Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison Louise).
Englanniksi Rennisonista löytyy enemmänkin tietoa internetistä, ks. esim. http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei tällaista kirjaa näytä löytyvän. Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helkan kautta haavaista paksusuolentulehdusta käsitteleviä väitöskirjoja kuitenkin löytyy 16 kappaletta. Helkasta voit tehdä hakuja internetosoitteesta http://finna.fi Näissä lääketieteen hauissa käytetään sairaudesta sen latinankielistä nimeä: colitis ulcertative ja väitöskirjoista englanninkielistä sanaa dissertations tai sen lyhennettä diss., joten haussa kannattaa katkaista sana kysymysmerkillä. Mene Helka-haussa tarkennettuun hakuun ja kirjoita ensimmäiseen tyhjään ruutuun colitis ulcerative, valitse hakutavaksi fraasi ja toiseen tyhjään ruutuun diss?. Jonkin kirjan nimeä klikkaamalla näet, missä kirjastossa teos...
Elektronista julkaisemista käsittelevät, helposti löytyvät lähteet lienevät jo kysyjälle tuttuja. Mainittakoon kuitenkin muutamia. Lähtökohtana on, että teknisistä apuneuvoista ei tällä kertaa ole kyse.
Kirja, saatavana mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista sekä Helsingin yliopiston eri kirjastoista: Ekholm, Kai & Järvinen, Aki: Digitalisoituva julkaisukulttuuri. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisusarja. B. 2/99. ISBN 951-44-4663-1
Ainoa organisaatio, jonka verkko- ja painotuotejulkaisuperiaatteista löytyi dokumentti, on Tampereen yliopisto: http://acta.uta.fi/ohje/johdanto.html Tässä artikkelissa on pohdittu mm. sitä, minkätyyppisiä julkaisuja sähköisesti tuotetaan.
Monikanavajulkaisemista (useamman kuin...
Internetistä löytyi kaksi vähän toisistaan poikkeavaa tietoa. Landings.com -sivuston mukaan Frankfurtin kansainvälisen lentokentän kiitoradan maksimipituus on 4050 m http://www8.landings.com/cgi-bin/nph-search_apt?airport=EDDF
Wikipedian mukaan pituus on 4000 m
http://en.wikipedia.org/wiki/Frankfurt_International_Airport
1500-luvulla syntyneeltä englantilaiselta runoilijalta George Witheriltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa. Myöskään kahdessa runoantologiassa, Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa Tuhat laulujen vuotta ja Eino Railon toimittamassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 (englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja)) ei ole hänen runojaan. Vaikuttaa siis siltä, ettei suomennosta löydy.
Puiden lukumäärästä meillä ei ole tietoa, mutta puulajeja Espalla on kaksitoista. Tämän tieto löyty kirjasta Esplanadin puisto, Dendrologinen seura, 1989.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Franz Schubertilta D-duuri kvintettoa, jollaista en teosluettelostakaan löydä. Täältä löytyy vain Schubertin C-duuri kvintetto (D956) kahdelle viululle, alttoviululle ja kahdelle sellolle sekä A-duuri kvintetto (D667) pianolle, jousitriolle ja kontrabassolle (Forelli).
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen (2008) arvioidaan rahasi arvoksi sen kunnon mukaan 300-500 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta tietoa esim. täältä:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
HelMet-kirjastoissa kolmen uusimiskerran jälkeen kirjan voi lainata uudelleen kirjaston palvelutiskillä, jos siinä ei ole varauksia. Virkailija palauttaa kirjan ja lainaa sen heti uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollautuvat ja sen voi uusia jälleen netin kautta tai puhelimitse uudet kolme kertaa. Kirjan saa saman tien mukaan. Käytännössä tällä tavalla kirjaa voi pitää kuinka kauan tahansa, jollei siihen tule varausta.
Tammi-kustantamon ennakkotietojen mukaan Darren Shanin tarina -sarjan viimeiset osat julkaistaan suomeksi tänä keväänä. Larten Crepsley Sagaa on kirjailijan kotisivujen mukaan julkaistu englanniksi neljä osaa. Suomeksi sitä ei ainakaan vielä näytä olevan tulossa. Tilannetta voi jatkossa pitää silmällä kustantajan kotisivuilla http://www.tammi.fi.
Vuonna 1972 voimassa olleet lastensuojelulaki ja -asetus löytyvät kyseisen vuoden Suomen Laki -teoksesta. Tuolloin voimassa olleesta lainsäädännöstä ei ole olemassa verkkoversiota. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on vanhat lakikirjat ja niitä voi tulla lukemaan ja vaikka kopioimaan tai skannaamaan. Kirjasto ei voi skannata lakikirjojen sisältöä, koska ne eivät ole tekijänoikeusvapaita teoksia.
Jos haluaa ottaa paperikopioita julkaisuista, kannattaa kirjastoon tullessa olla kopiokortti mukana. Kopiokoneemme toimii Unigrafian kopiokorteilla, joita myydään useissa paikoissa Helsingissä mutta ei Eduskunnan kirjastossa. (Linkki Unigrafian sivuille) http://www.unigrafia.fi/fi/tulostus_ja_kopiointi/kopiokorttien_myyntipi…
Laipanmaasta kertova kirja Laipanmaassa ja muuallakin on Tampereen pääkirjaston Pirkanmaa-kokoelmassa sekä Pälkäneen kirjaston kotiseutukokoelmassa ja Sappeen lainausaseman kokoelmassa. Toinen Laipanmaata käsittelevä kirja on Viljo Koistisen kirja Elämää Laipanmaassa vuodelta 1996. Kirjasta löytyy tietoja alueella asuneista henkilöistä. Kirja on Kangasalan pääkirjaston kokoelmassa.
Vanhoja karttoja alueelta ei ole kirjastossa, mutta niitä voi tiedustella kunnan arkistosta.
Helsingin kaupunginkirjaston suurin ruotsinkielisten lastenkirjojen kokoelma on Rikhardinkadun kirjastossa. Suuret kokoelmat on myös Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kaikista Helmet-kirjastoista eniten ruotsinkielisiä lastenkirjoja on Kauniaisten kirjastossa, Espoon Sellon ja Ison omenan kirjastoissa.
Sibelius-Akatemian kirjasto on kaikille kiinnostuneille avoin palvelu, vaikka onkin oppilaitoskirjasto. Käsikirjastoa voi käyttää kuka tahansa, lainaamiseen täytyy olla kirjastokortti, jonka voi myös tehdä kuka tahansa.
Uusimmat opinnäytteet löytyvät nykyään myös verkosta. Kannattaa tarkistaa, olisiko etsimäsi täällä: http://ethesis.siba.fi/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksen mukaan sukunimi Laihia on lähtöisin "nimettävän ulkoiseen olemukseen perustuneesta lisänimestä Laiha". Tästä lisänimestä ja sen muunnoksista ovat peräisin Laihia-nimen lisäksi esimerkiksi Laihanen ja Laihinen. Kirjan mukaan Laihia-nimeä esiintyy sekä Kaakkois- että Länsi-Suomessa, esimerkiksi Iitissä, Parkanossa ja Yläneellä. Myös paikannimi Laihia on samaa alkujuurta eli pohjautuu vanhaan henkilönnimeen.
Kyseisessä kirjassa ei valitettavasti ole kaipaamaasi sitaattia, vaikka siellä on muutamia poimintoja Thatcherin puheista. Muutama muu ulkopoliittinen lausahdus mainitaan kyllä ja tekstissä kerrotaan Thatcherin suhteesta Yhdysvaltoihin.
Rajalan kirjassa on pikaisen selailun perusteella sitaatteja suurin piirtein kaikilta merkkihenkilöiltä, joista kirjassa kerrotaan.
Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta?
Saatte tarinan sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
Muistamasi kirja voisi olla Kari Levolan Unisieppari, joka ilmestyi vuonna 2007. Tässä nuortenkirjassa yksinäinen Aleksi tutustuu Emiliaan. Kirja esitellään tarkemmin kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud02e1ec0-70f6-4eed-b8b7-05…
