Suomen antipodin eli maapallon vastakkaisella puolella sijaitsevan pisteen voi tarkistaa sivustolta https://www.antipodesmap.com/
Kyseinen piste on keskellä Tyyntä Valtamerta ja sitä lähimpänä sijaitseva itsenäinen valtio on Uusi Seelanti. Sinne on siis Suomesta pisin matka. Kaukaisimpien kohteiden joukkoon sijoittuvat myös Etelä-Amerikan eteläinen kärki ja Etelämanner.
"Et al." on latinankielinen lyhenne, joka tarkoittaa "ja muut" tai "ynnä muut". Sitä käytetään julkaisujen tiedoissa silloin, kun tekijöitä on enemmän kuin kaksi. Vastaava suomenkielinen merkintä on "ym."
"Et al." tulee latinan sanoista "et alii" (maskuliini), "et aliae" (feminiini) tai "et alia" (neutri).
Kielikellon lyhenneluettelo: https://www.kielikello.fi/-/lyhenneluettelo
Merriam-Webster: https://www.merriam-webster.com/dictionary/et%20al.
Tältä sivustolta löytyy eri kolikoita myytävänä, joka antaa idean niitten hinnoista - Suomi 2001 2 € UNC (eurokolikot.com)
Vuoden 2001 kahden euron kolikko on luokiteltuna tavalliseksi kolikoksi, eikä siksi erityisen arvokas.
Jos ei ole varma kolikon arvokkuudesta voi kääntyä kolikkojen asiantuntijoihin sillä olemassa on tietysti poikkeuksellisesti arvokkaita kolikoita. Painovirheet ja/tai harvinaisuus ovat suurimmat indikaattorit kolikon hinnasta. Yllä oleva sivu kertoo että kyseessä olevan kolikon lyöntimäärä on 29 132 000.
Nimekekäytäntö vaihtelee riippuen onko kyseessä kunnallinen vai tieteellinen kirjasto, sekä minkä kokoisesta kirjastosta on kyse. Kirjastoa johtaa yleensä kirjastotoimen johtaja, hänen apunaan voi olla apulaisjohtaja. Seuraavalla tasolla työskentelevät osastonjohtajat ja heidän alaisuudessaan kirjastonhoitajat. Muutamissa yleisissä kirjastoissa ollaan siirrytty tieteellisten kirjastojen käytäntöön kutsua osaa kirjastonhoitajista nimekkeellä informaatikko. Näiden lisäksi on kunnankirjastoissa kirjastovirkailijoita (erikoiskirjastoissa kirjastosihteereitä) sekä ilman alan koulutusta kirjastoapulaisia tai järjestelyapulaisia sekä vahtimestareita ja kirjastoautonkuljettajia.
Käytössä on myös esim. kirjastoamanuenssi-nimeke sekä...
Kirkkohiirien joulu on Larin-Kyöstin kirjoittama runo. Se on julkaistu vuonna 1916 kokoelmassa Sydänpäivän lauluja. Runo löytyy myös esim. teoksesta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot. Tammi, 2005.
Esimerkkejä kirjoista, joissa on tietoa rahan arvoista
- Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
- Suomen rahat arvioihintoineen 2008, keräilijän opas
- 2009 standard catalog of world coins
- Standard catalog of world paper money
Numismaatikkoliiton sivut
http://www.numismaatikko.fi/
Oulun Numismaattisen kerhon sivuilla on tietoa rahojen ostosta ja arvioinnista
http://www.oulunnumismaatikot.fi/arviointi.htm
Oulun Numismaattisen kerhon linkkilistoissa oli myös tietoa rahojen myymisestä
http://www.oulunnumismaatikot.fi/linkit.htm
Nimen ”Celeste” alkuperästä kertoo Behind the Name -sivusto osoitteesta http://www.behindthename.com/name/celeste. Sivuston mukaan se on feminiininen muoto muinaisesta roomalaisesta nimestä ”Caelestis”, jonka merkitys on sivuston mukaan ’of the sky, heavenly’ eli ’taivaan, taivaallinen’.
Musiikkiterapiasta vanhustyössä on tehty muutamia tutkimuksia:
- Muistojen bulevardi - musiikkiterapia voimavarana geriatristen pitkäaikaissairaiden hoidossa : tutkielma suljetun geriatrisen musiikkiterapiaryhmän toiminnasta Koskelan sairaalassa / Merja Karesoja
- Mummomuskaria Ukkokodissa : musiikkikerhon toiminta Kuopion Ukkokodissa syksyllä 1997 / Anni Pätsi
- Musiikkiterapiaryhmä Wilhelmiinan dementiayksikössä 1997 / Sari Laitinen
Tietoa muistelun merkityksestä vanhustyössä on ainakin tässä kirjassa:
- Muistelun yhteys vanhusten minäkuvaan ja elämäntyytyväisyyteen / Satu Pehu-Voima
Kirjat ovat tieteellisissä kirjastoissa eri puolilla Suomea. Tiedot ja sijainnit löytyvät Linda-tietokannan kautta (https://finna.fi Lindaan pääset joko...
Sukunimi 'Valtonen' on ollut yleinen sukunimi Etelä-Karjalassa 1500-luvun puolen välin tienoilla. 1900-luvun alkupuolella Valtosia asui runsaasti Saimaan alueella, luovutetun Karjalan alueella ja jonkin verran Pohjois-Karjalassa ja Savossa, sekä runsaasti Länsi-Suomessa. Nimeä on selvästi omaksuttu samaan aikaan 1800-luvun loppupuolella usealla eri paikkakunnalla. Valtosten määrä on kasvanut myös niin sanotun suurnimenmuuton yhteydessä 1900-luvulla. Valtoseksi on vaihdettu esimerkiksi seuraavia nimiä: Forsman, Karlsson ja Jonasson.
Valtonen-nimen merkityksestä ei suoraan löytynyt tietoa, vaan nimen merkityshistoria liittyy sukunimiin 'Valta' ja 'Valtanen'. Näiden nimien taustalla saattaa esimerkiksi olla 'Valta'-alkuinen asuinpaikan nimi...
Kun kysymyksessä mainitaan "sanat", rohkenen tässä olettaa, että kysytään Evert Suonion laulun INARINJÄRVI saamenkielisiä sanoja. Sellaiset löytyvät - jos ei ole kiire - Eero Maggan nuottikokoelmasta "Beaivvaseana" (1996), joka löytyy Espoon kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt vastattaessa lainassa. Kokoelmassa laulun nimenä on "Anárjávri".
YouTubesta löytyy Maggan saameksi laulama versio osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=QL2RKflBS0g. Itse sanoja en onnistunut netistä löytämään, joten tuota Maggan nuottikokoelmaa kannatta harkita. Sen voi saada Rovaniemielle kaukolainana.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Nimi Albin tulee latinan sanasta albus, 'valkoinen, kirkas'. Almanakassa Albin on 1.3. muistona Angersin (Länsi-Ranska) piispasta Albinuksesta. Albinus-muodossa nimi ilmestyi suomalaiseen kalenteriin ensi kerran vuonna 1488.
Otteljaana (myös muodossa Ottiliana, Otteliana, Ottilia) on Oton sisarnimi. Otto-nimen merkitys on 'tilallinen, varakas'. Lähtökohdaltaan Otteljaana kuuluu laajaan saksalaiseen ja ranskalaiseen nimiryhmään, joka on kehittynyt vanhoista Od-, ja Ot-alkuisista nimistä. Katolilaisessa perinteessä on lukuisia tähän nimiryhmään kuuluvia pyhimyksiä, mm. Pyhä Oda, Autuas Oda eli Odette ja Elsassin suojelupyhimys Odilia eli Ottilia.
Lisää tietoa suomalaisista etunimistä löytyy tässäkin vastauksessa lähteinä käytetyistä...
Hannu Tulkki käsittelee asiaa artikkelissaan "Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta väestökirjanpidossa", joka on ilmestynyt lehdessä Sukutieto-lehdessä 1999:1
http://elektra.helsinki.fi/se/s/0788-1673/16/1/syntymap.pdf Artikkelissa käydään lyhyesti läpi syntymäpaikan merkitsemisen vaiheet vuoden 1959 piispainkokouksen tekemään ohjemuutokseen asti. Sen mukaan lapsi tuli merkitä äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkitä äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Tapana oli toki ollutkin merkitä lapsi nimenomaan äidin mukaan.
Myöhemmin asiasta säädettiin asetuksella syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä 824/1970 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700824 .Sen 3 §:n mukaan:
"Syntymätodistuksen antajan on viimeistään...
Tällaisen oletuksen todentaminen ei ilman perusteellisia tutkimuksia liene mahdollista, ellei joku satu tuntemaan runoilija Leons Briedisiä ja pääse tältä kysymään. Briedis on Latviassa arvostettu runoilija ja lauluntekijä (Raimonds Paulsin kanssa on syntynyt noin 150 laulua tässä käsitellyn lisäksi), joten mahdotonta ei liene saada häneen kontaktia.
Kuvataiteilija Pirosmanin esiintyminen laulun venäjänkielisessä tekstissä ei välttämättä edes ole viittaus Georgian suuntaan. Pirosmani on laajasti tunnettu ja suosittu taiteilija, joka uskoakseni voi hyvinkin esiintyä romanttisessa laulussa ihan itsenään. Laulun alkuperäisessä tekstissä (löytyvät esim. täältä: http://www.dziesmuteksti.lv/songs.php?val=D&pageNr=1&SongID=3518) mitään...
Suomen rekisterikilpimuseon verkkosivuilla oli aikaisemmin hyvin informatiivinen artikkeli kotimaisten rekisterikilpien poikkeuksellisista kirjainyhdistelmistä (se on yhä luettavissa joistakin sivun arkistoiduista versioista). Sen mukaan kilpisarjoja, joita ei ole valmistettu, on verrattain vähän: BMV, FBI, HIV, KGB, RIP (rest in peace), SYF (syfilis, sukupuolitauti), TYH (tyhmä!). Jossain vaiheessa jätettiin julkaisematta SA-alkuisia kilpiä, koska niiden ajateltiin viittaavan Suomen armeijaan. Valituksia on joskus esitetty sarjoista NAI, GAY, AIZ (vrt. HIV), LIK (ruumis ruotsiksi), HYI, HYH. Kaiken kaikkiaan "sensuroitujen" rekisterikilpiemme määrä on melko pieni verrattuna esimerkiksi naapurimaahamme...
Lauri Pohjanpään runo Eriskummainen uni merikäärmeestä on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä vuonna 1933 ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993).
Wikipediasta löytyy englanninkielinen selitys:
Cream of Wheat is a brand of farina, a type of breakfast porridge mix made from wheat semolina. It looks similar to grits, but is smoother in texture since it is made with ground wheat kernels instead of ground corn. It was first manufactured in the United States in 1893 by wheat millers in Grand Forks, North Dakota.[1] The product made its debut at the 1893 World's Columbian Exposition in Chicago, Illinois. Before January 2007, Cream of Wheat was a Nabisco brand made by Kraft Foods. In January 2007, B&G Foods acquired the brand and all rights to market the cereal.[2] "Cream of Wheat" is a registered trademark.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cream_of_Wheat
Eli Cream of wheat näyttäisi...
Kotimaisia uudempia viihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Pirjo Tuominen, Tuija Lehtinen, Enni Mustonen ja Pirjo Rissanen. Historiallisia romaaneja edustavat mm. Ursula Pohjolan-Pirhosen, Kaari Utrion ja Laila Hirvisaaren (myös nimellä Laila Hietamies) kirjat. Lisää hyvää tietoa suomalaisesta naisviihteestä saat Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamasta kirjasta Kotimaisia naisviihteen taitajia, 100 vuotta rakkautta.
Laboratorioissa tehtävä verestä otettava täydellinen verenkuva "sisältää perusverenkuvan arvojen lisäksi leukosyyttien erittelylaskennan" (lähteenä Ilkka Penttilän toimittama teos Kliiniset laboratoriotutkimukset vuodelta 2004). Tämän teoksen lisäksi mm. Marjaana Ellfolkin toimittamasta teoksesta Laboratoriokäsikirja 2004-2005 ja Pertti Mustajoen kirjasta Senkka ja sata muuta tutkimusta löytyy tietoa verenkuvien lyhenteistä. Laboratoriokäsikirja 2004-2005 on myös verkossa: internetosoite on http://www.yhtyneetlaboratoriot.fi/kasikirja/ Aakkosellisen hakemiston kautta voit etsiä haluamasi lyhenteen selityksen. Kaikkia yllämainittuja kirjoja on hankittu myös pääkaupunkiseudun kirjastoihin.
Kati on Katarina-nimen lyhentymä. Katarinan alkuperä on kreikan sanassa "katharós", joka merkitsee puhdasta tai siveää. Nimi on ollut kristikunnassa erittäin suosittu, ja katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Muita tunnettuja historiallisia nimen kantajia ovat mm. Martti Lutherin puoliso Katarina von Boran, tsaaritar Katariina Suuri ja italialainen nunna ja mystikko Katarina Sienalainen. Kati on ollut Suomen almakassa vuodesta 1973.
Kristiina tulee kreikan ja latinan sanasta Christiana, joka merkitsee naispuolista Kristuksen kannattajaa, kristittyä naista. Myös tämännimisiä pyhimyksiä on useita. Suomen almakassa nimi on ollut vuodesta 1705.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Ylen Elävästä arkistosta löytyy tieto, että nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomen_sotakorvauksilla_rakennett…
