Kokoelmasta Vihreät niityt (Fazer Musiikki 1995) löytyy käännös Riemumielin rinta tahtoo (Tanzen möcht' ich) joka on Emmerich Kálmánin operetista Die Csárdásfürstin (Mustalaisruhtinatar).
Juventino Rosasin valssi Kaunein iltamme (Sobre las olas) on valitettavasti julkaistu nuottina Saukin suomenkielisin sanoin vain kerran eli Scandia-Musiikin vuonna 1956 julkaisemassa sarjassa Scandia evergreen. Se voi olla hankala löytää mistään kokoelmasta, mutta Kansalliskirjastossa Helsingissä sitä voi kyllä tilaamalla tutkia. Jos sävelmästä riittää nuotti, jossa ei ole suomenkielisiä sanoja, esimerkiksi pianosovituksen voi tilata HelMet-kirjastosta. Jos taas kelpaa nuotti, jossa on tavallisemmat suomenkieliset sanat eli Yli aaltojen (sanat Rainer...
Läsnä-sana on kuulunut suomen kirjakieleen Agricolan ajoista saakka: hän käyttää sitä vuonna 1544 julkaistussa Rukouskirjassaan. Sana esiintyy myös Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyvästä 1500-luvulta polveutuvan suomenkielisen evankeliumikirjan katkelmasta. Läsnäoleva-sana tavataan ensimmäisen kerran Kalajoen pohjalaisen kirkkoherran Ljungo Tuomaanpojan 1600-luvun alussa ilmestyneissä lainsuomennoksissa. Vuoden 1642 Raamatun suomennos käyttää muotoa läsnäolevainen.
Agricola sepitti runsaasti sanoja, mutta suurin osa hänen käyttämistään noin 8 500 sanasta oli sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen häntä. Varsinkin hänen juridisen sanastonsa kehittyneisyyttä on tulkittu siten, että suomenkielistä säädöskieltä on...
Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields
https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan:
https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei voi antaa. Missään maassa tuskin kirjataan asukkaiden ravintotottumuksia systemaattisesti eikä vegaaniksi tarvitse julkisesti julistautua ja tulla tilastoiduksi. Lisäksi vegaaneja on monta lajia ja usein myös vegetaristit lasketaan vegaaneiksi. Täsmällisiä tilastoja ei siis ole. Suomalaisista arvellaan yhden prosentin olevan vegaaneja. (MTV3, uutiset). Yleisesti arvellaan määrän kasvavan, koska vegaanius on nykyisin trendikästä.
Maailmalla vegaanien määrästä on erilaisia tietoja. Usein vegaanien määrä ilmoitetaan oleva 1-2 prosenttia väestöstä. Maailman väestön määrän arvellaan olevan noin 7.8 biljoonaa, jolloin vegaaneja olisi noin 78 miljoonaa. Eri nettitiedot kuitenkin vaihtelevat reippaasti....
Tässä palvelussa emme valitettavasti pysty tunnistamaan taiteilijoiden signeerauksia.
Se vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Voit ottaa yhteyttä Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla.
Myös muut taiteen myyjät tarjoavat arviointiapua esim. Jari Lappi
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Espoossa tai muissakaan Helmet-kirjastoissa ei ole enää RT-kortistoja käytössä. Pääkaupunkiseudulla RT-kortistot löytyvät ainakin Aalto-yliopistolta. Lisätietoja voi tiedustella Aalto-yliopistolta: https://www.aalto.fi/fi/oppimiskeskus/yhteystiedot-oppimiskeskus.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan pilkka voi tarkoittaa väheksyvän ja halveksivan puheen lisäksi myös puun kylkeen veistettyä merkkiä tai maaliksi merkittyä kohtaa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on todennäköisesti saanut nimensä sen mukaan, että sen muuten mustasta väristä erottuu selvästi siiven takareunassa oleva valkoinen laikku, "kuin puuhun viilaksi lyöty pilkka" (Hintikka 2008). Tällä tavalla on varmaankin haluttu myös korostaa eroa toiseen Melanitta-suvun lajiin, mustalintuun (Melanitta nigra), joka on kokonaan musta.
Lintujen nimet, kuten muutkin nimet, pohjautuvat erilaisiin seikkoihin - kuten havaintoihin, oletuksiin tai muualta saatuihin käsityksiin nimettävistä kohteista. Eri kulttuuri- ja kielipiirit...
hei,
Voit kysellä tai etsiä itse esimerkiksi seuraavia teoksia Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=form2&ulang=fin TAI Tampereen yliopiston kirjastosta.
tietämyksenhallintaa (knowledge management) käsittelevät:
Honeycutt Jerry; Tietämyksenhallinta, Edita, IT Press, [Helsinki], 2001
Rastas, Taru; Arvoa aineettomasta pääomasta. Taru Rastas, Virpi Einola-Pekkinen. Tammi, Helsinki, 2001.
Sydänmaanlakka, Pentti; Älykäs organisaatio--tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen. Kauppakaari, Helsinki, 2000.
hiljaista tietoa käsittelevät:
Tieto ja tietoyhteiskunta. Matti Vuorensyrjä ja Reijo Savolainen (toim.) Gaudeamus, Helsinki, 2000.
Nurminen, Raija; Hiljainen tieto hoitotyössä. Tammi, Helsinki,...
Japanin kielestä ja kirjoitusjärjestelmästä suppeasti löydät tietoa esim. teoksista:
MALLAT, Heikki : Dozo : Japanin kieltä ja kulttuuria. 1993.
LOMPOLO, Juhani : Japanin aapinen : japanilaismaailman salat. 1997.
Syvällisempää tietoa löytyy esim. teoksista :
SEPPÄNEN, Jouko : Japanin kieli ja merkillinen kirjoitusjärjestelmä. 1980.
TUOMI, Tapio J. : Japanilais-suomalainen kanji-sanakirja. 1998.
FOERSTER, Andreas : Kanji abc : a systematic approach to Japanese characters. 1994.
MCARTHUR, Ian : Reading Japanese signs. 1994.
HENSHALL, Kenneth G. : A guide to remembering Japanese characters. 1988.
ANDERSON, Olov Bertil : Bushu : a key to the radicals of the Japanese script. 1981.
Plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ voit tarkistaa...
Wicca-uskonnosta löytyy tietoa www-sivulta
http://www.wicca.fi. Lisää tietoa löytyy googlesta (http://www.google.fi) esim. hakusanoilla: wicca, wiccat tai wicca yhdistys.
Lisäksi Taivalkoskenkin kirjastosta löytyy kirja:
Mitä wicca on?
Toim. Hjelm, Titus
Like 2005
ISBN 952-471-502-3
Kyseinen patsas sijaitsee Sotkamon luterilaisen kirkon pihamaalla, se on vuoden 1918 vapaussodan muistomerkki. Patsas on paljastettu 1920-luvulla. Tekijästä meillä ei ole tietoa, sitä voisi kysyä ehkä Sotkamon seurakunnasta. Kuva patsaasta on mm. Sotkamon sankarivainajat -kirjassa, joka löytyy myös Kajaanin kirjastosta.
Espoon kaupunginkirjaston toimintakeromuksen (2004) mukaan
keskimääräisenä päivänä Espoon kaupunginkirjaston toimipisteissä käy yhteensä 11 287 asiakasta ja syntyy 17 833 lainaa. Tämä jälkimmäinen luku on myös palautusten lukumäärä. Kirjastoittain asia tietenkin vaihtelee, pieneen kirjastoon palautetaan päivässä sata tai parisataa kirjaan, isoon tuhansittain. Luvut sisältävät kaiken kirjastoaineiston, kirjat, cd:t, videot jne.
Lapsiperheiden lukumäärät perhetyyppien ja lasten lukumäärän mukaan saa Tilastokeskuksen internetsivustolta tilastokeskus.fi kohdasta tilastot -> tilastotietokannat -> väestö ( ->siirry palveluun)-> perheet. Tiedoissa on lapsiperheiden suhde kaikkiin perheisiin kunnittain vuodesta 2000 lähtien. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2005.
Tilastokeskus on vuosittain julkaissut tilastoteosta nimeltään "Perheet", josta tuorein versio on "Perheet 2004". Tiedot ovat sisällöltään laajemmat kuin Tilastokeskuksen verkkosivuilla on nyt.
Lapsiperheiden tuloista ja ostovoimasta on kunnittaisia tietoja SuomiCD:llä. SuomiCD on maksullinen tuote. Tietojen saatavuutta siitä voi tiedustella Tilastokirjaston tietopalvelusta p. 09 - 1734 2220.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on yksi pelkästään neulahuovutusta käsittelevä teos:
Mäkelä, Terttu: Neulahuovutus : kaunista ja kivaa nopeasti ja helposti neulalla huovuttamalla. Helsinki : WSOY, 2005
Kysymäänne kirjaa löytyy Frank-monihaun mukaan ainakin Porvoosta, Lahdesta, Porista ja Rovaniemeltä. Pasilan varaston kappale on tosiaankin kadonnut. Kirjasta voi jättää kaukolainatilauksen.
Lisätietoja kaukolainauksesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Valitettavasti Suomessa ei mikään taho julkaise vastaavia luetteloita kuin Ruotsin Kulturrådet.Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita -sarja sisältää paljon tietoa niin kirjoista kuin kirjailijoistakin, mutta tiedot pitää erikseen poimia. Sama ongelma on erilaisissa nettilähteissä:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli http://www.nuorisokirjailijat.fi/, Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html, Fennica, Suomen kansallisbibliografia finna.fi/
Paras lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntija on Tampereella sijaitseva Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (SNI)
jota voi lähestyä vaikkapa sähköpostilla sni@sci.fi
Olisikohan kyseessä kirja:
"Rolf Ulrici: Elefantti posliinikaupassa : Ihan hullu tarina", jossa elefantin ohella seikkailee myös puudeli. Tämä teos on ilmestynyt tosin jo vuonna 1968. Sitä on edelleen saatavana kirjastoista.
Patrick O´Brianin meriseikkailusarjasta on julkaistu yhteensä 20 osaa, numero 21 jäi keskeneräiseksi.
Lawrence Durrellin "The greek island " löytyy useista kirjastoista
Hyvä lähde voisi olla Sotainvalidien Kuortaneen osasto. Sen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomenyritykset.fi/SOTAINVALIDIEN%20KUORTANEEN%20OSASTO%20RY…
Hei!
Kiitos ilmoituksestanne, ilmoitin ongelmasta eteenpäin ja se saadaan toivottavasti korjattua pian. Lainat voi uusia myös puhelimitse numeroista 020 615 5232 ja 020 615 6106.
