Netissä on Arno Forsiuksen artikkeli Verenpaineen mittauksen historiaa, joka on aluperin julkaistu Suomen Lääkärilehdessä (1996: 18-19: 2065). Forsius kirjoittaa, että 1600-luvun alussa William Harveylle (1578–1657) selvisi sydämen tehtävä verisuoniston paineen ylläpitäjänä. Kuitenkin vasta 1880-luvulla alettiin ymmärtää liiallisen verenpaineen vaikutus tautien oireena ja aiheuttajana. Ensimmäisiä raportteja verenpaineen mittauksista eri tauteja sairastavilla potilailla julkaisi Samuel Ritter von Basch (1837–1905) vuonna 1883.
Vuonna 1896 italialainen Scipione Riva-Rocci kehitti ensimmäisen kliiniseen käyttöön soveltuvan verenpainemittarin liittämällä mittariin mansetin ja 1900-luvun alkupuolella verenpaineen mittauksesta...
Hei!
Mukavaa että kirjastoala kiinnostaa!
Kirjastoissa on töissä eri asteisen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä: ammatillinen tutkinto, ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto tai yliopistotutkinto. Tehtävät määräytyvät koulutusasteen mukaan.
Ammatillisen tutkinnon voi suorittaa esim. Keudassa, joka sijaitsee Keravalla. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet sijoittuvat kirjastovirkailijan tehtäviin, jotka sisältävät melkein aina asiakaspalvelua ja aineiston järjestely- ja huoltotehtäviä. Nykyään kaikilta kirjastoon töihin tulevilta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja ja valmiutta toimia erilaisten ryhmien kanssa (päiväkoti- ja koululaisryhmät, lukupiirit jne.)
Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa Seinäjoen...
Kirjaa ei löytynyt Manda- eikä Linda-tietokannoista, joissa näkyvät Suomen kunnallisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmat. Voit saada kirjan ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelulomakkeen voit täyttää kirjastossa tai voit tehdä kaukopalvelupyynnön myös Internettissä (www.lib.hel.fi/ klikkaa kohtaa Kaukopalvelu).
Tiedot yliopistojen kirjastoihin tulevista julkaisusarjoista löytyvät kirjastojen kokoelmaluetteloista, joita pääsee käyttämään kirjastojen kotisivujen kautta. Julkaisusarjoja voi hakea esim. sarjan nimen mukaan tai erikoisalan mukaan. Turun yliopiston kirjaston kokoelmaluettelo löytyy osoitteesta www.utu.fi/kirjasto/volter ja Åbo Akademin kirjaston osoitteesta
www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls Tieteenalakohtaiset tiedot julkaisusarjoista samoin kuin niiden lyhenteistä saat parhaiten kyseisen alan tiedekunta-,
seminaari- tai erikoiskirjastosta.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto säilyttää Wall Street Journal Europe -lehteä kuluvan vuoden (lehtiluettelo osoitteessa http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/yleista/lehdet.html).
Kirjaston osoite on Leppäsuonkatu 9 E.
Wall Street Journal -lehden verkkoversio on osoitteessa http://interactive.wsj.com/home.html
Hei
voisit aloittaa esim. tällaiselta sivulta:
www.publications.parliament.uk/pa/cm199900/cmselect/cmcumeds/241/24102…
josta löytyy ihan virallinen raportti englantilaisesta kirjastolaitoksesta.
Myös täältä:
http://ds.dial.pipex.com/town/square/ac940/weblibs.html
löydät varmasti hyödyllisiä linkkejä asian selvittelyyn.
Järjestelmä oli alun alkaen seuraava: lapsella oli yksi kortti kauno- toinen tietokirjallisuutta varten. Molemmilla korteilla sai lainata yhden kirjan lasten osastolta. Tiukka systeemi alkoi murtua vähitellen siten, että lastenosaston kirjastonhoitajat oman arviointinsa mukaan antoivait joillekin lapsille oikeuden lainata myös aikuisten osastolta. Soveliaat ilmoitettiin aikuisten puolen henkilökunnalle. Tämä vähittäinen murtuminen tapahtui 50-luvun alkuvuosina. Tarkkaa vuotta ei ole tiedossa ja syynä lienee se ettei asia missään vaiheessa mennyt kirjastolautakuntaan asti.
Tiedon hankinnassa lähteenä: Helsingin kaupunginkirjaston lasten ja aikuistenosaston työntekijöitä 40-, 50- ja 60-luvulta.
Painettua tietoa kesyrotasta:
SALO, Outi Pauliina: Kesyrotat. WSOY, 1992.
(Saatavana Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten lainausosastolta)
Lehtiartikkeleita:
HELMINEN, Pia: Kesyrotta on seurallinen lemmikki. Animalia (2000) nro 1 s. 13
TENGVALL, Helena: ik! Rotta. Animalia (1997) nro 1 s. 20
Internet-osoitteita kesyrotasta:
http://personal.inet.fi/yhdistys/skey
http://www.co.jyu.fi/osjhinfo/kesyrotta.html
http://sinuhe.jypoly.fi/~niskmirj.98.t/hoito.htm
http://www.sey.fi/rotta.html
http://www.nicehouse.fi/lemmikit/jyrsijat/rotta.htm
Ilmaiset käännöspalvelut kuten Babelfish ( http://babelfish.altavista.com ) ja Gist ( http://www.alis.com ) toimivat vain suurimpien kielten kesken. Vaihtoehtoina ovat yleensä ainakin englanti, espanja, ranska ja saksa. Suomen kieli ei kuulu näiden palvelujen kielivalikoimiin.
Palvelut kääntävät joko webbisivuja tai esim. windowsin leikepöydältä liitettäviä lyhyehköjä tekstejä. Käännös on väistämättä puutteellinen, mutta on usein ymmärrettävää jos käännettävä teksti on yksinkertaista asiatekstiä. Mutta suomeksi näitä palveluja ei siis käytännössä ole. Tosin Intertran-palvelun (http://www.tranexp.com ) valikoimassa on myös suomi, mutta käännöksen laatu näyttää olevan heikko.
Helsingin Sanomat löytyy mikrofilmattuna pääkirjastosta Pasilasta, yhteystiedot linkistä: http://www.lib.hel.fi/pasila/
Suosittelen myös kirjoja:
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1927, Ajankuvia vuosilta 1927-1947
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1937, Ajankuvia vuosilta 1937-1957
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1957, Ajankuvia vuosilta 1957-1977
WSOY; 1987, Porvoo
Suomalaisten tarina : 3 rakentajien aika
Helsinki, Kirjayhtymä; 1993
Tarkka, Jukka:Itsenäinen Suomi kahdeksan vuosikymmentä kansakunnan elämästä
Helsinki, Otava, 1997
Suomen historian pikkujättiläinen
WSOY, 1987, Porvoo
Olettamuksesi osui oikeaan. Ulkomaalaisten lehtien irtonumerot tulevat maahan yhteisenä konttilähetyksenä, jonka jälkeen ne jaetaan irtomyyntipisteisiin. Tilaajille, kuten Helsingin kaupunginkirjastolle, lehdet tulevat normaalina postilähetyksenä. Ulkomailta tuleva posti voi eri syistä(esim. postitusluokka) viipyä matkalla pitkäänkin.
Keravan kaupunginkirjastossa on kirjasarja Kansojen kirjallisuus ja osa 8 näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla ja lainattavissa. Kirjailija Emily Brontesta on kirjastossa kirjoja, mutta ei suomenkielisiä. Englanninkielellä kirjastossa on ainakin Brian Wilksin elämäkerta The Brontes.
Louis Sacharista löytyy tietoa internetistä esimerkiksi Googlen http://www.google.fi/ kautta. Kirjoita hakukenttään lainausmerkkien sisään ”louis sachar” ja saat tulokseksi useita sivuja. Esimerkiksi hänen kotisivunsa ovat osoitteessa http://www.louissachar.com/
Myös Yahoossa on linkkejä lastenkirjailijoita käsitteleville sivuille osoitteessa http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Children_s/ Louis Sachar löytyy listalta myös.
Kirjailijan kustantajan, RandomHouse.com, sivuilla kerrotaan, että hän olisi kirjoittamassa sarjan kuudetta osaa.
http://www.randomhouse.com/author/results.pperl?authorid=1026
Tarkempia tietoja saadaksesi voit ottaa suoraan yhteyttä kustantajaan:
http://www.randomhouse.com/about/contact.html
PS: RandonHousen sivuilla kirjailijan nimi on muodossa Auel, Jean M.
Voit uusia kirjasti HelMet-palvelussa: www.helmet.fi. Uusimista varten tarvitset kirjastokortin ja tunnusluvun, jonka saat lähimmästä kirjastosta. Ota mukaan henkilöllisyystodistus tai vastaava. Uusiminen onnistuu kaikilta Internet-koneilta, jos kirjasta tai muusta lainaamastasi aineistosta ei ole varauksia. Voit uusia aineiston viisi kertaa tällä tavalla, sitten täytyy jo palauttaa kirja.
Ainakaan tällä hetkellä ei ole tietoa uusista suomennoksista. Anne McCaffrey on kyllä kirjoittanut huomattavan määrän teoksia - listan löydät esimerkiksi kirjailijan kotisivulta osoitteesta http://www.annemccaffrey.net/books/index.html.
Kirjo on Suomessa toimivan Btj:n uutuusluettelo kirjoista,
jossa esitellään vuosittain noin 8000 uutuusnimekettä. Kirjo ilmestyy 20 kertaa vuodessa ja se on ilmainen aineistoa tilaaville asiakkaillemme.
Näin Btj:n mukaan. Katso lisää:
http://www.btj.fi/index.php?file=89
Kirjavälityksen tiedot
http://www.kirjavalitys.fi/
www.kirjastot.fi tai ruotsiksi www.biblioteken.fi on portaali, mistä löytyy tietoa kirjastoista ja kirjallisuudesta,
Katso lisä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/
Avoimessa netissä ei löydy suomalaisia kirjallisuus-arvoisteluja, kuten esim Svensk bokhandelin sivuilla.
Helsingin Sanomien ja muiden lehtien arkisto ovat hyvät lähdeet.
Aiheesta ei löytynyt kirjoja, mutta artikkelihauilla löytyi jonkin verran aineistoa. Suomeksi aiheesta löytyi vain seuraava:
1. Kaukinen, Mia: ”Israel hoitaa mielenterveyttä kielten ja kulttuurien mylläkässä” (Mielenterveys 1999, nro.2, sivu 45-46)
Kansainvälisistä (lähinnä englanninkielisistä) lehdistä löytyi ainakin seuraavat artikkelit:
2. Revamping Mental Health Care in Israel: From the Netanyahu Commission to National Health Insurance Law. By: Mark, Mordechai; Rabinowitz, Jonathan; Feldman, Dina. Social Work in Health Care, 1997, Vol. 25 Issue 3, p119-129, 11p;
3. When Disaster Becomes Commonplace: Reaction of Children and Adolescents to Prolonged Terrorist Attacks in Israel. By: Sharlin, Shiorno A.; Mom, Victor; Yahav, Rivka. Social...
Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannoista löytyy runsaasti tiedonhakua ja internettiä käsitteleviä artikkeleita. Voit itse tulla esim. Pasilan kirjastoon selaamaan näitä tietokantoja ja voit samalla tarkistaa HelMet-tietokannasta löytyvätkö julkaisut Pasilasta, jossa on runsain aikakauslehtivalikoima.
