Kappaleen Mä päivänsäteen näin kerran pienen (You are my sunshine) ovat säveltäneet Jimmie Davis ja Charles Mitchell. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on sommitellut Sauvo Puhtila eli Saukki.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4332890
Siitakesienistä löydät muutaman kirjan pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla "asiasana tai luokka" -kenttään siitake. Myös kirjojen saatavuustiedot löytyvät täältä.
Lehtiartikkeleja siitakkeista löytyykin sitten runsaammin: kirjastojen asiakaskoneilta pääset sekä Arto- että Aleksilehtitietokantoihin, joista saat pitkän listan viitteitä sanalla siitake. (Arto ja Aleksi löytyvät mm. osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm )
Mikäli ymmärsin oikein, että olet kiinnostunut nimenomaan siitakesienien terveysvaikutuksista, ja tarkemmin syövästä, kiinnostavin näistä artikkeleista voisi olla Laura Raaskan Kaukoidän sienellä on harvinaisia ominaisuuksia : siitake on...
Valitettavasti kirjallisuutta aiheestasi ei juuri löytynyt.
Teoksessa Handbook of living religions /ed. John R. Hinnells on lyhyt maininta pocomanista.
Jamaikan uskontoja käsittelevät seuraavat:
- Rastafari and other African-Caribbean worldviews /Barry Chevannes
(saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ )
Lindasta löytyneet (Yliopistokirjastojen tietokanta)
- Chevannes, Barry: Rastafari : roots and ideology
- New trends and developments in African religions / edited by Peter B. Clarke
Kuopion yliopistossa on ilm. vuonna 2000 Tiina Kirmasen väitöskirja Lapsi ja pelko: sosiaalipsykologinen tutkimus 5-6-vuotiaiden lasten peloista ja pelon hallinnasta. Vuonna 1995 Kuopion yliopiston julkaisissa ilm. Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa: 5-12-vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus. Molemmat on saatavissa Lapin yliopiston kirjastossa. - Lisäksi kirjastoissa käytettävissä olevasta Arto-tietokannasta voi hakea esim.hammaslääkäripelosta tms. spesifimmästä pelosta.
Ferdinand von Wrightin Sikoja ja harakoita-maalaus (1875) on Ateneumin taidemuseossa http://www.ateneum.fi/
Kuva taulusta löytyy mm. kirjasta Von Wright: taiteilijaveljekset (2000) s. 136.
En löytänyt kirjaa, jossa kerrotaan Venäjän perusterveydenhuollosta suomeksi, mutta Maailman terveysjärjestön verkkosivuilta löytyy tietoa Venäjän terveydenhuoltojärjestelmästä englanniksi ja venäjäksi: http://www.euro.who.int/countryinformation/CtryInfoRes?COUNTRY=RUS&Ctry… . Valitse sieltä kohta Country highlights on health.
Pekka ja susi löytyy satuelokuvana näytellyn elokuvan ja animaation yhdistelmänä vuodelta 1997. Elokuvan on ohjannut George Daugherty ja suomalaisina ääninä mm. Inkeri Wallenius, Emilia Pokkinen ja Ossi Ahlapuro.
Kaukolaina tulee aina palauttaa siihen kirjastoon, josta se on käyty noutamassa. Vantaalle voi palauttaa ainoastaan HelMet-kirjastojen aineistoa, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen lainoja.
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet. Otava 2000 mukaan Tanski on samaa perua kuin nimet Tanska, Tanskala ja Tanskanen.
Kirjassa kerrotaan, että nimen taustalla on 'tanskalaista' merkitsevä kansallisuudennimitys dansk, vaikka tanskalaisia onkin varhain nimitetty juuteiksi. Turun seudun vanhoissa nimissä taustalla on ehkä myös tanskan dansk 'danzigilainen'. Teoksessa mainitaan Tanski-nimisiä löytyvän Punkalaitumen seudulta 32. (siis v. 2000)
Kirjastomaksujen verkkomaksamismahdollisuutta toivotaan runsaasti. Kirjastojärjestelmässämme on olemassa ohjelmisto, joka mahdollistaa verkkomaksut. Ominaisuuden käyttöönottaminen edellyttää kuitenkin ohjelmistokehitystä, jotta se saadaan toimimaan suomalaisten verkkopankkien kautta (valmis "palikka" tarjoaa ainoastaan luottokorttimaksumahdollisuuden).
Verkkomaksujen mahdollistaminen nähdään HelMet-kirjastoissa tärkeänä kehityskohteena. Aikataulua uudistukselle ei ole vielä tiedossa.
Aivastus on tahdosta riippumaton refleksi, jonka tarkoitus on poistaa ärsyttävä tekijä nenäkäytävistä. Lääketieteellistä tukea sille, että ihminen menettäisi aivastaessaan tajuntansa, en löytänyt. Aivastamiseen liittyy kuitenkin runsaasti erilaisia uskomuksia, kuten "aivastaessa sydän pysähtyy millisekunnin ajaksi" ja "jos tukkii ihmisen sieraimet ja suun ja hän aivastaa, hänen silmänsä pullistuvat ulos". Useimmat näistä lienevät perättömiä. Lisää uskomuksia sekä aivastamisesta yleensä voit lukea esim. näistä nettiosoitteista:
- http://www.mtv3.fi/helmi/hyvinvointi/artikkeli.shtml/418396?hyvinvointi…
- http://en.wikipedia.org/wiki/Sneeze
- http://www.sacred-texts.com/neu/eng/osc/osc60.htm
Aivastamisen tukahduttamisesta Joka kodin suuri...
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole ilmestynyt suomennettuna runokokoelmissa. Tarkistin asian Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sekä muutamista muista tietokannoista. Brontë-suomennoksia löytyi vain kaksi: ”Filosofin loppupäätelmä” (”Parnasso” 1987, nro 7, s. 433) ja ”Variskaa, lehdet” (”Runon suku”; Otava, 1991).
DVD on tilattu neljään kirjastoon Helsingissä. Hankintaosastolta kerrottiin, että se on tulossa aivan lähiaikoina varattavaksi. Eli kun yksikin DVD näkyy Helmetin sivuilla, voit tehdä siitä varauksen.
Kysyin asiaa Birdlife Suomelta ja tässä heidän antama vastaus:
Selma Lagerlöfin kirjoissa Nils Holgersson pääsee matkustamaan hanhien
kyydissä, mutta luonnossa linnut eivät saa kyytejä toisiltaan.
Selkärangattomia isompia vapaamatkustajia ei isoiltakaan linnuilta löydy.
BirdLife Suomi - BirdLife Finland
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/index.shtml
Gillian Flynnin kirja Gone Girl on ollut Helmet-kirjastojen valintalistoilla. Yksikään kirjasto ei ole kirjaa paperisena kokoelmiinsa ottanut. Voit tietysti esittää vielä hankintatoiveen sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Osallistu
Tosin kun kirja on jo kokoelmissa vaikkakin e-kirjana, voi olla ettei sitä enää paperisena oteta.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot teoksesta nimeltä "Tyttikirja". Kirjan on toimittanyt Mária Baloghy, joka nimestä päätellen on unkarilainen. Kirjan on unkarista suomentanut Helmi Helminen. Teoksen on julkaissut Gummerus vuonna 1938. Teoksessa on 175 sivua. - Olisikohan kyse siis tästä kirjasta?
"Tyttikirjaa" on yksi kappale sekä HelMet-kirjastojen varastossa Pasilassa että Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta kummastakaan teosta ei valitettavasti saa kotilainaan. Kirjan voi pyytää varastosta luettavaksi Pasilan kirjaston tiloihin ja siellä siitä voi ottaa esimerkiksi kopioita. Kirjavarastossa voi käydä itsekin; varasto on auki keskiviikkoisin klo. 13-18. Kirja on siis luettavissa myös Kansalliskirjastossa...
Rautaritari on tilattu Harlekiinilta 16.1. Voit varata kirjan osoitteessa
http://luettelo.helmet.fi/record=b2088288~S9*fin
Kysyin Tammelta, onko heillä suunnitelmissa käännättää jatko-osa Karou, savun tytär -kirjalle, mutta ikävä kyllä en ole saanut heiltä vielä vastausta.
Voit myös itse koettaa kysyä asiaa osoitteesta asiakaspalvelu(at)tammi.fi
Mikäli saan heiltä vastauksen, laitan sen tiedoksi sinulle.
Jatko-osan nimi on Days of blood and starlight ja se löytyy englanniksi Myyrmäen kirjastosta
http://luettelo.helmet.fi/record=b2086536~S9*fin
Hyvä, tiivis yleiskatsaus ruokailuvälineissä käytettyihin metalliseoksiin löytyy Kirsti Grönholmin ja kumppaneiden kirjasta Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia (Tammi, 2005). Kirjassa esitellään argent haché (hopeoitu messinki), sheffield plate (hopeoitu kupari), kova tina eli britannianmetalli (tinan ja antimonin seos) ja alpakka (kuparin, nikkelin ja sinkin seos).
Hyödyllistä lisätietoa metalliseoksista yleensä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Pekka Vaissi & Hannu Huovinen, Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2008
H. M. Miekk-oja, Metallioppi. Otava, 1960
Onni Kauppila & Kosti Kantola, Metallityön aineoppi. Otava, 1966
HelMet-kirjastojen varauksissa ensimmäinen luku kertoo sinun sijoituksesi varausjonossa ja toinen luku kertoo kyseiseen teokseen kohdistuvien varausten määrän. Siihen, miten nopeasti saat varaamasi kirjan, vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka monta varattavaa nidettä kyseistä teosta on kirjastojen kokoelmissa. Tietenkin myös se, kuinka pian edelliset lainaajat palauttavat lainansa, vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti sinä saat varaamasi aineiston lainattavaksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
