HelMet-kirjastoista lähetettävien ilmoitusten lähetystavan voit itse käydä muuttamassa www.helmet.fi -sivuilla tai voit pyytää virkailijaa vaihtamaan lähetystavan käydessäsi kirjastossa tai soittamalla kirjastoon.
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta painiketta Muuta yhteystietojasi. Valitse Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni postitse.
Valitettavasti sähköpostitse tulevia tiedotteita ei voi erikseen valita. Jos et halua eräpäivätiedotteita sähköpostiisi ja valitset ilmoitusten lähetystavaksi postin, niin tällöin myös varausilmoitus ja ensimmäinen myöhästymismuistutus lähetetään postitse.
Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään käyttösääntöjen mukaisesti ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Toinen muistutus...
Kiitos hyvästä kehittämisehdotuksesta! Aihehaku sanastosta sisältää kaikki asiasanat, joita vastaajat ovat kysymys/vastausparien kuvailussa käyttäneet ja toimii haun tavoin. Lukijoiden vihjeet tulisi liittää tähän hakutulokseen. Kirjastot.fi:ssä on tällä hetkellä menossa Kaunokirjallisuus-projekti, jossa rakennetaan kokonaisuutta, josta löytyisi kaunokirjallisuuden kuvailua, arvosteluja ja asiasanoituksia. Yhteys siihen olisi mahdollista ja hyväkin rakentaa. Sen lisäksi täytyisi kuitenkin saada jotenkin lukijoiden vihjeet tietokirjallisuudesta rakennettua tuohon tulokseen. Tällä hetkellä lukijoiden kommentointi on olemassa joka vastauksessa, mutta hakua ei ole vielä kommentteihin rakennettu, koska ne ovat olleet käytössä vasta vuoden...
Asta Ikoselta on viimeksi ilmestynyt kirja vuonna 2004. Siskodisko-sarjassa ovat tänä vuonna ilmestyneet Päivi Lukkarisen Talliterapiaa ja Mary Hoganin Ihan kivat kasvot.
Emme ole saaneet tietoa uusien kirjojen tulosta lähiaikoina.Varmasti vain kirjailija itse tietää, kirjoittaako hän lisää kirjoja. Toivottavasti kirjoja tulee lisää.
Asta Ikosesta ja hänen kirjoistaan voit lukea täältä:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Uutta Päivi Lukkarisen Talliterapiaa-kirjaa esitellään Sanojen aika -tietokannassa. Ehkäpä Päivi Lukkarisen muista kirjoista löytäisit uutta lukemista:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Tässä yliopistokirjastojen kokelmista löytyviä nukkekirjoja asiasanoilla 'nuket' ja'japani'. Näillä pääset varmaan alkuun:
http://finna.fi
'Dolls to remember' löytyi myös HelMetistä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuket+japani&searchscope=9&m=&…
Voit mennä kotikirjastoosi ja pyytää kirjoja kaukolainaukseen tai tehdä sen seuraavasta osoittesta: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Tällaista asiaa pitää ehdottomasti kysyä lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta ja varmistaa, mitä liikuntaa polvesi kestää.
Netistä löytyy joitakin sivuja, joissa on mainittu polvivaivaiselle sopiviksi lajeiksi uinti/vesiliikunta ja kävely/sauvakävely. Kyseessä voi kuitenkin olla aivan erilaiset polvivammat kuin sinulla, joten kysy lääkäriltä mikä laji sinulle sopii.
Suomen Reumaliiton nettisivulla sanotaan, että "Veden kantava voima, noste, tukee ja helpottaa liikesuorituksia ja säästää niveliä. Toisaalta veden vastustava voima parantaa lihasvoimaa. Vedessä kävely ja hölkkääminen parantavat kestävyysominaisuuksia tehokkaasti."
Ja sauvakävelystä: "Sauvakävelyssä painoa siirretään käsille, jolloin alaraajojen kuormitus...
Mukavaa, että olette aloittaneet hyvän harrastuksen! Lukupiiriä aloitettaessa on mietittävä käytännön järjestelyjä, niistä saa vinkkejä täältä: http://www.lukupiirit.fi/ Kirjastosta voi lainata sellaiset kirjat kuin Lukupiirikirja tai Lukupiirin lumo. Ehkä niistä voi saada vinkkejä ja ideoita lukupiirin pitämiseen.
Teillä on varsin suuri lukupiiri, mutta kyllä niitä tuonkin kokoisia on. Itse vedän tällä hetkellä kymmenen hengen lukupiiriä, ja se tuntuu varsin sopivalta. Teidän ryhmästänne voisi saada kaksi lukupiiriä. Voitte tietenkin kokeilla, miltä tuntuu olla yhdessä suuressa ryhmässä ja toisaalta kahdessa pienemmässä.
Ensimmäinen kirja tuntuu aina tärkeältä, mutta on aika vaikea löytää sellaista kirjaa, joka miellyttäisi kaikkia yhtä...
Paras tapa on kertoa henkilökunnalle DVD:tä palauttaessasi. Otamme silloin levyn pois lainauksesta ja jos mahdollista esimerkiksi hiomme sen taas toimintakuntoon.
Lainoja voi olla yhteensä 40 kappaletta. Cd-levyissä ei ole erillistä rajoitusta, joten niitä voi olla lainassa tuo 40 kappaletta, jos muita lainoja ei ole.
Nelinumeroisen pin-koodin saat käymällä kirjastossa, jossa on esitettävä henkilöllisyystodistus. Sen jälkeen voit varata kirjoja ja uusia lainojasi Anders-verkkokirjastossa https://anders.verkkokirjasto.fi/.
Halutessasi voit myös luoda itsellesi oman käyttäjätunnuksen. Tällöin saat verkkokirjaston kaikkia palvelut käyttöösi: oma kirjahylly, teosten pisteyttäminen, mahdollisuus arviointien tai artikkelien kirjoittamiseen. Kun yhdistät tekemääsi käyttäjätunnukseen kirjastokorttisi, voit uusia lainasi ja varata aineistoa itse tekemilläsi käyttäjätunnuksilla.
Suomen kansallisdiskografia Violassa on mainittu kaksi tallennetta Erkki Aaltosen (1910-1990) säveltämää muisiikkia. Canto dell'umanita : kantaatti kuoroille, solisteille ja orkesterille. C-kasetti, 1984 ja
Elämän katoavaisuus : laulusarja baritonille pianon tai urkujen säestyksellä, joka sisältyy äänitteeseen Psalmeja. Äänilevy, 1984.
Suomen säveltäjät ry:n jäsenlehti Kompositiossa 3/2010 on Harri Wessmanin artikkeli ”Sata vuotta Erkki Aaltosen syntymästä”. Siinä mainitaan erityisesti kansainvälistäkin mainetta saanut, toisen maailmansodan jälkeen esitetty Hiroshima-sinfonia ja ihmetellään aikanaan usein esitettyjen ja hyviä arvosteluja saaneiden teosten, oikeastaan koko säveltuotannon vaipumista unholaan. ”On täysin absurdia ja...
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-...
Tarinoista ei ole julkaistu kirjaa, mutta SKS:n (eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran) perinteen ja nykykulttuurin kokoelmassa nämä tekstit tosiaan ovat. Kirjasto ja arkisto sijaitsevat osoitteessa Hallituskatu 1:
http://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut#.V2ks3U3VyUk
Alla lisätietoa teksteistä:
http://pultsarinmuistikirja.tumblr.com/
Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu.
Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989".
Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://finna.fi
Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon itsensä ken voi'. Useiden evakkomatka...
Hupparia ei löydy Vuokko Lindforsin ja Sirkka-Liisa Paimelan lähes 2500 hakusanaa kattavasta muodin ja pukeutumisen sanakirjasta À la mode (Otava, 2004), eikä tästä vaatteesta muutenkaan näytä järin paljon kirjoitellun.
Vaikka jonkinlaisia hupparityylisiä takkeja on tavattu jo aiemminkin, voinee varsinaisen hupparihistorian kartoittamisen aloittaa 70-luvun alkupuolelta. Tältä ajalta ovat peräisin museoiden kuva-arkistoista löytyvät varhaisimmat nykymuotoiset hupparit.
Aikakauden muotiin vaikuttivat toisaalta vuosikymmenen puolivälin lama, toisaalta vapaa-ajan lisääntyminen. Pukeutuminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja vapaa-ajan vaatteiden valikoima lisääntyi - samalla niistä alkoi tulla katukelpoisia. Uusiin tilanteisiin tarvittiin uusia...
Ilkka Remes ei ole antanut kovin paljon tietoja taustastaan ja käyttää kirjoittaessaan salanimeä, vaikka hänen oikea nimensäkin kyllä tiedetään. Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia nykykertojia. 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
- Kotimaisia nykykertojia. 8 (Avain, 2010)
Remeksestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, joista voi saada tietoa hänestä. Tässä muutama mahdollisesti hyödyllinen artikkeli:
- Karemaa, Outi: Remes : hätäinen eteläkarjalainen tarinankertoja (Ruumiin kulttuuri 1/1999)
- Rytkönen, Annika: Ilkka Remes - suuri tuntematon (Iltalehti, http://www.iltalehti.fi/viihde/2012122116378637_vi.shtml)
- Salovaara, Kyösti: Ajan hermolla, menneisyyden pauloissa : Ilkka Remes, 50, virittää yhä...
Kyseinen lausahdus on William Shakespearen näytelmän Measure for measure eli Mitta mitasta toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Tiina Ohinmaa on suomentanut sen näin: "Toisen synti jalostaa, toisen vie siveys turmioon."
Paavo Cajander käänsi saman kohdan suomennoksessaan Verta verrasta vuonna 1911 näin: "Syy toisen nostaa, toisen kaataa kunto."
http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
Shakespeare William: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 2005)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2098
Veikko Huovisen novelli Viinankätkijä julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Mikäpä tässä (1969). Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmassa Vapaita suhteita (1974).
Mikäpä tässä Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Vapaita suhteita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Puisto näyttäisi olevan Taloustirehtöörinpuisto, joka on nimetty taloustirehtööri Jalmari Hopeavuoren (k. 1975) mukaan. Myös viereinen Hopeavuorenkatu on nimetty hänen mukaansa. Jalmari Hopeavuori asui pitkään Pasilassa ja toimi paikkakunnan hyväksi. Tämä tieto löytyy Helsingin karttapalvelusta https://kartta.hel.fi/ ja valitsemalla Aineistot - Nimistö - Kadut, polut ja aukiot sekä Puistot.
Taloustirehtööri Jalmari Hopeavuori oli tunnettu kauppias Helsingissä ja toimi myös monissa luottamustehtävissä kunnanvaltuustossa, seurakunnassa ja liike-elämässä. Tarkemmin Jalmari Hopeavuoren toimista voi lukea Porvarillisen työn arkistosta https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/.
Hopeavuoren kaupasta...
