Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. Yleensäkin Shelleyn tuotantoa on suomennettu suhteellisen vähän. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Uudessa PIKI-verkkokirjastossa on mahdollista seurata omiin hakuehtoihinsa sopivia uutuuksia tilaamalla tekemästään hakutuloksesta RSS-syötteen. Ohjeet löytyvät sivulta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/hakuohjeita (vasen reunapalkki).
Verkkokirjaston seuraavaan versioon on suunnitteilla myös erillinen uutuushaku. Tämän hetken tietojen mukaan ajankohta on ensi syksy.
Kajaanin kaupunginkirjastossa on olemassa kaikki tällä hetkellä suomennetut teokset. Kunhan osia suomennetaan lisää, niin ne varmasti hankintaan kirjastoon. Englanniksi ei ole mahdollista hankkia kaikkia osia ainakaan tällä hetkellä määrärahojen rajallisuuden vuoksi, mutta mahdollisuuksien mukaan yritetään hankkia englanninkielisiä teoksia lisää.
Hei !
Vastaus tarkoittaa vain, että kirja on lainattavissa e-kirjana Ellibs-verkkokirjastosta. Sinne pääset osoitteesta www.helmet.fi esim. klikkaamalla etusivun oikeassa laidassa olevaa kuvaa, jossa lukee Ellibs. Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja pin-koodin. Jos teillä ei ole jälkimmäistä, sen saa lähimmästä kirjastosta, henkilöllisyystodistus mukaan.
Suomen sukututkimusseuran Sukuforum-keskustelupalstalla, http://suku.genealogia.fi/ on Tunnistatko kuvan -osio juuri tällaisiin tarkoituksiin. Viestin lähettäminen edellyttää rekisteröitymistä, joka on ilmainen.
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta. Jos sitä kautta asia selviää, lähetän tiedon. Tunnistaisiko joku lukijoista runon?
HelMet-kirjastojen kokoelmista Valde Näsin ja Einar Liakan teosta "Lauttamies : vanhaa tietoa Tornionjoelta ja sen latvavesiltä" (1957) ei löydy. Pääkaupunkiseudulla teos on lainattavissa Työväenliikeen kirjastosta.
Työväenliikkeen kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
Mikäli haluatte ostaa teoksen, teidän kannattaa etsiä sitä antikvariaateista. Nettiantikvariaattien sivustoja ja yhteystietoja löytyy helposti googlettamalla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
http://www.tyovaenperinne.fi/
Lukuohjelman valtuutus on voinut rikkoutua esim. laitteen päivityksen yhteydessä. Uudelleenvaltuuta lukuohjelma.
Tietokoneella: Avaa ADE ja aloitusnäytössä paina ctrl+shift+d -näppäimiä. Kone kysyy haluatko varmasti poistaa valtuutuksen koneelta, vastaa kyllä. Sen jälkeen sulje ohjelma ja käynnistä se uudestaan. Valtuuta ohjelma jälleen Library-valikosta (authorize computer).
Mobiililaitteella valtuutus poistetaan klikkaamalla deauthorize painiketta.
Kirjasammon http://www.kirjasampo.fi/ mukaan kenraali Richelieu esiintyy seuraavissa:
- Daumas, Alexandre: Punainen sfinksi(ilmestynyt aikaisemmin nimellä Punainen kardinaali) ja Kolme muskettisoturia.
- Perutz Leo: Pyhän Martin päivä, 1934
- Duneton Claude: Aurinkokuningas Ludwig XIV lapsuus, 1986
Uudempia ovat nuorten fantasiakirjat: Pevel Pierre: Kardinaalin miekat 2010 ja Varjojen alkemisti 2011.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kardinaali%20Richelieu%20#.VRu…
Jorge Luis Borgesin novelli "Borges y yo" julkaistiin espanjaksi ensimmäisen kerran tammikuussa 1957 La Biblioteca -lehdessä. Sen jälkeen se julkaistiin Borgesin tekstien kokoelmassa El Hacedor vuonna 1960.
http://letras.s5.com/jlb160709.html
https://jameshalford.wordpress.com/2015/12/01/three-versions-of-borges-…
http://www.encyclopedia.com/arts/educational-magazines/borges-and-i
https://books.google.fi/books?id=YcsWDQAAQBAJ&pg=PT4&lpg=PT4&dq=borges+…
Multimedian käytöstä opetuksessa voit etsiä aineistoa sekä kirja- että artikkelitietokannoista yhdistämällä asiasanat multimedia ja
opetus. Luettelen tähän joitakin viitteitä esimerkiksi. Niitä on
haettu Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista ja Linda- ja Fennica-tietokannoista. Hyviä artikkeleita näyttää löytyvän
erityisesti Ote:opetus & teknologia -lehdestä.
Artikkeleita: Repo, Tarja, Etäkamu täytti oppijoiden toiveita (Ote 1999; 2, s.11-17),
Wiio, Osmo A., Multimediaa, hypertekstiä ja muuta
mystiikkaa: millä menetelmällä sanoma kouluissa perille (Kanava,1998; 1, s. 29-33), Ahonen, Maija-Liisa, Opettajat mukaan multimedian tekoon (Opettaja, 1999; 4, s.28-29), Reeves, Thomas C.,Internet & multimedia: kognitiiviset työkalut 2000-...
Näitä polkuja -sarjassa on ilmestynyt reittikartta nimeltään Kummitusten Helsinki, tekijänä Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä. Reittikarttaa jaetaan kaupunginmuseossa, Jugendsalissa ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa. (Helsingin Sanomat 9.10.2000)
Etsimäsi kappaleen nimi on Tuhansia timanttia ilmass säihkyy ja se löytyy hakuteosten perusteella Aksel Törnuddin Koulun laulukirjasta vuodelta 1923, julkaisija on ollut WSOY. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa nuottia ei tunnu olevan, mutta Helsingin yliopiston kirjastosta se saattaisi Helka-tietokannan ( http://wwls.lib.helsinki.fi/ ) mukaan löytyä.
Kyseessä voisi hyvinkin olla laulu nimeltä Kaunis pesijätär (Les lavandières du Portugal). Se kertosäkeessä sanotaan: ”Siis klap ja klap, kun pyykkiä riittää vaan, niin klap ja klap, muun kyllä mä kuntoon saan.” Suomenkieliset sanat ovat Saukin käsialaa, ja sen sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9. Se on levytetty myös moneen kertaan.
Loihe lausumahan -ilmaus on peräisi Kalevalasta, ja sillä viitataan Väinämöiseen. Jos halutaan käyttää sitä kalevalaisessa muodossaan, käytetään muotoa lausumahan, ei lausumaan. Tosin Erkki ei tähän ilmaukseen alkujaan kuulunut. Ilmauksesta löytyy pari artikkelia (lähinnä loihe-verbiä käsittelevää), Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta ja Kielikello-lehdestä (2/1993):
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/loihesi_lausumahan
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
Putkinotkossa sana tarkoittanee samaa kuin 'vornikas'. Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa (10.osa) sanotaan, että 'vornikas' on "siassa tavattava, iso musta täi". Putkinotkossahan Juutas Käkriäinen sanoo, "vornikan" purreen häntä. Mainitun sanakirjan mukaan 'vornikka'-sanaa voi käyttää myös tähän tapaan: "Sika on iso vornikka. On se koko vornikka!". Vornikalla voidaan tarkoittaa myös talonmiestä. Parrai päi -Keskikannaksen murresanakirjassa sana on esitetty muodossa 'vorniekka', joka tarkoittaa "talosta huolehtivaa". Google-haun avulla saa selville, että sanaa on käyttänyt nimenomaan tässä merkityksessä myös Jari Tervo teoksessaan Troikka.
J. H. Erkon runo Lumitähtiä julkaistiin Joulukontti-lehdessä 1.12.1906. Voitte lukea runon lehden digitoidusta numerosta, joka aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354466?term=LAITAN…
Runo on luettavissa myös esimerkiksi J. H. Erkon Koottujen teosten toisesta osasta.
"Vanhojen mestarien" (mm. Immi Hellénin, Larin Kyöstin, Eino Leinon, Zacharias Topeliuksen) joulurunoja löytyy runsaasti esimerkiksi teoksista Lapsuuden joulu : Rakkaimmat joulurunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2005, useita painoksia) ja Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut. Osa 1 ja Osa 2 (toim. Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979 ja 1980).
https://finna.fi/
Humuksesta löytyy tietoa hyvin monentyyppisistä kirjoista: luonto- ja ympäristön suojeluun liittyvistä kirjoista, maantiedon kirjoista, metsä- ja maataloutta käsittelevistä kirjoista sekä puutarhakirjoista. Koska en tiedä mihin käyttötarkoitukseen tarvitset tietoa humuksesta, olen yrittänyt koota mahdollisimman monipuolisen aloituskirjalistan. Mitään varsinaista "kaikki humuksesta"-tyyppistä kirjaa ei löydy, ainakaan meidän hakukeinoillamme, mutta tietoa löytyy kuitenkin aika monipuolisestikin.
Oheen olen siis koonut kirjalistan suhteellisen helposti löytyvistä kirjoista:
Kirjayhtymän Suomen luonto- kirjasarja, erityisesti osat 2 ja 5;
Gaudeamuksen Ympäristön tila Suomessa;
Weilin & Göösin GEO - maantiedon suuri tietosanakirja 5...
