Eri maiden kansallislauluja löytyy kirjastoista niin cd-levyinä kuin
nuotteina. Ruotsin, Tsekin, Ranskan, Iso-Britannian ja Irlannin kansallislaulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta cd-levyltä: Music of the World - National Anthems. Philips Classics 1997.
Nuotit ja sanat lauluihin löytyvät esim. teoksesta National Anthems from around the world. Hal Leonard 1996. Molempia löytyy useista Helsingin kirjastoista. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastostasi tai pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Walt Whitman (1819-92) oli kuuluisa amerikkalainen runoilija. Hänestä löytyy tietoa mm.teoksista: Kansojen kirjallisuus : realismi, osa 8, ss.503-522
ja Palola, Eino: Brontesta Lagerlöfiin, ss.81-97. Myös tietosanakirjoista kannattaa katsoa.
Tampereen yliopiston kirjaston aineistorekisteristä löytyy asiahaulla "Whitman Walt" 10 teosta, mm. Seidel Canby, Henry: Walt Whitman : an american.
Seuraavassa muutamia ehdotuksia :
RHYTHMS and music of the world : Rhythmes et musiques du monde. 1997.
Le MONDE des musiques traditionelles : The world of traditional music. (6 cd-levyä). 1994.
ONE voice : vocal music from around the world. 1997.
The SECRET museum of mankind : ethnic music classics 1925-48. (Useita erilaisia). 1996.
MUSICAL sources : Sources musicales. 1992.
Levyjen sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löydat plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Perinne-/kansan- ja maailmanmusiikkikokoelmia on kirjastoissa useita. Kirjaston päätteellä voit hakea Plussa-tietokannasta haulla ; Kaikki hakutavat - (kansanmusiikki tai perinnemusiikki) ja kokoelmat.
Internetin Plussaa käyttäessäsi valitse Monipuolinen haku ja käytä...
Erisnimet harvemmin "tarkoittavat" mitään erityistä, ne ovat vain nimiä. Näistä kahdesta etunimestä voidaan sanoa, että Elsa on suomen kielessä käytetty lyhyt muoto nimestä "Elisabet", jonka juuret ovat heprean kielisessä ilmaisussa "Jumala on valani". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nimellä "Elsa" tarkoitettaisiin normaalisti mitään tällaista, se on vain nimi, joka miellyttää osaa vanhemmista. Anni on puolestaan mukaelma yleisemmästä etunimestä "Anna" (muita ovat mm. Anne, Anu, Anneli, Annikka ja Annukka). Anni on otettu suomalaiseen almanakkaan vasta vuonna 1950. Nimi "Anna" on muunnos heprealaisesta armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä "Hannah", jonka suora vastine meillä on "Hanna".
Heikki Poroila
Helposti Haltista ei löydy tietoja . Teoksessa Taseet ja taustat, joka on isohkojen kirjastojen käsikirjastoissa, on lyhyt talousinfo yrityksestä, mutta vastaavat tiedot olette varmasti jo saaneet yritykseltä itseltään. Tässä olisi lisäksi viitetiedot parista Halti oy:tä käsittelevästä artikkelista.
Hirvikorpi, Helinä: Reppu ja reissumies - Halti Talouselämä 1995: 37 s. 29.
Halti: Sporttimyyjä 1998: 7, s. 11-12. Yrityksellä ei vielä ole omaa www-sivua.
Hei,
Et maininnut millaisesta näkökulmasta haluat tietoa postikorteista. Postimuseon sivulta löytyy tietoa postikorteista http://www.posti.fi/postimuseo/ Klikkaa "vaihtuvat näyttelyt" ja sitten esimerkiksi "1998" ja "Postikortti - tervehdyksen tuoja". Myös "verkkonäyttelyt" otsikon alta löytyy tietoa postikorteista ainakin Keräilyn ihanuus ja hulluus sekä Joulunäyttelyt 2001 otsikoiden alta
Jos haluat lähettää elektronisen postikortin, voit kirjoittaa googleen www.google.com sanan "postikortit", jolloin saat useampia viitteitä paikkoihin joista voi lähettää elektronisen postikortin. Ainakin Suomi24:stä http://www.suomi24.fi/postikortit/ vaikuttaa hyvältä.
Voit käydä myös Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry:n sivuilla http://www....
Muistiinpanotekniikka ja kokoustekniikka kulkevat käsikkäin. Asiat käsitellään kokouksissa yleensä melko kaavamaisesti, mikä mahdollistaa hyvien muistiinpanojen tekemisen. Esimerkiksi puheenvuorot on mahdollista tyypitellä jo etukäteen. Hyvä idea on tehdä kaavio kokousagendan pohjalta, ja siihen merkitä tapahtumat. Monet asiat voi jo valmiiksi ennen kokousta kirjata muistiin. Kokous- ja neuvottelutaitoa käsittelevistä kirjoista saa tähän hyviä neuvoja. (Valavaara: "Yhdistystoiminnan käsikirja", Lunnas: "Kokouskäytäntö", Kansanen: "Neuvottelu- ja kokoustaito")
Kaikkea kokouksissa tapahtuvaa on mahdotonta tallentaa jos käytössä ei ole videokameraa tai nauhuria. On siis etukäteen päätettävä, mitkä asiat ovat oleellisia. Muodollisissa...
Sopivia asiasanoja ovat esim. huhut, juoruilu ja kansankertomukset. Koska läheskään kaikkia suullisesta kansanperinteestämme kertovia kirjoja ei ole asiasanoitettu näin tarkasti (esim. hakusanalla huhut ei montaakaan kirjaa löydy), kannattaa myös selailla kansanrunouden tutkimuksen luokkaan 86.21 kuuluvia kirjoja. Hyvän yleiskuvan asiasta saat esim. SKS:n julkaisemasta kirjasta nimeltä Kertomusperinne (1982).
Darren Shanin teokset Kauhun tunnelissa, Friikkisirkus
ja Vampyyrin oppipoika ovat ilmestyneet kustannusosakeyhtiö Tammen suomentamina nuortenkirjoina. Uusin näistä eli Kauhun tunnelissa on sarjan kolmas osa ja se on ilmestynyt kuluvan vuoden 2003 maaliskuussa.
http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=3143&VID=default&SID=22133284983330…
Sarjan viides ja kuudes osa ovat tosiaan jo olemassa alkuperäiskielellä eli englanniksi. Viides osa on nimeltään Trials of death ja kuudes The vampire prince. Näiden teosten suomennoksesta voi tiedustella kustannusosakeyhtiö Tammelta vaikkapa yleisen kirjallisuuden palautelomakkeella http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=180&VID=default&SID=221332849833304…
Darren Shanin kirjasarja tullaan...
Kysymystänne eseestä löysin viitteen ruotsinkielisessä osoitteessa http://hd.se/kultur/boken/2007/05/20/mumin-och-mumins-mamma/ Esseetä ei valitettavasti ole suomennettu.
Myöskään Agneta Rehal-Johanssonin teosta "Den lömska barnboksförfattaeren : Tove Jansson och muminverkets metamorfoser" ei ole suomennettu. Tarkistin asian Suomen kansallisbibliografiasta FENNICA:sta.
En onnistunut löytämään kysymääsi korjausopasta Kouvolan kirjastosta enkä muistakaan Suomen kirjastoista. Englanninkielisiä Suzukin korjausoppaita voi ostaa netin kautta mm. täältä: http://www.repairmanual.com/?a_aid=eb6628eb&a_bid=fdb9d54f
Komisario Maigret'sta kertovat dekkarit kuuluvat tietääkseni kaikki sarjaan Komisario Maigret'n tutkimuksia. Ensimmäiset suomennokset ovat vuodelta 1953 ja löytämäsi DekkariNetti -sivuston tietojen mukaan suomennoksia on yhteensä 73. Sarjaa on alusta asti kustantanut Otava. Useista sarjan kirjoista on otettu uusia painoksia edellisten painosten tultua loppuunmyydyiksi. Eri painoksissa on usein erilaiset kannet. Mainitsemasi kansikuva on kyseisen kirjan 3. painos vuodelta 1970. Jos etsit nimenomaan kirjoja, joissa on samanlainen/samantyylinen kansi, niin pitäisi saada käsiinsä kaikki samoihin aikoihin, 60- ja 70-luvuilla julkaistut painokset. Muuten on mahdoton sanoa kuinka monta sarjan kirjaa on julkaistu juuri tämänlaisella kannella....
Varaus voidaan perua HelMet -verkkokirjaston Omat tietoni -valikon kautta. http://www.helmet.fi Sisään kirjautumiseksi vaaditaan kirjastokortin numero ja henkilökohtainen tunnusluku (pin-koodi). Varaukset -kohtaa klikkaamalla päästään omiin varauksiin. Ruksaamalla varaus se voidaan poistaa (kohta ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”).
Kyseisessä asiassa kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin Staran puutarhapalveluun, joka tekee myös puiden arvomäärityksiä. http://www.hel.fi/wps/portal/Rakentamispalvelu/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
Asiaa on selvitetty, mutta aivan pian tällaista mahdollisuutta ei ikävä kyllä saada HelMet-kirjastoissa käyttöön. Maksujärjestelmän täytyisi toimia luotettavasti sekä verkkopankkien että kirjastojärjestelmän kanssa.
Maksut voi siis toistaiseksi hoitaa vain kirjastossa asioidessa. Poikkeustilanteissa (muutto toiselle paikkakunnalle tms.) kirjastoa voi pyytää lähettämään laskun.
Maksuja voi olla kortilla 10 euroa, ennen kuin menettää lainausoikeuden.
Vuoden 1947 Helsingin Sanomia ei löydy internetistä. Pääkaupunkiseudulla niitä voi lukea mikrofilmiltä esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Kajaanin sotaveteraanimatrikkeli on nimeltään:
Puolesta hengen ja heimon ja maan : kajaanilaisten sotavuodet 1939-1945 sanoin ja kuvin. - [Kajaani] : Kajaanin reserviupseerikerho, 2001 (Jyväskylä : Gummerus). - 873 s. : kuv., kartt. ; 26 cm
ISBN 952-91-3194-1 (sid.)
Siinä on mukana myös muistelmia sota-ajan Kajaanista.
Vuolijoki on nykyisin osa Kajaania, sieltä on oma veteraanikirja:
Vuolijoen veteraanikirja / julkaisija: Vuolijoen veteraanikirjatoimikunta. - 2. korj. p.. - [Vuolijoki] : [Vuolijoen veteraaniasiainneuvottelukunta], 2001. - 224 s. : kuv.
Toimituskunta: Risto Karjalainen ... [et al.]
ISBN 952-91-3121-6 (sid.)
Molemmat löytyvät ja niitä voi lainata Kajaanin kaupunginkirjastosta tai kaukolainata muille paikkakunnille omasta...
Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään kaksi muistutusta. Ensimmäinen lähtee 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä ja toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Molemmissa muistutuksissa ilmoitetaan, että asiakas ei voi lainata aineistoa ennen kuin myöhässä olevat teokset on palautettu tai korvattu. Sama teksti on kaikkien helmet-kirjastojen myöhästymismuistutuksissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Monestakin maasta on kirjoitettu tapakulttuuria käsitteleviä oppaita, mutta Liechtensteinista ei sellaista löydy. Siksi täytyykin turvautua nettisivustoihin. Joillakin matkailusivustoilla luonnehditaan, että Liechtensteinin tapakulttuuri on hyvin sveitsiläinen/keskieurooppalainen, mutta erityislaatuista maalle on suhteellisen vahva, samalla kuitenkin realistinen kansallistunne:
http://www.pallontallaajat.net/maat/liechtenstein
Suomenkielisiä nettisivustoja Liechtensteinin tapakulttuurista ei juuri löydy, mutta englanninkielisiä löytyy jotakin (Googleen hakusanat 'Liechtenstein' ja 'etiquette'):
http://www.safaritheglobe.com/food_liechtenstein.aspx
http://www.foreigntranslations.com/languages/german-translation/german-…
Koska...
