Vaikka 1. syyskuuta 1939 on päivämäärä, jota yleisesti pidetään toisen maailmansodan alkamisajankohta, niin siitä ei ole kuitenkaan universaalia yksimielisyyttä historioitsijoiden parissa.
On esimerkiksi esitetty, että vuonna 1937 alkanut Toinen Kiinan-Japanin sota tai jopa sitä edeltänyt Japanin vuonna 1931 suorittama Mantsurian valtaus ovat sopivampia alkamisajankohtia.
On myös esitetty, että Euroopassa ja Asiassa eri ajankohtina 1930-luvulla alkaneet konfliktit yhdistyivat maailmansodaksi vasta vuonna 1941.
Myös seuraavia vaihtoehtoisia alkamisajankohtia on ehdotettu: Japanin ja Neuvostoliiton välillä käydyt rajakonfliktit Mongoliassa kesällä 1939, Italian hyökkäys Etiopiaan lokakuussa 1935.
Joka...
Hei,Googlen kuvahaun, sekä antamiesi sijaintitietojen perusteella kyseessä on tupakkakuoriainen. Tupakkakuoriainen syö mm. kuivia elintarvikkeita, siemeniä ja jyviä. Niitä on tavattu esimerkiksi myös riisissä, perunoissa, paprikassa ja rusinoissa. Laji on yleinen Suomessa ja niitä tavataan erityisesti elokuussa. Lähteet:Suomen Lajitietokeskus, Tupakkakuoriainen tupakkakuoriainen - Lasioderma serricorne | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Helsingin kaupunginkirjastosta ei kyseistä standardia löydy. Standardi on ns. eurooppalainen esistandardi, josta ei ole vahvistettua suomenkielistä standardia. Soitto Suomen Standardoimisliiton kirjastoon selvitti, että englanninkielinen eurooppalainen standardi löytyy heiltä. Kirjaston osoite on
Maistraatinportti 2, puh. (09) 149 9331, faksi (09) 146 4914, sähköposti: info@sfs.fi. Tarkemmat tiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.sfs.fi/standard/ .
SFS-standardit löytyvät periaatteessa Helsingin pääkirjastosta, mutta aina on turvallista varmistaa asia puhelimitse ennen kirjastoon tuloa. Standardit ovat
käsikirjastomateriaalia, eivätkä ne löydy Plussa-aineistohaun kautta.
Yleisten kirjastojen verkosto on hyvin kattava, Suomen jokaisessa kunnassa on pääkirjasto. Opetusministeriön sivuilla kerrotaan että kunnallisia kirjastoyksiköitä oli vuonna 2000 yhteensä 936, josta sivukirjastoja oli 401, laitoskirjastoja 99 ja muita palvelupisteitä 849. Kirjastoautoja oli 202. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastoverkosto.html
Valtakunnalliset perustilastot Yleisistä kirjastoista vuosilta 1999-2000
http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ Ruotsiin verrattuna vuonna 1998 Suomessa oli 970 kirjastoa ja 19,6 lainaus/asukas, ruotsissa 1490 kirjastoa ja 9,1 lainaus/asukas.
Ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastot, sekä yliopiston kirjastot palvelevat yleensä opiskelijoidensa lisäksi myös...
Vaukuttaa siltä, että kirjaa ei ole suomalaisissa kirjastoissa. Ruotsissa se on Uppsalan yliopiston kirjaston kokoelmissa. Sinun on mahdollista saada se kaukolainaksi kotikirjastosi kautta. Tässä on tietoa Espoon kaupunginkirjaston kaukolainauksesta:
http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;641;7119;85…
Kirjastot.fi-sivujen kautta voi tehdä hakuja Frank-monihausta, josta löytyvät suomalaisten kirjastojen aineistotietokannat.
Sivuston kohdasta Kirjastot > muita kirjastoja, kirjastojen tietokantoja ja verkkopalveluita pääsee mm. monien ulkomaisten kirjastojen aineistotietokantoihin.
Esimerkiksi seuraavanlaisia asioita voisi kertoa, annetun ajan puitteissa ja kohderyhmän huomioiden:
- perustoiminnat: tietopalvelu palvelupisteissä/verkon kautta, kaukopalvelu, laitteiden ja pc:n käyttöön ohjaamiset, kouluyhteistyö (ryhmäkäynnit, mikroluokanssa tapahtuvat tiedonhaun ohjaukset)
- erikoistoiminnat: omat tietokannat, jos niitä tehdään (aluetietokannat ja sisältö, muut erikoisaineistot)
- mitä erityisesti tämän alueen kirjastolle on tunnusomaista (maakuntavastuu/ aluevastuu, kirjastojen yhteistyö)
- peruskäyttötilastot: kokoelminen määrät, erikoiskokoelmat, päivittäisten kävijöiden määrät, hankintojen painotukset
- lyhyesti organisaatiosta
- henkilökunta: määrä, koulutus, erikoisosamaaminen
- yhteistyön mahdollisuudet nyt ja...
Martti "Huuhaa" Innasen kirjoittamista kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa ovat Frank Armoton, jännitysromaani ja Lippa vinossa. Lisäksi äänikirjana kuunneltavissa on Horolan Elinan ihmeelliset seikkailut, joka on hankittu pariin kirjastoon pääkaupunkiseudulla. Lisäksi häneltä on julkaistu kirja nimeltä Seikkailu viitakossa ja äänite Martti "Huuhaa" Innanen muistelee. Ainakin kirja on mahdollista saada kaukolainaksi muutamasta maakuntakirjastosta.
Tästä norjalaiskirjailijasta löytyy tietoja ruotsinkielisestä kirjasta De skriver för barn och ungdom. 1989.
Tuoreempaa tietoa hänestä löytyy Internetistä, esim. osoitteesta http://www.cappelen.no/main/forfatter.aspx?f=7285 .Valitettavasti tuo sivu on norjankielinen.
Kirjailija on syntynyt Norjassa 22.11.1943. Hänestä löytyy tietoja ja kuva myös sivulta http://www.aftenposten.no/alex/litterat/forfatte/haugerth.htm
Suomeksi häneltä on käännetty teos Korppityttö ja satu Björgviniin tuli laiva vuonna vuonna 1349 (kokoelmassa Satumaa: Ennen vanhaan. T 1984). Päivi heikkilä-Halttusen kirjoittama Korppitytön arviointi löytyy Onnimanni-lehden numerosta 2/1993.
Kirjaa Jenkins, Gerald/ Bear, Magdalen: Sonnenuhren zum Ausschneiden – eine Sammlung von funktionsfähigen Sonnenuhren und Weltzeituhren zum Ausschneiden. München: Ludwig, 1997, ISBN 3-7787-3615-9, ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön verkkosivullamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja voi kysyä kaukopalvelustamme, puh. 09-31085433
Maksuista sanotaan näin: " Makua peritään vain aikuisten aineistosta, myös lastenkortilla lainatusta
0,20 euroa / laina!
Eli kyllä sinun on pakko maksaa sakot.
Olethan muistanut uusia lainaamasi, ettei sakkoja tulisi lisää.
Lue lisää tästä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/
Kovin paljoa materiaalia en aiheesta löytänyt. V. 2000 ilmestyi Lasten keskuksen kustatamana Tiina Holmbergin kirja Lapset ja perheväkivalta. Se toimii työvälineenä Saara Laihon kuvakirjaan Urhea Pikku-Nalle. Samalta kustantajalta on ilmestynyt myös Kathryn Whiten kirja Hyvä päivä, paha päivä, jossa käsitellään asiaa mäyräperheessä.
Vastaus koskee "Lex Nokiaa"
Lex Nokia liittyy hallituksen esitykseen 48/2008 "Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta".
Hallituksen esitykseen liittyvät lakiehdotkset on hyväksytty. Ne ovat:
1. Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta. Säädöskokoelma 125/2009
2. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 2 ja 21 §:n muuttamisesta. Säädöskokelma 126/2009
3. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 19 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 127/2009
4. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 128/2009.
Hallituksen esitys ja säädökset löytyvät osoitteesta
www.eduskunt.fi >...
HelMet-kirjastoon olet ainakin ilmoittanut sähköpostiosoitteesi, mutta jos olet tilannut tekstiviestipalvelun, tiedät siitä vain itse.
Tekstiviestipalvelun asiakas tilaa itse lähettämällä palveluntarjoajalle puhelimellaan tekstiviestin, jonka jälkeen tilaus vielä itse vahvistetaan. Jokaisen vastaanottaman tekstiviestin hinta on 0,25 euroa. Jos et muista tilanneesi tekstiviestipalvelua, tulevat varausilmoitukset tähän samaan sähköpostiosoitteeseesi, johon nytkin vastasin. Jos muistelet kuitenkin tilanneesi tekstiviestipalvelun, etkä enää halua sitä käyttää, voit sen halutessa sulkea maksuttomasti. Ohjeet tähän löytyvät HelMet-verkkokirjaston ohjeista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMettekstivie…
Suomen ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyrki Häkämies ilmoittivat 25.7.2009 ettei Suomi ole sodassa Afganistanissa,
vaan Suomi on mukana YK:n kriisinhallintoperaatiossa http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Stubb+ja+H%C3%A4k%C3%A4mies+Suomi+e…
Asiaa voi tiedustella tarkemmin valtioneuvoston kansliastahttp://www.vnk.fi/ministerio/yhteystiedot/fi.jsp
Ikävä kyllä HelMet-haussa ei vieläkään toimi toivotulla tavalla sellainen rajausmahdollisuus, jolla voisi saada esiin vain yhdessä tietyssä kirjastossa tällä hetkellä paikan päällä olevan tietyntyyppisen aineiston.
Lähimmäs tätä hakutulosta pääset seuraavalla tavalla:
Valitse HelMetin etusivulta kohta "Tarkennettu haku". (Tarkennetun haun lomake on toistaiseksi osittain englanninkielinen, mutta suomenkielinen käännös on tulossa lähiaikoina.) Näppäile Keyword-kenttään * (siis yksi asteriski). Valitse Aineisto-pudotusvalikosta DVD-levy ja Sijainti-valikosta haluamasi kirjasto. Napsauta painiketta "Hae". Hakutuloslistan vasemmalla puolella on kohta "Saatavuus". Napsauta sen alla olevaa linkkiä "Kirjastossa".
Harmillista kyllä, tuloksessa...
Valitettavasti Haminan kirjastossa ei ole Esther ja Jerry Hicksin kirjoja. Muissa Kymenlaakson kirjastoissa on nämä kaksi teosta: Pyydä, niin saat: miten opit käyttämään Vetovoiman lakia sekä Tunteiden mahtava voima: sisäinen oppaasi Vetovoiman laista,
Voit tehdä näistä kirjoista varauksen joko Haminan kirjastossa tai netin kautta kyyti.fi -sivulla http://www.kyyti.fi/. Kirjat kuljetetaan Haminan kirjastoon varausmaksulla joka on 1€/kirja.
Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström ovat tehneet luettelon Maailman kalojen nimet, jossa kerrotaan suomenkielinen nimi yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Menticirrhus undulatus on suomeksi käännettynä Hietarummuttaja.
Pertti Anttosen ja Matti Kuusen Kalevala-lippaassa (SKS, 1999) on noin 30 sivun laajuinen osio Kalevala-nimistöstä (etu- ja sukunimistä paikannimiin ja yritysten nimiin). Löytyy useistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
