Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi, missä Vantaan kirjastossa olet asioinut.
Lehtikaappeja voi kysellä ainakin BTJ Kirjastopalvelusta 09-5840440 ja monet toimistokalusteita valmistavat yritykset tekevät kalusteita myös kirjastoille.
Helsingissä sijaitseva Kansallisarkisto toimii valtakunnallisena keskusarkistona http://www.narc.fi/ka.html Käyntiosoite: Rauhankatu 17 00170 Helsinki Puh. (09) 228521 Fax (09) 176302 kansallisarkisto@narc.fi
Kansallisarkistossa on noin 170 000 erikseen luetteloitua karttaa ja piirustusta, joista vanhimmat ovat 1600-luvun puolivälistä. Tiedustelemasi Ypäjän pitäjän kartta löytyy siis Kansallisarkistosta.
Jos asut muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla, paikallisella maanmittaushallituksella saattaa olla mikrofilmattuja karttoja, tosin suurin osa näistäkin kartoista on siirretty Kansallisarkistoon.
Lehdistä:
Suomen hammaslääkäriliitto julkaisee Suomen hammaslääkärilehteä (tällä nimellä 1954-2011, vuodesta 2012 Hammaslääkäri, alanimekkeenä Suomen hammaslääkärilehti). Näköislehti julkaistaan verkossa noin kuukausi painetun lehden ilmestymisen jälkeen. Lehtiä on vuodesta 2012 osoitteessa https://www.lehtiluukku.fi/lehti/hammaslaakarilehti
Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen jäsenlehti on Diasteema: http://tkhly.fi/diasteema/
Hammashoitajien ja suuhygienistien ammattijärjestö STAL ry julkaisee lehteä Suun terveydeksi: https://www.stal.fi/stal/suun_terveydeksi_-lehti
Suomen hammasteknikkoseuralla on lehti Hammasteknikko http://hammasteknikko.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=6…
Myös Suomen...
On mahdotonta todistaa, että Suomessakaan "yleisesti" ajatellaan, että jos mies ei ole käynyt armeijaa (siis suorittanut varusmiespalvelua), hän on jollain tavalla "raukka". Paljon yleisempää ainakin oman kokemukseni mukaan on, että armeijan käymättömiä (sekä vapautuksen saaneita että siviilipalvelusmiehiä) haukutaan "epäisänmaallisiksi" tai "pelkureiksi" ja jopa "pettureiksi". Tällaisia solvauksia on perinteisesti harrastettu ns. isänmaallisissa tai muuten sotilashenkisissä piireissä, mutta normaalisti niitä esitetään vain yksityisesti, ei julkisesti. Virallisella tasolla Suomen Puolustusvoimat ei ainakaan enää suhtaudu armeijan käymättömiin kielteisesti. On armeijan omakin etu, etteivät fyysisesti vammautuneet tai erittäin huonosti...
Kappale on nimeltään "Rakasta mua juuri näin". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Laulu alkaa: "Rakasta mua juuri näin ole tänään sylissäin". Kertosäkeessä lauletaan: "Ja pidä hyvänä mua että jää se muisto joka tekee kipeää".
Laulun ovat levyttäneet Kai Tapani, Juhamatti, Ville Leinonen, T. T. Purontaka ja Jouko Seppänen.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Vesimyllyjä on olemassa useitä eri tyyppejä: jalkamyllyjä, ratasmyllyjä ja turbiinimyllyjä. Hyvä tietolähde näiden toiminnasta ja rakenteesta on verkosta löytyvä Lauri Leppäsen rakennusrestauroinnin opinnäytetyö Snickarsin vesimylly : dokumentointi ja historiaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32831/leppanen_lauri.pdf?…). Yleisemmän historiatiedon lisäksi siinä dokumentoidaan sanoin, valokuvin ja pohjapiirroksin Vähäkyrön Merikaarrossa sijaitseva Snickarsin mylly.
Jari J. Tuomiston historiablogissa esitellään vesimyllyjen toimintaa: https://tuomjari.wordpress.com/2016/05/21/harkinhierin-ja-jalka-myllyt/.
Kirjallisuuden puolelta kiinnostava teos lienee Teppo Korhosen Vesimyllyt : historia, rakenne, käyttö ja kunnostus...
Tutkimistani lähteistä ei klutsin, lutsin tai samaa merkitsevän slutsin etymologia valitettavasti selvinnyt. Yhtenä hieman huterana mahdollisuutena mieleeni tuli englannin sana clutch merkityksessä "a device for holding fast" ('apuväline johonkin tarttumiseksi/jonkin kiinnittämiseksi tiukasti').
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen...
Helsingin kaupunginkirjastossa menetellään kirjaston muuttaessa niin,
että lainat annetaan erikoispitkillä laina-ajoilla, ne eivät siis
eräänny muuton aikana. Jos laina on erääntynyt jo ennen muuton alkua,
karttuu myöhästymismaksua päivittäin lisää. Lainat voi palauttaa mihin
tahansa saman kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Kauppinen, Tero J.: Visiosta tuloksiin - johtaminen organisaation kilpailuvalttina. Otava, 1994
Santalainen, Timo: Resurssijohtaminen - visioista muutokseen ja tulokseen. WG, 1990
Salenius, Bo-Magnus ym. Voimana visio. Helsinki Swedish School of economics and business administration. 1998 Sama ilmestynyt myös nimellä Visionskraft.
Visioiva valmentaja verkostoissa / toim. Mikko Ruohonen Turku : Turun kauppakorkeakoulu, 1997 320 s.
Olisikohan kyseessä omahangu tai mahangu eli hirssi. Etenkin Namibian pohjoisosissa hirssiä käytetään runsaasti, lähinnä puuroon ja oluen tapaiseen juomaan ontakuun (mieto) tai omalovuun (väkevämpi, sisältää alkoholia). Nyt olisi hyvä tietää mistä tai keneltä kyseinen tieto on saatu. Jos tiedonlähde on pohjoisosasta, eli alueelta missä puhutaan ndongaa, luulen että kyseessä on juuri hirssi, mutta Etelä-Namibiassa niin kieli kuin tavat ovat toiset.
Mallioikeudesta ja hyödyllisyysmalleista löytyy seikkaperäiset selvitykset Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta http://www.prh.fi/
Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan sivuilta http://www.tietosuoja.fi löytyy tietoa tietosuojasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta http://www.tietosuoja.fi/1673.htm löytyy esitteitä ja julkaisuja.
Olen hakenut kirjoja paperinvalmistuksesta sanoilla paperinvalmistus ja käsityö sekä englanniksi paper making. Paperitaide-sana antaa hakutulokseksi suuren määrän teoksia, niitä en ole tähän listannut, mutta niitä voi tarkastella kirjastossa päätteeltä.
Hunter, Dard, Papermaking : the history and technique of an ancient craft. New York : Dover Publications, 1978
Alkuper. julk.: New York : Knopf, cop. 1947
O'Reilly, Susie, Paper making. Hove : Wayland, 1994.
Green, J. Barcham, Paper making by hands in 1953. Sine loco 1953.
Thackeray, Beata, Paper : making, decorating and designing. London : Conran Octobus, 2001
Plowman, John, The craft of handmade paper : a practical guide to papermaking techniques. London : Apple, cop. 1997
Watson, David,...
Erityisesti suurimmilla yrityksillä ja organisaatioilla on useita sisäisen tiedotuksen kanavia. Henkilöstölehden tärkeimpiä tehtäviä on yhteisöä koskevan tiedon välittäminen ja siten yhteisen tiedollisen perustan rakentaminen. Nykyisin tosin useissa yrityksissä ollaan luopumassa tai luovuttu painetusta henkilöstölehdestä ja siirrytty käyttämään Intranettiä sisäisenä tiedotuskanavana ja henkilöstön interaktiivisena viestimenä.
Täsmällistä tilastoa henkilöstölehtien määrästä en onnistunut löytämään. Mutta voidaan olettaa että kun on kyse yrityksestä jossa on enemmän kuin muutama kymmenen työntekijää tai joka sijaisee useammalla paikkakunnalla, jokin sisäinen tiedotuskanava on todennäköisesti käytössä.
Espoon, Helsingin, Vantaan ja...
Anders Jacobssonista löydät mukavasti suomenkielistä tietoa kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Kirjaa voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Jos taas haluat etsiä tietoa Internetin kautta, loistava aloituspaikka on Oulun kaupunginkirjaston Teuvo ( www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ ), jossa on myös kirjailijatietoa.
Ihminen voi tulla riippuvaiseksi erilaisista asioista, joten tietokoneen käytöstäkin voi tulla riippuvaiseksi. Erilaisia tietokoneriippuvuuden muotoja ovat peliriippuvuus ja nettiriippuvuus. Osoitteesta http://www.paihdelinkki.fi/ saat asiasta enemmän tietoa.
Kirkon kasvatusasiain keskus ei julkaissut vuonna 1992 mitään aiheeseesi liittyvää, mutta vuonna 1982 keskus julkaisi Seurakunta ja päivähoito -nimisen teoksen. Se voisi olla etsimäsi. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa teosta ei ole, mutta esim. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta se on lainattavissa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kyllä aihettasi käsittelevää kirjallisuutta, esim. Kaikille tilaa riittää: päivähoidon uskontokasvatus (2002)ja Jaakko Salmisen toimittama Varhaiskasvatuksen uskontokasvatus (2001). Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/) löydät tietoa kirjallisuudesta kirjoittamalla aihehakuun sanan uskontokasvatus tai sanahakuun esim. sanat uskontokasvatus lapset.
Suomen ev.lut. kirkon...
