Helsingin kaupunginkirjastossa on aikoinaan tehty työyhteisön tilankartoitus, jossa kysyttiin asteikolla esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: käsitys esimiesten suhtatumisesta, suhtautuminen työhön, suhtautuminen työtovereihin, suhtautuminen työyhteisöön, työyhteisön ihmissuhteet, työyhteisön ilmapiiri, tiedottaminen, ristiriidat, motivaatio, kannustustavat, vastuuntunne, sitoutuminen, johtamistapa, asiakaskeskeisyys, kyvykkyyden käyttö, palautteen saaminen, virheiden käsittely, yrityskuva, kehittäminen.
Aiheesta löytyy esim. seuraavanlaisia teoksia: Pessi Yrjö Työilmapiiri 1999, Picard, Robert G. Yrityksen sisäisen ilmapiirin johtaminen - organisaatiotekijöiden ja työntekijöiden näkemysten väliset suhteet 1999, Langinvainio, Heimo...
Asiasta ei löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani lähteistä. Ilkka Malmbergin teoksessa Tuntemattomat sotilaat (Helsingin Sanomat, 2007) Rokan kuvauksessa ei juuri muutoksista puhuta vaan pikemminkin esitetään Rokka melko samanlaisena pysyvänä hahmona, joka on toisaalta kylmäverinen tappaja, toisaalta perhettään rakastava ja vankia hyvin kohteleva mies. Malmberg kuvaa Rokkaa jopa melkein äidilliseksi hahmoksi, joka pitää huolta toisista
Näkisin itse, että Rokka muuttuu sodan edetessä pessimistisemmäksi ja auktoriteetteja yhä enemmän uhmaavaksi hahmoksi. Rokan pontimena sotimisessa on menetetyn Karjalan, hänen oman kotiseutunsa, ottaminen takaisin. Kun alkaa olla selvää, että sota hävitään eikä Rokan kotiseutua saada takaisin, hänen...
Suosittelen, että tutustut teokseen Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Se on hyvin ansiokas ja perusteellinen selonteko piikojen elämästä ja sosiaalisesta asemasta.
Piikojen elämä on varmasti erilaisissa palveluspaikoissa voinut olla hyvinkin erilaista, mutta enimmäkseen tuskin kuitenkaan sietämättömän kurjaa. 1900-luvulle asti piikominen pysyi naisten yleisimpänä palkkatyönä. Monessa palveluspaikassa piika on saattanut olla hyvinkin arvostettu henkilö ja on voinut edetäkin työurallaan; yllä mainittu teos sisältää mm. luvun "Pikkupiiasta...
Teoksesta Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen (1946) löytyy muun muassa voipytyn, taikina-astian teko-ohjeet (kuvallinen ja lyhyt kirjallinen selostus).
Aihealue on varsin laaja, sillä luonto on yksi kaunokirjallisuuden vakioaiheista. Tässä joitakin lukuvinkkejä. Romaaneja, kotimaisia klassikoita:Aho, Juhani: Papin tytär, Papin rouvaHuovinen, Veikko: Puukansan tarinaKokko, Yrjö: LaulujoutsenSillanpää, F. E.: Ihmiset suviyössä Tuoreempaa kotimaista:Fagerholm, Monika: MeriKamula, MIkko: Metsän kansa -sarja (1. osa Ikimetsien sydänmailla)Kytömäki, Anne: Kultarinta, Kivitasku, MargaritaSinisalo, Johanna: Linnunaivot Ulkomaisia klassikoita:Blixen, Karen: Varjoja ruohikollaBrontë, Emily: Humiseva harjuLondon, Jack: Erämaan kutsuThoreau, Henry David: Walden : elämää metsässä Uudempaa ulkomaista:Hoffman, Alice: Punainen puutarhaIvey, Eowyn: Maailman kirkkaalle...
Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5 prosenttia, ja lähes 97 % maapallon vesivaroista on tätä väkevämpää laatua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/05/yle-tieteen-kesakalenteri-miks…
Tästä päätellen suolapitoisuus ei ole liiallisesti alenemassa.
Ohessa vielä toinen vastaus tässä palvelussa suolapitoisuutta koskevaan kysymykseen.
"Kysymys: Merivesi on suolaista, mutta järvivesi makeaa. Miksi näin? Mistä meriveden suolaisuus johtuu?
Vastaus: Veden kiertokulku luonnossa on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Vesi haihtuu merestä, kulkee vesihöyrynä tuulen mukana, tiivistyy pilveksi ja sataa maahan. Sieltä se valuu jokia ja järviä pitkin takaisin mereen.
Maapallo on niin vanha, että vesi on ehtinyt kiertää tämän lenkin...
Löysin palvelusta valmiin vastauksen tähän kysymykseen: "Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä." Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§ https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyin-pari-viikkoa-sitten-maksettiinko
Suomalaisista miesten etunimistä löytyy joitain merkitykseltään sangen lähelle 'suojelijaa' tai vartijaa' osuvia. Varsin moni niistä tosin on selvästi vierasperäiselle kalskahtava.
Parhaat vastineet lienevät Birger ja sen muunnos Börje ('auttaja, suojelija') sekä Raimo, suomalainen muunnelma saksalaisista nimistä Raimond ja Raimund, joiden pohjana on muinaissaksan nimi Ragimund, 'neuvokas suojelija'.
Aleksanteri monine muunnelmineen (Aleksi, Aleksis, Alex, Alexander, Alexis, Santeri) pohjautuu kreikan verbiin alexo ('puolustaa, auttaa').
Casper, Jasper, Jasperi, Jesper, Jesperi, Kaspar, Kasper, Kasperi perustuvat kaikki persiankieliseen sanaan kansbar, 'kalleuksien vartija'.
Edvard ja alun perin sen lempinimenä käytetty Eetu...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että Lentiira-nimen alkuosaan sisältyy karjalainen miehennimi Melenti. Nimen loppuosassa on sama aines kuin Vienan murteiden sanoissa vatiera ’majapaikka, asunto’ (vrt. venäjän kvartira) ja karantiera ’puutavaran tarkastus- ja lajittelupaikka’. Iivantiiran alkuosaan puolestaan sisältyy karjalainen miehennimi Iiva, Iivana ja loppuosan selitys on sama kuin Lentiirassa. Iivantiiran nimi on todennäköisesti peräisin jo keskiajalta.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Vaikuttaa siltä, että kirjastokortissasi ei ole vikaa--muuten et saisi Verho-koneen ohjelmia lainkaan auki etkä olisi voinut lähettää tätä tietopalvelukysymystä.
Suurilla postipalvelimilla voi olla ruuhkaa ajoittain, mutta jos tunnus ei ole kahteen viikkoon toiminut, tuskin on siitäkään kyse. Kirjaston koneen selainasetuksista kannattaa tarkistaa Cookies- asetus. Jos käytät Netscape Communicator -ohjelmaa tämä löytyy valikosta Edit / Preferences / Advanced. Siellä pitää olla valittuna kohta "Accept all cookies". (Tämänkin pitäisi kirjaston koneissa olla valmiiksi laitettuna.) Internet Explorerissa vastaava löytyy kohdasta Internet-asetukset / lisäasetukset ja valinta "hyväksy evästeet aina".
Kannattaa kokeilla myös eri selaimia silloin kun...
Fennican mukaan Vera Olli on vuonna 1945 julkaissut teoksen Pitäjä puhuu. Mahtaako tämä olla haluttu teos? Kirjan alkusivuilla mainitaan Kaivoilan kylä, mutta ei sen suurempaa paikkakuntaa. Tätä kirjaa löytyy ainakin Helsingin pääkirjaston varastosta.
Netistä löytyy useasta osoitteesta ohjeita internet-viittausten merkitsemiseen. Ohjeet eroavat jonkin verran toisistaan, sillä merkitsemistapa ei ole vielä aivan vakiintunut ja vaihtelee esim. eri tieteenaloilla. Voit etsiä ohjeita seuraavasti: Aloita haku esim. Kirjastot.fi -tiedonhakusivujen (http://www.kirjastot.fi/ -> Tiedonhaku) kautta. Sinne on kerätty useita hakuohjelmia ja kerrottu ohjeita näiden hakuohjelmien käytöstä. Haussa voisi käyttää sanoja lähdeviittaus ja internet ja mieluiten vielä katkaista sanat.
Kokeile hakua esim. Alta Vistassa (http://www.altavista.com/): valitse Boolean haku (tai Advanced text search), valitse kieleksi suomi ja kirjoita hakulauseeksi lähdeviitt* and internet*. Saat tulokseksi n. 80 viitettä,...
Somalinaisten runoutta sisältävän kirjan (Yhdeksän syyssadetta) takana on teatteri Raivoisat Ruusut ja sen Kassandra 2000 -projekti. Kirjan kustantaa Yliopistopaino. Yliopistopainosta kerrottiin, että kirja on jo painatusvaiheessa ja ilmestyy heinäkuun aikana.
Tulosten analysoinnissa voi käyttää apuna kyselytutkimusoppaita, esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ , asiasanaksi kyselytutkimus tai kirjaston asiakaspäätteellä valitsemalla aihehaun, kirjoittamalla sitten kyselytutkimus ja valitsemalla tämän jälkeen aihetta rajaavista asiasanayhdistelmistä kysymykseen tulevat. Esim. Lottin kirjassa Tehokas markkina-analyysi kerrotaan hyvin kyselytutkimuksen mittausprosessista, mm. taulukoinnista ja tulosten raportoinnista. Myös Excel-oppaista saattaa olla apua.
Terveysalan yksikkökirjaston osoite on Koskenalantie 17, 60220 Seinäjoki
puh. 020 124 5162.
Hyllyssä olevaa materiaalia voi lainata kuka tahansa, mutta kurssikirjojen varausoikeus on vain Seinäjoen ammattillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymään kuuluvien oppilaitosten opiskelijoilla ja henkilökunnalla sekä niillä opiskelijoilla, jotka suorittavat avoimen korkeakoulun opintoja Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Seinäjoen toimipisteessä tai Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistossa.
Muita kuin kurssikirjoja voivat varata kaikki asiakkaat. Varauksia ei kuitenkaan voi tehdä Seitti-kirjastojen internet-palvelun kautta, vaan ne pitää tehdä paikanpäällä.
Seinäjoen korkeakoulukirjaston sivuilta http://www.seamk.fi/kirjasto/
löydät lisää...
Hyviä hevoskirjoja asiasta ovat:
Owen:Hevoset ja ponit, Spurgeon: Hevoset ja ponit,
sekä Ransford:Hevoset ja ponit.Katso osoitteesta
www.helmet.fi löytyykö niitä lähikirjastostasi.
Outi-aineistohaulla http://www.outikirjastot.fi/ voit etsiä Keijo Tahkokallion tuotantoa. Halutessasi voit valita hakuehdoista Oulunsalon kunnankirjaston, mutta kirjaston kautta voit jättää varauksen kaikkiin Outi-tietokannasta löytyviin aineistoihin.
Keijo Tahkokallion tuotantoa löytyy Outi-kirjastoista seuraavia
Tahkokallio, Keijo
Mitä tehdä levottomille lapsille 2003
Tahkokallio, Keijo
Kotipesän lämpöä etsimässä : kirja vanhemmuudesta, rakkaudesta ja rajoista 2001
Tahkokallio, Keijo
Ajattele myönteisesti : avaimia muutokseen 1998
Tahkokallio, Keijo
Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa : miten sanotaan ei myönteisellä tavalla 1998
Tahkokallio, Keijo
Peruna kerrallaan : älyä tunteittesi taika 1998
Tahkokallio, Keijo
MIKSI JÄNNITÄN...
