaamasi kirja oli isokokoinen, kyseessä voisi olla Josef Augustan: Muinaisajan eläimiä, 1960. Kirjassa on tietosivu ja sivun kokoisia kuvia tummalla pohjalla.
Jos kyse on pienemmästä teoksesta niin, vuonna 1957 on julkaistu Kai Petersenin teos Muinaiseläimiä värikuvina? Kuvat kirjaan on piirtänyt Verner Hancke. Piirrokset ovat melko tummia ja pelottaviakin. Kuvissa on esimerkiksi "silmäys synkänvihreään suometsään, joka kivihiilikaudella peitti mantereet navalta pohjoiseen" ja "suunnattoman suuri amerikkalainen 40 tonnin jymylisko, joka saattoi kohottaa pienen päänsä kymmenen metrin korkeudelle ilmaan". Kuvien lisäksi on aika paljon tekstiä mm. seuraavista aiheista: Kalat valtaavat meren, Matelijoiden tulo valtaan, Merihirviöitä...
Olemme yrittäneet selvittää useasta eri lähteestä (esim. Lappeenrannan maakuntakirjasto ja Sener), mikä kirja voisi olla kyseessä. Valitettavasti antamillasi tiedoilla ei tunnu löytyvän mitään teosta.
Näyttää siltä, ettei Maria Montessorin elämäkertoja toistaiseksi ole suomennettu. Ainakaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta niitä ei löydy.
Muilla kielillä niitä kyllä on olemassa. HelMet-kirjastosta löytyy esim. seuraavat:
englanniksi Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
Kuvan alapuolelta löytyvän kuvauksen mukaan patsaan kuvauspaikka on Friedhof Sihlfeld, eli Sihlfeldin hautausmaa Zürichissä.
Hautausmaa Zürichin kaupungin verkkosivuilla:
http://www.stadt-zuerich.ch/content/ted/de/index/gsz/natur-_und_erlebni…
Paras tapa on kertoa henkilökunnalle DVD:tä palauttaessasi. Otamme silloin levyn pois lainauksesta ja jos mahdollista esimerkiksi hiomme sen taas toimintakuntoon.
Helmet-sivuston nykyinen uutuusluettelo päivittyy jatkuvasti ja uutuudet säilyvät luettelossa kaksi viikkoa. Uutuudet on nykyään ryhmitelty entistä useampaan ryhmään.
Linkki uutuusluetteloon löytyy, kun siirtyy Helmetin etusivulla alaspäin. Uutuudet-otsikon alla on linkki Lisää uutuuksia, jonka kautta ryhmitellyt luettelot löytyvät:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Kyseessä on julkaisu Satumaailma : värikuvallinen taruaarre nuorisolle, osa 5. Julkaisu ilmestyi vuonna 1929 Kariston kustantamana ja V. Hämeen-Anttilan toimittamana. Satumaailmaa ilmestyi 32 osaa vuosina 1925-1956.
Vastaus löytyi Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Kyseinen valokuvaaja on Clark Little. Alla on linkki Littlen kotisivulle, josta voitte lukea lisää hänen työstään ja elämästään.
Lähteet:
http://www.clarklittlephotography.com/
http://www.mtv.fi/uutiset/
Kirja löytyi! Se on:
FENATI, Massimo
Gus & Waldo : sillä siivellä / Massimo Fenati ; suomentanut Kyllikki Linna
Helsinki : WSOY, 2007
ISBN 978-951-0-32477-6
Kansialanimeke: Rakkaus on leikkiä kahden uroksen
Kuvaus: Gus & Waldo - Sillä siivellä on valloittava kuvakertomus kahdesta gay-pingviinistä, joiden rakkaus on niin kovin inhimillistä.
Tällä hetkellä voit saada Joensuun seutukirjaston kirjastokortin missä tahansa seutukirjaston kirjastossa, ja se käy kaikkiin seutukirjaston alueen kirjastoihin, myös Pyhäselän (Hammaslahden) kirjastoon.
Jo tämän vuoden aikana kaikki Pohjois-Karjalan alueen kirjastot tulevat mukaan Vaara-kirjastoon. Silloin yksi kirjastokortti käy koko Pohjois-Karjalan alueen kirjastoissa. Vielä nyt Rääkkylän kortti ei käy seutukirjaston kirjastoissa.
Ks. http://vaarakirjastot.fi/
Täältä näet, mitkä kirjastot tällä hetkellä kuuluvat Vaara-kirjastoihin.
Mistään ei ole löytynyt tietoa siitä, että Maria Vaara olisi sukua Elina Vaaralle (os. Sirén, s. 1903 Tampereella, k. 1980 Helsingissä).
Seuraava sitaatti on eräästä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan vastauksesta:
Maria Vaara syntyi Kuhmossa 29.12.1931 ja kuoli Oulussa 23.6.1992. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Käpylän yhteiskoulusta 1953 ja toimi kirjastonhoitajana ja opettajana Kainuussa 1953-1970. Oulussa hän asui vuodesta 1977 lähtien. Gummeruksen Kaarlen päivän palkinnon hän sai 1976. Vaara kirjoitti romaaneja, runoja ja kuunnelmia.
Elina Vaara oli taiteilijanimi, jonka Elina Vaara otti käyttöön 1920-luvulla. Tämä tieto löytyy Jaana Karjalaisen teoksesta Elina Vaara : radanvarren vuodet. Siinä kerrotaan myös seuraavaa: Syntyi...
Marraskuussa 2014 tähän kysymykseen on vastattu, että suomennosten kustantajan Tammen mukaan sarjaan ei ole tulossa jatkoa:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=5c726a72-7f…
Elokuvatietokanta IMDB kertoo Keplo Leutokalma -elokuvan (englanniksi Skulduggery Pleasant) olevan vasta valmisteilla:
http://www.imdb.com/find?ref_=nv_sr_fn&q=Skulduggery+Pleasant&s=all
Myös koulun kortilla lainattu aineisto on tarkoitus joko uusia tai palauttaa laina-aikoja noudattaen. Samalla oppilaat oppivat toimimaan kirjaston käyttösääntöjen mukaan ja huolehtimaan lainaamansa aineiston ajallaan palauttamisesta. Koulun- tai luokan kirjastokortin takaajan eli vastuuhenkilön tehtävänä on ohjeistaa oppilaat näin toimimaan.
Lainausta ja kirjastokortteja koskevat säännöt pätevät myös koulun kortteihin: lasten- ja nuorten aineistosta ei peritä myöhästymismaksuja, poikkeuksena dvd:t ja konsolipelit. Aikuisten aineistosta peritään myöhästymismaksua 0,40 €/laina/vrk.
Koulukortin vastuuhenkilö voi hankkia kortille nelinumeroisen pin-koodin, jolloin lainat on helppo uusia myös verkkokirjastossa. Kannattaa ottaa käyttöön myös...
Latinan kielen sana continuatio, onis (feminiini) tarkoittaa yhtämittaista jatkumista, jatkamista. Englanninkielinen termi continuity = jatkuvuus vahvistaisi tätä merkitystä.
Asiasta ei löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani lähteistä. Ilkka Malmbergin teoksessa Tuntemattomat sotilaat (Helsingin Sanomat, 2007) Rokan kuvauksessa ei juuri muutoksista puhuta vaan pikemminkin esitetään Rokka melko samanlaisena pysyvänä hahmona, joka on toisaalta kylmäverinen tappaja, toisaalta perhettään rakastava ja vankia hyvin kohteleva mies. Malmberg kuvaa Rokkaa jopa melkein äidilliseksi hahmoksi, joka pitää huolta toisista
Näkisin itse, että Rokka muuttuu sodan edetessä pessimistisemmäksi ja auktoriteetteja yhä enemmän uhmaavaksi hahmoksi. Rokan pontimena sotimisessa on menetetyn Karjalan, hänen oman kotiseutunsa, ottaminen takaisin. Kun alkaa olla selvää, että sota hävitään eikä Rokan kotiseutua saada takaisin, hänen...
